Seuraava teksti on lähetetty 12.6.2025 klo 11.14 paikallislehti Janakkalan Sanomiin sekä maakuntalehti Hämeen Sanomiin. Johtuen Hämeen Sanomien toimituksen muokkauksista kirjoituksiini, julkaisen sen poikkeuksellisesti myös omilla verkkosivuillani.
Otsikko: Neuvottelukoalitioilla suhmuroitiin Janakkalankin paikkajaoissa
Ingressi: Kirjoittaja ihmettelee tapaa, jolla vaalien jälkeisillä teknisillä vaaliliitoilla järjestellään itselle paikkoja toisten ryhmien nenien edestä. Hän on sitä mieltä, että tällä tavoin petetään äänestäjien luottamus ja osoitetaan häikäilemätöntä vallanhimoa.
Teksti:
Janakkalassakin luottamuspaikat on saatu jaettua kevään kuntavaalien jälkeen. Ensimmäisen kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen kunnanhallitus ohjaa vielä osaltaan loppuja paikkojen nimeämisiä.
Ennen vaaleja ainoa Janakkalan kuntavaaleissa äänestäjille kerrottu tekninen vaaliliitto oli Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välinen. Vaaliliitto oli jotain sellaista, joka Liike Nytin piiri- tai puoluetasolla olisi asiasta tiedusteltaessa saatettu evätä. Liike Nytin Janakkalassa keräämät äänet menivät Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien vaalien jälkeisen neuvottelukoalition hyödyksi.
Liike Nyt ei saanut edustajaa Janakkalan kunnanvaltuustoon. Heitä ei taidettu kutsua paikkaneuvotteluihin mukaan lainkaan. Teknisen vaaliliiton toinen osapuoli unohdettiin tyystin. Liike Nyt asetti kuitenkin ehdokkaan kuntavaaleissa niin kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti antaa heille varajäsenen paikan keskusvaalilautakuntaan.
Kevään vaalien jälkeen paikkaneuvotteluissa syntyi teknisiä vaaliliittoja. Niin kuin kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkava Reijo Löytynoja (sd.) totesi Hämeen Sanomien (verkkolehti 15.5.) haastattelussa, ei ollut yllätys, että Kokoomus ja Kristillisdemokraatit löysivät toisensa. Jostain kumman syystä tätä teknistä vaaliliittoa ei ollut esillä vaalikampanjoinnin aikana. Tälläkään kertaa.
Em. Hämeen Sanomien haastattelussa Löytynoja viittasi vaalitulokseen ja siihen, että eri toimielinten luottamuspaikat tulisi jakaa äänestystuloksen mukaan. Tottahan toki! Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Miksi vaalien jälkeiset tekniset vaaliliitot hyväksytään ja hyväksytäänkö kaikki, vaiko vain osa?
Hämeen Sanomien Viki Salonen arvioi kirjoituksessaan (verkkolehti 22.5.) osuvasti paikkaneuvotteluissa teknisiin vaaliliittoihin ryhtyvien ryhmien tyylitajua, itsekritiikkiä ja moraalisia valmiuksia. Olen toimittajan kanssa samaa mieltä, että vaalien jälkeiset tekniset vaaliliitot ja neuvottelukoalitiot tulisi kieltää. Voisivathan ryhmät ilman niitäkin sopia paikkojen jaosta keskenään. Vai voisivatko?
Miksi teknisiä vaaliliittoja käytetään vaalien jälkeen? Varmaankin siksi, että oman ryhmän vaalimenestys ei ollutkaan niin hyvä kuin sen odotettiin olevan. Kyynärpäät nousevat ja paikkojen tavoittelussa alkaa mulle-toi -taktikointi. Miksi edes käydään vaaleja, jos luottamustoimielinten paikat jaetaan teknisillä vaaliliitoilla eri tavalla kuin äänestäjät ovat halunneet?
Vaalien jälkeiset tekniset vaaliliitot ovat äänestäjien sumuttamista. Siksi niistä harvoin julkisesti kerrotaankaan. Niitä käytetään, se on fakta. Äänestyslipun uurnaan pudottava kuntalainen ei siis voi täysin tietää, minkä ryhmän tai puolueen hyödyksi annettu ääni lopulta menee. Se on mielestäni väärin.
En tiedä, onko Janakkalassa koskaan jaettu luottamustoimielinten paikkoja puhtaasti vaalien tuloksen pohjalta? Sen tiedän, että sinä aikana, kun itse olen ollut mukana keväältä 2017 lähtien niin aina on ollut ilmassa jotain teknisillä vaaliliitoilla keppostelua omaksi hyödyksi ja toisia vastaan.
Toukokuussa päättyneellä vaalikaudella 2021-2025 Janakkalan kunnanvaltuustoon yhden paikan saanut Vasemmiston ryhmä sai paikan ainoastaan teknisen lautakunnan alaiseen lupajaostoon. Tämän kevään 2025 kuntavaaleissa yhden valtuustopaikan ryhmiä on kaksi, Vasemmisto ja Perussuomalaiset. Näille ryhmille kävi alkaneen valtuustokauden 2025-2029 paikkaneuvotteluissa paremmin ja he saivat huomattavasti enemmän paikkoja.
Vaalien jälkeisen teknisen vaaliliiton kautta kahden valtuutetun Kristillisdemokraattien ryhmä sai em. koalition avulla neuvoteltua itselleen teknisen lautakunnan puheenjohtajuuden. Heidän 6,4% äänisaaliinsa kuntavaaleissa oli neljänneksi pienin verrattuna Liike Nytin (0,3%), Vasemmiston (4,8%) ja Perussuomalaisten (4,9%) ääniin. Yhtä lailla Vihreiden ja Vasemmiston vaalien jälkeisellä teknisellä vaaliliitolla he varmistivat yhteensä kolmella valtuutetun paikallaan istumapaikan jokaisessa luottamustoimielimessä. Hienoa!
Uuden neljän valtuutetun poliittisesti sitoutumattomien ryhmän mahdollisuudet kärkipaikkoihin vietiin käytännössä jo ennen kuin paikkaneuvottelut alkoivat. Lehdistä luimme, kuinka ryhmämme ei voisi vaatia, saati meidän ei kuuluisi saadakaan toimielinten puheenjohtajuuksia. Meiltä ei kysytty mitään. Eri kanavissa esiintyneissä kirjoituksissa meitä kohtaan esitettiin väitteitä yhteistyökyvyttömyydestä sekä kyvyttömyydestä saada mitään aikaan mm. kuntamarkkinoinnissa. Tämä kaikki siis ennen valtuustokauden alkamista. Toki kuntamarkkinointia tai -tapahtumia ei kukaan luottamushenkilö omasta pussistaan edes maksa.
Yhdessä omassa vaalimainoksessani kerroin, että “vastustan kaveripolitiikkaa ja hyvävelikerhoja”. Sanamuoto oli futuuri eli tulevassa aikamuodossa. Muistan, kuinka minua haastettiin tästä sananparresta ja muistan myös, mistä ehdokasryhmästä tätä tehtiin. Osuiko ja upposiko?
Tähän loppuun en voi muuta kuin todeta, että: NYT ryhmissä on aika aidolle yhteistyölle.
Petri Hakamäki
– kirjoittaja on 3. kauden valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (JanPoSi)
Tervetuloa Petri Hakamäen kotisivuille! 