Poliittinen ohjausryhmä Janakkalan koulukeskushankkeessa

Janakkalassa kunnanvaltuusto on päättänyt keväällä, että Turengin ja Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukset rakennetaan KVR-urakkamallilla. Syksyllä 2019 hankkeen on tarkoitus alkaa asiantuntijoiden kilpailituksella. Tämän jälkeen tulevat ajankohtaisiksi varsinaiset rakentamishankkeiden kilpailutukset.

Aiemmin on keskusteltu ns. poliittisen ohjausryhmän perustamisesta. Sen tarkoituksena on ollut saattaa myös luottamushenkilöt mukaan vaikuttamaan koulu- ja monitoimikeskushankkeen toteutukseen kilpailutusvaiheen aikana.

Poliittiselle ohjausryhmälle järjestetään kilpailutuksen aikana infoja neuvottelumenettelyn eri vaiheissa ennen tarjouspyynnön jättämistä. Tarjouspyyntö tuodaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Tällä tavoin ohjausryhmä pystyy antamaan poliittista ohjausta ennen seuraavaan neuvottelumenettelyyn siirtymistä.

Janakkalan kunnanhallitus on 17.6.2019 kokouksessaan päättänyt poliittisen ohjausryhmän kokoonpanosta kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston sekä lautakuntien edustajien osalta. Tämän lisäksi ohjausryhmään nimetään kunnan viranhaltijoita asiantuntijoina. Heidät nimeää kunnanjohtaja.

Itseäni hieman pohdituttaa se, miksi tämä poliittinen ohjausryhmä nimetään vasta tässä vaiheessa? Siitä oli kuitenkin jo puhetta siinä vaiheessa, kun koko koulu- ja monitoimikeskushankkeen toteuttamiseen lähtemisestä päätettiin kunnanvaltuustossa. Onko siis niin, että tässä vaiheessa kunnan viranhaltijat eivät halua enää ottaa vastuuta hankkeen sisällön määrittelystä vaan vastuunkantajiksi halutaan mukaan myös luottamushenkilöitä?

Joka tapauksessa on hyvä, että ennemmin kuin myöhään tämä poliittinen ohjausryhmä on nyt nimetty luottamushenkilöiden osalta.

Janakkalan kunnanhallitus § 213, 17.6.2019, päätös ohjausryhmän luottamushenkilöistä:
– Merja Taponen (kesk), kunnanvaltuuston pj.,
– Pirjo Alijärvi (sdp), kunnanhallituksen pj.,
– Kalevi Ilmarinen (sdp), teknisen lautakunnan pj.,
– Aki Lintumäki (kok) teknisen lautakunnan pj.,
– Ari-Pekka Jaatinen (vas), kunnanhallituksen jäsen,
– Reijo Löytynoja (sdp), kunnanhallituksen jäsen,
– Anssi Lepistö (vihr) sivistyslautakunnan pj, valtuuston 2. vpj,
– Marko Ojanen (ps) valtuutettu.

>> Suora linkki Janakkalan kunnan sähköisen pöytäkirjan pykälään 213 §, KH 17.6.2019 (lataa Word-liitteen).

Kunnallisesta palkkauksesta

Janakkalassa on ollut viime aikoina keskustelua kunnan johtoryhmän palkoista. Asia on nousi esille, kun uusi, vasta-aloittanut, perusturvajohtaja sai valituksi tullessaan edeltäjäänsä n. +11% suuremman palkkapussin. Viime viikon lopulla asiaa kommentoitiin myös lehtien yleisönosastolla (Janakkalan Sanomat, 13.6.2019). (1)

Edellisen johdosta kunnanjohtaja on aloittanut Janakkalan kunnanhallituksen kanssa 3.6.2019 kokouksessa prosessin, jossa koko johtoryhmän palkkoja tultaisiin tarkastamaan. Johtoryhmän palkkoja ei ole tarkastettu 2000-luvun jälkeen. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti käynnistää neuvottelut johtoryhmän jäsenten toimenkuviin liittyvien mm. tehtävien vaativuudesta, prosessien ja toiminnan sujuvuudesta sekä palvelutasosta. (2)

Janakkalassa kunnallisten johtotehtävien ja johtokunnan palkkojen kohdalla olisi nyt mahdollisuus astua uuteen aikaan. Mielestäni nykyaikaista olisi ottaa käyttöön kuukausittainen palkkaus ja sen oheen ns. tulospalkkaus vuositasolla. Tästä kirjoittaa Kuntaliittokin ja on laatinut ohjeistuksen vuonna 2016. (3)

Tulospalkkaus vaatii vuosittaisen kehityskeskustelun sekä aktiivisen seurannan. Omassa julkisen sektorin palkkatyössäni tavoitteet asetetaan, ja vahvistetaan laaditun prosessin mukaisesti sekä tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain koko kalenterivuoden ajan. Minullakin on kiinteä kuukaisupalkka, käyttöetupuhelin ja -liittymä ja keväisin saan tietää omien edellisen kalenterivuoden tavoitteideni osalta, millaisen kertabonuksen ne tuottavat palkkapussiini. Yleensä bonus on maksettu huhtikuun palkan yhteydessä.

Kuva 1. Ote viitteestä (3), sivulta 12.

Viitteet:
(1) Janakkalan Sanomat
(2) Janakkalan kunta, sähköiset pöytäkirjat, KH § 199/ 3.6.2019
(3) Kuntaliiton verkkojulkaisu, Kuntajohtajan johtajasopimus – puitteet ja pelisäännöt johtamistyölle (ISBN 978-952-293-388-1 (pdf), Helsinki 2016)

Turengin uuden S-Marketin kaavamuutosasiasta

Janakkalaan on ehdotettu uutta S-Marketia Turengissa paikalle, joka herättää ihmisissä paljon mielenkiintoa, puolustuspuheenvuoroja ja vastalauseita. Asiasta on käsittelyn edetessä lausuttu kuntalaisten taholta lehtien mielipidekirjoituksissa ja sosiaalisen median keskusteluryhmissä paljon faktatietoja, joilla ei kuitenkaan ole kaikilla ollut totuuspohjaa.

Kiitän kaikkia mielenkiinnosta omaa mielipidettäni ja teknisessä lautakunnassa 12.2.2019 tekemääni, omaa, äänestyspäätöstäni kohtaan. Olen keskustellut kokouksen jälkeen monien, monien ihmisten kanssa; pääosin puhelimitse mutta myös sähköpostin – ja muiden viestintävälineiden välityksellä.

Tätä kirjoitustani viimeistellessä myöhään 4.3.2019 illalla olen juuri saanut sosiaalisen median ja nettilehtien kautta tiedon, että kunnanhallitus on perusteluin päättänyt lautakunnan esityksestä poiketen asettaa muutetun asemakaavan nähtäville.

Avaan siis tässä alla hieman taustaa asioille, ja kerron ajatuksiani kielteisen kantani taustalla.

Lyhyt johdanto:

Olen kaiken aikaa ollut sillä kannalla, että Turengin keskustaa tulee ehdottomasti kehittää.  Olen ajatusmaailmaltani positiivinen, ideoin paljon, enkä sulje mitään vaihtoehtoja pois.  Niin kauan, kun on aikaa, on mahdollista löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu;  tai vähintään enemmistöä tyydyttävä ratkaisu; mikä se sitten ikinä olisikaan.

En taistele Turengin keskustan alueella minkään yksittäisen tonttinurkkauksen tai puistoalueen puolesta, enkä vastaan.  Olen Turengin keskusta-alueen tasapuolisen kehityksen kannalla; tasapuolisen siinä mielessä, että kaikkia osapuolia kuultaisiin ja huomioitaisiin heidän tulevaisuuden kehitysnäkymiään mahdollisimman hyvin.

Oma kantani on kaiken aikaa kirkastunut, että ehdolla oleva tontti ei ole paras mahdollinen paikka uudelle kauppakiinteistölle.  Jos myöhemmin demokraattisesti päätetään, että kauppa kyseiselle tontille tulee, olen ehdottomasti tämän päätöksen kannalla.

Asian käsittely on edelleen kesken.  Mitään ei ole vielä lopullisesti päätetty.  Tekninen lautakunta on 12.2. tehnyt esityksensä osaltaan kunnanhallitukselle, joka on käsitellyt asiaa kokouksessaan 4.3.  Kunnanvaltuusto on kunnassa aina korkein päättävä elin asemakaava-asioissa. 

Pidempää pohdintaa:

1)  Teknisen lautakunnan kokous 18.12.2018

Lautakuntatyöskentely johtaa joskus tilanteeseen, että valittavanasi on kaksi esitystä, joista kumpikaan eivät itseäsi miellytä.  Näin kävi joulukuun 2018 teknisen lautakunnan kokouksessa:

pohjaesityksenä oli toimialajohtajan esitys hyväksyä teknisen lautakunnan osalta sellaisenaan ja esittää kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi ja nähtäville asetettavaksi: kaavaselostus liitteineen ja kaavaehdotus kuulemista varten

– lautakuntajäsenen muutosesitys, jota lautakunnan puheenjohtaja sekä toinen lautakunnan jäsen kannattivat; oli palauttaa kaavaehdotus uudelleen valmisteltavaksi erilaisin toivein tontin ja sillä sijaitsevan kauppakiinteistön osalta. Tämän lisäksi siirtoesitykseen kirjattiin, että
voitaisiin tutkia muitakin vaihtoehtoja keskustan alueella liikerakennuksen rakennuspaikaksi.

Muita esityksiä ei tässä kohtaa ollut mahdollista esittää. Itseäni miellytti ainoastaan siirtoesityksen lisäkirjauksen mukainen mahdollisuus tutkia muitakin vaihtoehtoja, vaikka aika ohuena tämän vaihtoehdon toteutumisen näinkin. 

Lautakunnan yksimieliseksi päätökseksi kirjattiin siirtoesitys. Päätökseen ei ollut mahdollista lausua eriäviä mielipiteitä.

2)  Infotilaisuus kunnanvaltuustolle ja tekniselle lautakunnalle 12.2.2019

Ennen teknisen lautakunnan kokousta kunnanvaltuutetuille ja teknisen lautakunnan jäsenille järjestettiin Turengissa kunnantalon valtuustosalissa infotilaisuus asiaan liittyen. Paikalle kutsutuista luottamushenkilöistä paikalla oli erittäin pieni määrä. 

Tilaisuudessa oli mahdollista esittää kysymyksiä, joihin Janakkalan kunnan tekninen johtaja Jukka Vahila sekä paikalle pyynnöstä saapunut Osuuskauppa Hämeenmaan kiinteistöjohtaja Ari Järvinen vastasivat.  Joihinkin asiakohtiin lisätietoja antoi myös kunnanjohtaja Tanja Matikainen.

Infotilaisuudessa esitettiin tämän hetkisiä näkemyksiä, miten Turengin keskustan ja keskustakolmion aluetta tultaisiin uuden S-Marketin rakentamisen myötä suunnittelemaan ja myöhemmin myös toteuttamaan. 

Valitettavasti en ollut näkemääni, enkä kuulemaani tyytyväinen.  Saamani informaatio vahvisti käsitystäni, että en voisi illan lautakuntakokouksessa äänestää myöskään S-Marketin kaavamuutosasian puolesta.

3)  Teknisen lautakunnan kokous 12.2.2019

Pykälän käsittelyn yhteydessä käytettiin paljon puheenvuoroja.  Lautakuntajäsenet jakoivat toisilleen useita eri näkökulmia asiaan liittyen.  Toimialajohtaja antoi joitakin vastauksia lautakunnan hänelle esittämiin kysymyksiin.

Itselleni ei mikään asia noussut erityisesti esiin siinä valossa, että olisin kantaani pystynyt muuttamaan.  Olin lautakuntakokouksessa edelleen sitä mieltä, että esitetty paikka uudelle S-Marketille ei ollut paras mahdollinen.  Esitettyjä ratkaisuja Turengin keskustan jatkokehitysnäkymiksi en myöskään puolla osaltani.

Keskustelun edetessä tehtiin toimialajohtajan päätösesitykseen nähden kannatettu poikkeava ehdotus, että kunnanhallitus ei hyväksyisi kaavamuutosta.  Asiasta äänestettiin ja muutosesitys sai ääniä 5-2 suhteessa pohjaesitykseen nähden.

4) Muita näkökulmia (lähinnä omaa pohdintaani)

4.1) Keskusta-alueen liikennejärjestelyt

Trafixilla teetetyssä Turengin keskusta-alueen liikenneselvityksessä (valmistunut pvm. 19.3.2018), s. 25, kuva 17; kerrotaan miten keskusta-alueen liikennettä tultaisiin kehittämään mm. rakentamalla uusia liikenneympyröitä.

Ehdotettua kauppakeskuksen paikkaa on joissain kommenteissa perusteltu sillä, että liikennejakaumaa saataisiin siirtymään nykyisen S-Marketin tontin liepeiltä (alla kuvassa I-liittymän kohdalla) toisaalle varsinkin, kun ns. Nesteen risteykseen (H) on tulossa liikennepainetta uuden koulu- ja monitoimikeskuksen valmistumisen myötä.

En ole tämän kommentin kanssa samaa mieltä, koska koululaisten vanhempien, henkilökunnan ja lukiolaisten mukanaan tuomaa liikennettä ei olla Trafin liikenneselvityksessä esittämässä Koulutietä pitkin ajettavaksi vaan ns. pudotus- ja noutopysäkeillä (K ja J) tapahtuvaksi, jolloin koululaiset kävelisivät Harvialantien- tai Turengintien varresta koululle joko Ylikyläntietä- tai Koulutietä pitkin.

Näitä pudotus- ja noutopysäkkejä (K ja J) on suunniteltu myös linja-autoliikenteen käyttöön siinä vaiheessa, kun keskustakolmion pohjoiseen päätyyn rakentuisi sinne suunnitellut loput kerrostalot.

Trafin selvitys 19.3.2018 /
Kuva 17.
Tavoitetilanteen liikennesuunnitelma
ja toimenpiteet.

Jonkun verran on myös arvosteltu nykyisen ja uusien liikenneympyröiden sujuvuutta. Tähän mielipiteeseen voin yhtyä. En arvostele asiaa pelkän ajoeuvoliikenteen sujuvuuden kannalta vaan kevyen liikenteen ylitysten määrän ja suunniteltujen ylityspaikkojen sijainnin suhteen; ja näiden suhdetta edelleen ajoneuvoliikenteen sujuvuuteen nähden.

Myös edellä mainitsemani pudotus- ja noutopysäkkien (K ja J) sijainnit ovat vilkkaan liikenteen aikaan todellisilla riskialueilla. Tämä saattisi johtaa siihen, että uudesta ”Nesteen liikenneympyrästä” (H) tultaisiin kuitenkin ajamaan valtaosa koululaisten vienti- ja noutoliikenteestä.

4.2) Tonttijärjestelyt kaavamuutoksen hyväksymisen myötä

Aiemmin valtuustolle ja tekniselle lautakunnalle on puhuttu uuden S-Marketin rakentamisen myötä ns. tonttivaihtokaupasta Janakkalan kunnan ja Hämeenmaan välillä. Tonttivaihtokaupan on arvioitu koskevan uuden S-Marketin tonttia ja nykyisen S-Marketin tonttia keskenään.

Teknisen johtajan 12.2.2019 lautakuntakokoukseen kirjaamassa eriävässä mielipiteessä viitataan nyt kuitenkin Janakkalan kunnan kannalta ”tontinmyyntituloon”. Tästä voidaan pohtia edelleen useita eri linjavetoja.

4.3) Vaihtoehtotarkastelu uuden kauppakiinteistön sijaintipaikaksi

Olen viettänyt asian parissa lukuisan määrän tunteja. Osan yöaikaankin. Asiaa voi tutkia erilaisten faktojen, esimerkiksi tonttien- ja kiinteistöjen pinta-alojen valossa, pyörittelemällä karttoja sähköisesti tietokoneella eri asentoihin jne. jne.

Kaavaselostukseen on kerätty vaihtoehtoisia paikkoja (s. 19), joita uuden kaupan sijainnille on tähän mennessä selvitetty. Kaikista neuvotteluista ei ole olemassa, eikä anneta, yksityiskohtaisia tietoja esim. hylkäämisperusteista.

Näkisin, että kaikkien eri osapuolten tahtotilan kohdatessa samoissa määrin, voisi Turengin keskustan aluetta olla edelleen mahdollista kehittää myös nykyisen keskustakolmion alueella. Tämä voisi myös olla mahdollista ilman, että mitään yksittäistä kokonaisuutta ei nyt esillä olevan kaavamuutosesityksen mukaisesti ”revittäisi” irralleen keskustakolmion alueelta.

Tämä kaikki saattaisi vaatia jokaisen osapuolen joustamista. Ehdottomasti tämä vaatisi myös yhden vahvan osapuolen johtamaan prosessia, kenties jopa ulkopuolisen tahon?

Edellä kirjoitin: ”Niin kauan, kun on aikaa, on mahdollista löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu;  tai vähintään enemmistöä tyydyttävä ratkaisu; mikä se sitten ikinä olisikaan.

– Uskon vahvasti, että tämä on edelleen mahdollista.

Valtuustoaloite Janakkalan moottoriratahankkeesta

Janakkalassa kunnanvaltuutettu Ari Laivolan (kok) tekemä valtuustoaloite toteuttaa täysimittainen moottorirata kunnan alueelle ei edennyt kunnanhallituksesta lautakuntakäsittelyyn. Kunnanvaltuusto päätti 18.2.2019 kokouksessaan, että valtuustoaloite on loppuunkäsitelty.

Janakkalan Sanomat nostaa (netti 21.2. ja printti 28.2.2019) esiin puheenvuoroni, jonka käytin asian käsittelyn aikana. Haluan vielä lisätä lehden puheenvuorostani julkaisemaan lyhennelmään seuraavaa:

– Olen ollut Janakkalan Nuorison Tuki ry:n nuorten kanssa selvittämässä, millä edellytyksillä Janakkalaan olisi mahdollista saada toteutettua enduro- ja motocross-rata. Olemme olleet nuorten kanssa yhteydessä Janakkalan kunnan virkamiehiin ja meitä on kuultu asiassamme myös kunnantalolla.

– Tämän selvityksen yhteydessä on tullut selville, että harrastajat ajavat pitkiäkin matkoja päästäkseen ajamaan radalle. Tällä hetkellä Janakkalasta katsottuna on lähin rata Hyvinkään alueella ja sieltä käsin olisi harrastajia tulossa Janakkalaankin, jos kunnan alueella olisi oma rata.

Olen siis samoilla linjoilla Laivolan kanssa siitä, että moottoriharrastusta varten toteutettu rata olisi seudulla tai omassa kunnassa vetovoimatekijä. Hieman eri tarkoitukseen toteutetusta radasta Laivolan kanssa keskustelimme valtuustokokouksessa 18.2.2019.