Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto aloitti päätöksenteon

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa, 8.3.2022, Hämeenlinnan Verkatehtaalle. Kokouksessa käsiteltiin ja tehtiin päätökset ensimmäisestä hallintosääntöversiosta sekä valittiin vaaleilla aluevaltuuston vaalilautakunta, aluevaltuuston puheenjohtajisto, aluehallitus, tarkastuslautakunta sekä aluevaalilautakunta.

Kokouksen alkua odottamassa.
@Hml Verkatehdas
Ensimmäisen aluevaltuustokokouksen 8.3.2022 asialistan sisällysluettelo.

Onnittelut janakkalalaisille tärkeistä luottamustoimista: Pirjo Alijärvelle (sd.) aluevaltuuston varapuheenjohtajuudesta, Marko Ahtiaiselle (kok.) tarkastuslautakunnan puheenjohtajuudesta sekä Noora Tammilehdolle (sd.) ja Reijo Löytynojalle (sd.) tarkastuslautakunnan vars. jäsenyydestä. Merja Taponen (kesk.) valittiin aluehallituksen 2. vpj. varajäseneksi ja aluevaltuuston suhteellisten vaalien lautakuntaan varajäseneksi. Onnea myös Merjalle.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tulevaisuuteen liittyen aluevaltuusto päätti nimetä väliaikaiseksi hyvinvointialuejohtajaksi muutosjohtaja Jukka Lindbergin. Aluevaltuusto päätti myös perustaa hyvinvointialuejohtajan viran sekä vahvisti viran kelpoisuusehdot.

Omaan ennakkoarvaukseeni verraten kokous kesti yllättävän pitkään, ryhmäkokouksineen ja taukoineen n. 7 tuntia. Jo aika alussa äänestysjärjestelmä valitettavasti petti ja kaikki äänestykset tehtiin nimenhuudolla. Äänestyksiä hallintosäännöstä oli melkoisen suuri määrä.

Kokouksessa en tehnyt esityksiä, enkä käyttänyt puheenvuoroja. Omasta ryhmästäni poiketen äänestin kuukausi-. vuosi- ja kokouspalkkioista muiden ryhmien esitysten pohjalta niiden alimman mahdollisen tason mukaisesti. Oman aluevaltuustoryhmäni sääntöjen mukaan tämä kirjattiin ryhmäkokouksen pöytäkirjaan.

Hyvinvointialueet saavat rahansa valtion kassasta, kaikkien suomalaisten, myös hyvinvointialueiden asukkaiden yhdessä maksamista veroista. Raha tulee saada riittämään laadukkaaseen ja vaikuttavaan hoitoon ja hoivaan sekä kaikki riittävän ripeästi tavoittaviin pelastuspalveluihin. Haaste on suuri saada myös palvelut toteutettua niin, että asukkaat ja asiakkaat eivät huomaa muutosta palvelutasossa ja -verkossa 1.1.2023 alkaen.

Vaikka sanotaankin, että aluevaltuuston palkkioiden tasolla ei ole suurta merkitystä kokonaisuudessa niin maltillisemmalla palkkiotasolla olisi minusta voinut aloittaa. Enkä väheksy minkään toimielimen-, enkä minkään luottamustehtävän vastuullisuutta tai työmäärää.

Uskoisin myös, että keskustelu tulee jatkumaan vilkkaana sairaanhoitajien, lääkäreiden, ensihoitajien, palomiesten, ym. sosiaali- ja terveyspalveluiden- sekä pelastuspalvelun ammattikuntien vaalikelpoisuudesta eri luottamustoimielimiin, ml. aluehallitukseen. Pelkkä ammatti tai koulutus ei rajoita osallistumista hyvinvointialueen korkeimpiin luottamustehtäviin. Vaalikepoisuutta voidaan joutua tarkastelemaan, jos työskentelee oman hyvinvointialueen työntekijänä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmä (vasemmalta): vpj. Seppo Kuparinen, (takana) valtuutettu Antti Leinikka, valtuutettu Johanna Wiisak, varavaltuutettu Kristiina Ruuskanen (valtuutettu Anne Even tilalla), valtuutettu Heini Ristavaara, valtuutettu Petri Hakamäki, (edessä vas.) pj. Johanna Häggman, valtuutettu Leena Suojala ja valtuutettu Merja Taponen.

Paljon mielenkiintoisia ja uusiakin asiakokonaisuuksia. Olen enemmän kuin innoissani kaikesta tästä, ja kiitollinen äänestäjilleni luottamuksesta päästä mukaan tekemään tätä yhteisesti vastuullista tehtävää.

#hyvinvointialueet
#sosiaalipalvelut
#terveyspalvelut
#pelastuspalvelut
#kantahäme
#omahäme
#keskusta #KeskustaSeKotimainen
#kepupete @KepuPete
@OmaHäme
@Keskusta @Keskustan Etelä-Hämeen piiri

Digipalvelut sote-uudistuksessa

Suomessa digiloikka on ollut koronapandemian aikana yhä pitenevien yksittäisten pomppujen kujanjuoksua. Vauhti erilaisten sähköisten- ja takaisinsoittopalveluiden osalta on kiihtynyt entisestään.

Omaan, henkilökohtaiseen terveysarvioon pohjautuva Omaolo-palvelu internetissä on entistä laajemmin käytössä. Sähköisestä palvelusta on mahdollista löytää erilaisia ja -tasoisia palveluita kotisohvalta käsin.

Omaolo-palvelusta löytää sosiaali- ja terveyspalvelut, nopeasti ja esteettömästi, ympäri vuorokauden – vaikka kotisohvalta käsin!

Omaolon antamat suositukset ovat aina henkilökohtaisia. Ne perustuvat ajantasaisimpaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja kansallisesti yhteisesti sovittuihin kriteereihin.

omaolo.fi

Digipalveluiden lisääntyminen palvelee sellaisia henkilöitä, jotka osaavat käyttää tietokonetta tai älypuhelinta, ja joilla on käytössään internet-palvelut. Kaikki meistä eivät vielä omista tänäkään päivänä matkapuhelinta, verkkopalvelopimusta (nettiä) saati verkkopankkitunnuksia.

Verkkopankkitunnuksilla suoritetaan nykyään tietoverkonpalveluihin ns. vahva tunnistautuminen, eikä henkilöpapereita tai henkilötunnusta kysytä. Tämäkin palvelee vain osaa kansalaisista, ei kaikkia.

Miten pysymme tässä digitaalisten palveluiden kehittymisessä mukana? Jos työikäiset alkavat pian tunnistaa itsestään tieto-taidon puutetta, miten on ”peräkylän pirren” tai ”metsäkulman murrin” tilanne? Aika haastava tulevaisuus yhteiskunnallisesti meillä edessä, kun suomalainen yhteiskunta ikääntyy pikavauhdilla.

Sote-uudistuksen myötä meidän tulee päättäjinä pitää kaikki mukana sähköisten palveluiden kehittyessä, ja digoloikan kiihtyessä digiharppauksiksi. Kun perinteiset paperilomake- ja puhelinsoittopalvelut vähenevät, tulee jatkossa olla käytössä palvelupisteitä, joissa ikäihmisiä ja muita henkilöitä autetaan erilaisten palveluiden käytössä ja tuetaan ilmoittautumisissa ymv.

Hyvinvointialueella erilaisia tukipalveluita voi olla tarjolla sellaisissa paikoissa, joissa kokoonnutaan jo muutenkin. Tukipalveluiden lisäksi voidaan näissä tiloissa myös kouluttaa suurempia määriä käyttäjiä samalla kertaa ja sen jälkeen vielä varmistaa, että jokainen käyttäjä pärjää mahdollisuuksien mukaan itsenäisesti seuraavalla kerralla.

Ensihoidon ja pelastuspalveluiden yhteistyö ja sujuvuus

Sote-uudistuksen myötä kunnilta aloittaville hyvinvointialueille siirtyvät myös pelastuspalvelut. Vuoden 2023 alusta lukien hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat pelastustoimen järjestämisestä.

Hyvinvointialueet vastaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen toimiala eli rinnakkainen sosiaali- ja terveystoimeen verrattuna.

Hyvinvointialueiden aloittamisen myötä uudistuksessa turvataan pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys. Pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa terveydenhuollon tarvitsemia ensihoitopalveluita.

Valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu uudistuksen myötä. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus tarkoittaa, että pelastustoimen palveluiden tuottaminen koko maassa on yhdenvertaisempaa ja yhdenmukaisempaa. Uudistuksen tavoitteena on toisaalta kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.

Laadukkaan pelastustoimen järjestämisessä osallisena tulee jatkossakin olla: vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat, tehdaspalokunnat ja sotilaspalokunnat – eli niin kutsutut sopimuspalokunnat. Ne osallistuvat pelastustoimen tehtävien hoitamiseen tehtyjen sopimusten mukaisesti.

On tärkeää, että pelastuspalveluiden taloudellinen tilanne korjataan ja henkilöstön saatavuuteen vastataan samoin kuin olen aiemmin kertonut koko hyvinvointialueuudistusta koskien. Vain ennakoivalla talous- ja henkilöstösuunnittelulla taataan toimintakykyinen pelastustoimi hyvinvointialueilla ja asukkaat saavat hädän hetkellä palvelut ripeästi.

Pelastustoimen rahoitusvaje vuoteen 2030 mennessä on 81 miljoonaa euroa ja pelastustoimen pelastajatarve vuoteen 2030 mennessä on 1016 henkilöä.

pelastustieto.fi 19.11.2021

Keskeinen tavoite hyvinvointialueuudistuksella on ihmisten kohtelu kokonaisuutena. Yhteistyö ensihoidossa ja pelastuslaitoksella tulee olla saumatonta ja sujuvaa. Tämän vuoksi sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden asialla hynvinvointialueuudistuksessa

Miten hyvinvointialueesta rakennetaan lapsille hyvä ilman suurta korjaustarvetta myöhemmin?

Lapsi on otettava keskiöön heti, kun hyvinvointialueita aletaan rakentaa. Tavoitteet, joihin sitoudun:

  1. Lapsivaikutusten arviointi käyttöön alusta alkaen
  2. Lapsia, nuoria ja perheitä tulee kuulla
  3. Perheiden palvelut kuntoon

Monet Kanta-Hämeen v.2023 aloittavan hyvinvointialueen kunnista ovat jo mukana lapsiystävällinen kunta-mallissa:

  • 2012-2019 aloittaneet: Forssa, Hämeenlinna ja Tammela
  • 2020 aloittaneet: Janakkala ja Riihimäki

Kannatan ajatusta siitä, että jatkossa hyvinvointialueetkin voisivat olla mukana lapsiystävällisen toimintayksikön arvioinnissa ja saada ”lapsiystävällinen hyvinvointialue”-tunnustuksen.

Uudet hyvinvointialueet tulee rakentaa alusta alkaen lapsien oikeuksia tukevaksi. Lapsien, nuorten ja perheiden kannalta palvelurakenne on keskeisessä osassa. On heti helpompaa tehdä toimivaa kuin jälkikäteen korjailla sitä, mikä on mennyt mönkään.

Aluevaaleissa valittavat päättäjät ovat omalla hyvinvointialueellaan merkittävässä roolissa lasten edun, lasten oikeuksien ja perheiden hyvinvoinnin toteutumisessa. Perheiden osallisuudesta huolehtimalla sekä lapsivaikutusten arviointia tekemällä voi olla kauaskantoiset vaikutukset alueen tulevaisuudessa.

Tarkemmin edellä mainituista tavoitteista:

1. Lapsivaikutusten arviointi käyttöön alusta alkaen

Tärkeimpiä ”työkaluja” lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin mittaamisessa ja päätösten arvioinnissa ovat lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi. Nämä kummatkin tulee ottaa käyttöön hyvinvointialueilla alusta alkaen.

  • Lapsivaikutusten arvioinnilla tähdätään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ja voidaan välttää lapsille ja perheille haitalliset päätökset.
  • Lapsiin kohdistuvien varojen analysointia, arviointia ja vaikuttavuuden vahvistamista pohditaan lapsibudjetoinnin kautta.
2. Lapsia, nuoria ja perheitä tulee kuulla

Lasten ja nuorten kuulemiselle tulee olla olemassa yhteisesti sovitut rakenteet, jotka kirjataan hyvinvointistrategiaan. Näitä tietoja ei saada muutoin päätöksenteon ja toiminnan tueksi, ellei heitä kuulla.

On hyvä, että lapsia, nuoria ja perheitä osallistuu palveluiden kehittämiseen eri palveluiden kehittäjinä kuin myös väestöryhmänsä edustajina. Erityinen huomio tulee kiinnittää lapsiin ja nuoriin, jotka ovat heikoimmassa asemassa, samoin heidän oikeuksiinsa.

3. Perheiden palvelut kuntoon

Hyvinvointialuemallissa asukkaiden kannalta on tärkeää, että apua saa silloin, kun on tarve. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluiden laadun paranemista ja laatua. Huomioon otetaan myös syrjäseudut.

Palvelupolut lapsille, nuorille ja perheille tulee alusta alkaen luoda sujuviksi. Tässä tarvitaan hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä. Linjaus hyvinvointistrategiaan on tehtävä siitä, että järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ennalta ehkäisevä toiminta nivotaan osaksi sote-keskusten toimintaa.

Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon saatavuus tulee varmistaa lähipalveluina. Perhekeskusten tarjoamien palvelujen ja tuen on oltava tarjolla alueen jokaisessa kunnassa niin kuin yhdessä on linjattu.

Palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä lähtökohtana tulee olla huomioida lasten ja perheiden moninaisuus, yhdenvertaisuus sekä erilaiset perhetilanteet. Näin voidaan tarjota juuri sitä apua, jota perheet tarvitsevat.

Tehdään Kanta-Hämeestä yhdessä edelläkävijä TYÖHYVINVOINTIALUEENA!

Sote-uudistus vie meitä kohti uutta. Sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluasemien työryhmien hallintoa on tarpeen suunnitella ja muodostaa uudelleen. On reilua myöntää, että johtamisen kulttuuria lienee syytä tarkastella koko hyvinvointialueella toisella tavalla kuin eri osaamisalueita on tähän mennessä johdettu.

Uudistuksen kohdalla tarvitaan uutta raikasta suunnittelua hallintoon. Tulevana motivaattorina suunnitella hallintoa uudella tavalla on se tosiasia, että tähän mennessä lääkärit ovat johtaneet lääkäreitä; sairaanhoitajat sairaanhoitajia, pelastuspalvelun asiantuntijat palomiehiä ja -naisia jne. Kun uudistusta aletaan suunnitella ja käyttöönottaa, kaikki edellä mainitut palveluosa-alueet ovat saman hallinnon- sekä tulo- ja menoarviosuunnittelun että tietojärjestelmäsuunnittelun piirissä.

Meillä on käsissämme merkittävä kokonaisuus uudistustarpeita. Niissä onnistuessamme pystymme kasvattamaan niin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kuin sen ulkopuolistenkin yksityisen- ja kolmannen sektorin toimijoiden työhyvinvointi-ilmapiiriä. Parhaimmillaan koko Kanta-Hämeen maakunnan työhyvinvointikulttuuria pystytään kehittämään erinomaiseen suuntaan. Se puolestaan lisää kilpailukykyä ja vetovoimaa koko maakunnan alueella.

Ei ole liikaa sanottu, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kehitystyöllä saamme yhdessä onnistuessamme aikaan paljon muutakin hyvää. Koko maakuntamme hyväksi.

Meillä jokaisella on omien työuriemme aikana ollut varmasti tilanteita, joissa asiat eivät ole menneet hyvin. On kenties tullut tehtyä jopa virheitä, jotka nekin ovat johtuneet monesta eri seikasta; itsestämme, ryhmästämme tai muista ulkopuolisista tekijöistä. Selvittelystä on syntynyt stressiä, työt ovat seuranneet työpaikalta kotiin, on aiheutunut kenties unettomuuttakin, joka entisestään kuristaa jaksamista.

Työntekijä on paljon äärellä siinä, miten työtehtävät tulevat tehdyiksi, yksilö toimii ryhmässä ja pystyy hoitamaan vastuunsa. On tarpeen joustaa, kun tulee tiukka paikka, kun esimerkiksi työmäärä kasvaa sairaustapausten tmv. sattuessa. Työntekijällä on myös vastuu asiakaspalvelun laadusta ja siitä, millaiselta yritys näyttää ulospäin.

Työn sisältöä ja työskentelytapoja pystyvät parhaiten kehittämään juuri ne henkilöt, joilla on vastuu päivärutiinien hoidossa. Raportointi työjohdolle ja esimiehelle on merkittävässä roolissa silloin, kun tehtyä työtä arvioidaan, kerrotaan tilaus- ja huoltotarpeet työkaluihin ym. materiaaleihin liittyen jne.

Saumattomalla ja laadukkaalla yhteistyöllä pidetään pyörät pyörimässä.

Työnantaja- ja esihenkilöroolissa työskentelevät seuraavat työn etenemistä, vastaanottavat uusia työtilauksia, hoitavat maksu- ja laskuliikennettä, ja niin edelleen. Yksin työjohdon panoksella asiat eivät kaiken kaikkiaan tule valmiiksi vaan tarvitaan myös motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilöstö.

Työjohdon, esihenkilöiden sekä työntekijöiden saumattomalla ja laadukkaalla yhteistyöllä pidetään pyörät pyörimässä, saadaan tilatut työt hoidettua ja kaikkien palkat maksettua. Kehitystä on mahdollista tehdä monella osa-alueella niin yritysimagon- ja yrityskulttuurin tasolla kuin esihenkilöiden ja työntekijöiden osaamisen, työhyvinvoinnin sekä työssä jaksamisenkin suhteen.

Hyvin onnistuneet sopumukset sisältävät myös palkitsemisosion.

Säännöllisillä palaute- ja kehityskeskusteluilla esihenkilöiden ja henkilöstön välillä, mutta myös työparien ja työryhmien tasolla pystytään läpikäymään, missä onnistutaan ja missä on kehittämistä. Näillä keskusteluilla on myös oleellinen rooli henkilöstön sitouttamisella yritykseen, kun työntekijätkin pääsevät kertomaan kokemuksiaan ja ehdotuksiaan mahdollisista parannuksista omaa- ja ryhmänsä työtä koskien.

Jokainen meistä on ollut aika ajoin tyytymätön omaan palkkaukseensa. Yritys, joka kehittää toiminteitaan kaiken aikaa näkyvästi siten, että kaikki työntekijät tehtävästä tai arvosta riippumatta pääsevät osallistumaan, todennäköisesti myös käyttää jotain tapaa ja keinoa henkilöstön palkitsemiseen.

Olen blogissani kesällä 2019 pohtinut kunnallisten alojen ja kuntatyöntekijöiden tulospalkkausta. Voit halutessasi tutustua aiheeseen tarkemmin.

Palkitsemisessa pienin mahdollinen ele on kiittää tehdystä työsuorituksesta. Kiittäminen on tärkeää muistaa myös tilanteissa, joissa ei välttämättä ole onnistuttu aivan tavoitteiden mukaisesti. Tällä keinoin lisätään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja päästään mahdollisesti pohtimaan, missä voidaan parantaa.

Kehittyneempiä muotoja mahdollisessa palkitsemisessa ovat mm.: henkilö- tai ryhmäkohtainen palkankorotus, tulospalkkaus, tavoitteiden mukainen ryhmäbonus, jossa onnistuneesta suorituksesta voi käyttää eri tavoitetasoja (esim. mahdollisuus saada suurempi bonus, jos suoritus tulee tehdyksi tavoitteiden mukaan ennen asetettua määräaikaa, juuri määräaikana tai hieman määräajan jälkeen), jne.

Yritys, joka käyttää alihankkijoita tai kumppaneita, asettaa todennäköisesti tavoitteita myös heidän suuntaansa. Ensiarvoisen tärkeää on saada esimerkiksi alihankitut työsuoritteet, osakomponentit jne. tasalaatuisina ja ajallaan. On tärkeää valvoa etenemistä ja jakaa kokemuksia jo työsuoritteiden aikana. Näin on mahdollista korjata tai muuttaa asioita ennen lopullista määräaikaa tai parantaa osakomponentin laatua. Hyvin onnistuneet alihankinta- ja kumppanuussopimukset sisältävät myös palkitsemisosion, palaute- ja kehityskeskustelut, jne.

Meillä on erinomainen mahdollisuus onnistua Kanta-Hämeen alueella

Sote-uudistus, koskien sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastuspalveluita; valmistellaan loppuvuoden 2022 aikana. Hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa. Kaikki asiat eivät ole valmiina tuolloin vaan opettelua ja kehitystyötä riittää aloittamisen jälkeen vielä vuosiksi eteenpäin.

Meillä on jo nyt hyvä johtamisen tapa sekä johtamisen malli Kanta-Hämeessä. Eri palvelualojen hallintojen yhdistämisen myötä on välttämättä käyttöönotettava erilaisia johtamistapoja ja -rakenteita, joihin kaikilla tasoilla tulee olla mahdollista ottaa kantaa ja kehittää niitä jatkossakin.

— Millainen olisi sinun ihannetyöpaikkasi?
— Millaisissa asioissa koet olevasi parhaimmillasi?
— Haluaisitko kehittää toimintaa, itse kehittyä ja oppia työn ohella uutta.

Suurin onnistumisen mahdollisuus sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden aloittamisen myötä on mielestäni siinä, miten uusia johtamisen-, työtapojen- ja palkitsemisen malleja pystytään levittämään myös varsinaisten hyvinvointialueiden ydinalueiden ulkopuolelle. Tässä tulee muistaa myös kaikki tarvittavat yksityisen- ja kolmannen sektorin toimijat. Eikä pelkästään heitä vaan koko maakunnan kaikki mahdolliset alat, yritykset ymv. toimijat, koska apu- ja tukitoimialoja löytyy valtava määrä!

Kanta-Hämeessä on koko maakunnan alueella mahdollisuus onnistua erinomaisella tavalla julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyen. Tähän tarvitaan kaikki mukaan, tässä voimme onnistua vain yhdessä.

Vetovoimaisen työhyvinvointialueen kehittymisessä tarvitaan kaikkia eri palvelu- ja toimialoja, kaikkia yrityssektoreita, kenties jopa yksityishenkilöitä. Positiivinen kehityksen kierre on mainiolla tapaa mahdollinen lisätä:

1) Vetovoimaa: tulee kiinnostusta maakunnan työpaikkoja, yritystontteja, palveluita, asumismahdollisuuksia jne. kohtaan

2) Pitovoimaa: huomataan, että asiat rullaavat hienosti niin kuin oltiin alunperin ajateltu ja halutaan jäädä niiden äärelle. Kenties pystytään osallistumaan itse kehitystyöhönkin.

3) Lumovoimaa: Alueen kehittäminen etenee vauhdilla. Syntyy hyvän kierre, jossa onnistutaan entistä laajemmalti. Yritykset, palvelualat ja sektorit tukevat toisiaan entistä laajemmin.

Haluatko sinä olla tässä kehityksessä mukana? Minä haluan auttaa meitä onnistumaan tässä!
Sitoudun tähän tavoitteeseen. Tehdään tämä yhdessä!

Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön saatavuus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijäpula on ollut monissa eri yhteyksissä esillä. Erilaisia haasteita on tällä hetkellä monia, eikä monessa paikkaa löydy hoitajia lainkaan hakijoiksi avoimiin työpaikkoihin.

Monella tapaa pitkittynyt koronapandemia on kuristanut eri aloilla työntekijöiden saatavuutta. Varsinkin terveyspalveluiden puolella hoitajat ovat joutuneet venymään pitkään. Monet hoitajat ovat vaihtaneet alaa pysyvästi, eivätkä enää palaa ammattiinsa, johon ovat kouluttautuneet ja jonka parissa ovat laadukkaasti ja tunnollisesti pitkään työskennelleet.

Nykyistä Suomen hallitusta voidaan kiittää siitä, että ollaan saatu aikaan ns. hoitajamitoitus (Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa). Aiempien hallitusten aikana on jopa ollut puhetta hoitajamitoituksen alentamisesta. Hoitajamitoitusta ollaan jo alettu toteuttaa ja se tulee voimaan asteittain:

  • Kun laki tulee voimaan 1.10.2020, henkilöstömitoitus on vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
  • Siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoitus on vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Hoitajamitoitus tarkoittaa samalla sitä, että hoitajia tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa lisää. Haaste on samalla positiivinen, koska potilaiden asiakasturvallissuutta saadaan näin parannettua.

Joissakin yhteyksissä on ollut äänekästäkin sanavaihtoa siitä, pitäisikö hoitajia palkata avoimiin työpaikkoihin ulkomailta. On sekä keskusteltu että kiistelty työperäisestä maahanmuutosta.

Koronapandemian pitkittyessä ja tartuntatilanteen pahennuttua vuoden 2022 alussa, on tullut käyttöön myös hallituksen lakimuutos tartuntatautilakiin. Kyseessä on väliaikainen muutos. Sen myötä työnantaja voi edellyttää hoitohenkilökunnalta koronarokotusta.

Työvoiman saatavuudessa on yleisesti ottaen kiinnitettävä huomiota moniin eri seikkoihin:

  • Vastaako työtehtävät työntekijän koulutusta ja saako työntekijä työtehtäviinsä tarvittavan perehdytyksen ja opastuksen.
  • Työntekijän kannalta on kyse myös työn haasteellisuudesta ja työssä jaksamisesta.
  • Voidaan pohtia myös henkilökunnan määrää tai mitoitusta suhteessa työtehtävien vastuullisuuteen sekä määrään.
  • Toisaalta voidaan keskustella siitä, onko työtehtäviin sekä työn sisältöön ja työmäärään mahdollista vaikuttaa?
  • Onko työnantajalla palkitsemisjärjestelmää?
  • Entä saako työstä sen kuormitusta ja haasteellisuutta vastaavaa palkkaa?
  • Ja niin edelleen.

Silläkin on merkitystä, millainen on työnatjanan palkkio- tai palkitsemisjärjestelmä, tai onko sellaista lainkaan. Monella tapaa jo kiitos hyvästä työpanoksesta ja onnistumisista on minimi. Tämän lisäksi työntekijä- tai ryhmätasolla voisi olla käytössä tavoitepalkkaus tai bonusjärjestelmä. Hyvin suoriutuneita ja pitkään kiitettävästi työtehtäviään hoitaneita työntekijöitä kuuluu myös palkita palkkioin tai jopa pienellä palkanlisällä. Nämä kaikki ovat työpaikka- ja työnantajakohtaisia järjestelyitä.

On siis paljon sellaisia asioita, joita työnantaja- ja työntekijäosapuoli yhdessä pystyvät ratkaisemaan, jotta työstä tulee mielekästä niin työntekijälle kuin asiakkaallekin. Näiden edellä lueteltujen seikkojen ollessa kunnossa syntyy tilanne, jossa omalla tavallaan automaattisesti sekä työ että sitä tarjoava työnantaja alkaa kiinnostaa työntekijöitä. Vastaavasti työnantajaa kohtaa tilanne, jossa osaavaa henkilöstöä on entistä helpompaa saada.

Työnantajankin näkökulmasta on paljon asioita, joita on säädöksiin ja lakeihin nähden täytettävä. Edellä mainittu tartuntatautilakiin väliaikaisesti lisätty henkilökunnan rokottamisen edellytys on yksi tällainen seikka. Lakien ja säädösten soveltamisessa on paljon huomioitavia seikkoja, joiden tulkintoihinkin tarvitaan usein asiantuntija-apua.

Monissa kohdin henkilökunnan saatavuuteen on mahdollista vaikuttaa monella eri tavalla. Vvoimella tiedottamisella, mahdollisuuksien rajoissa tehtävällä tasapuolisella joustamisella, työnantajan ja työntekijäpuolen yhteisellä suunnittelulla eri asiakohdissa, jne. on mahdollista parantaa työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin osalta kaikki mahdollinen parantaminen kuuluu myös ulkopuolelle, joka puolestaan saa aikaan mm. kilpailua haussa avoimiin työpaikkoihin.

”Hyvä kello kauas kuuluu”

Pienten kuntien- ja -alueiden sote-palveluiden läheisyys

Keskustapuolueen keskeisin vaaliteema tammikuun 2022 aluevaaleissa on, että jokaisesta kunnasta löytyisi vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, kun hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa. Tavoite tulee siitä, että palvelut säilyisivät lähellä asukkaita jatkossakin.

Edellä kerrottu vaaliteema on erittäin hyvä. Määrittely-, suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tulee tehdä rohkeita päätöksiä. Hyvinvointialue voi toteuttaa palveluita itse, mutta mahdollisesti käyttää myös yksityisen- ja kolmannen sektorin (järjestöt, seurakunnat) palveluita.

Laadukkaita perustason sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoava asema tulee olla kaikkia asukkaita lähellä. Itseäni jää tämän vaaliteeman kohdalla pohdituttamaan kuitenkin maantieteellisesti laajat kunnat, joita Kanta-Hämeen hyvinvointialueellakin on useita ja miten tässä tavoitteessa onnistutaan tasapuolisesti kaikkia kuntia koskien.

Miten pienten kuntien ja -alueiden sote-palveluiden läheisyys toteutuu vuoden 2023 alussa aloittavilla, uusilla hyvinvointialueilla?

Vaaliteeman tai -lupauksen toteutuessa jokaisessa eri hyvinvointialueen kunnassa niin kuin on kuvattu, tulee huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnasta myös kuntien taajama-alueiden ulkopuolella, haja-asutusalueilla. Siitä, miten tämä toteutetaan, siitä on juuri uudistuksessa kyse.

Hyvinvointialueella on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu. Hankintojen tullessa kyseeseen, palvelujen tulee olla sisällöltään, laajuudeltaan sekä määrälliseltä osuudeltaan sellaisia, että hyvinvointialue pystyy huolehtimaan kaikissa tilanteissa järjestämisvastuunsa asianmukaisesta toteuttamisesta.

Hyvinvointialueella on mahdollisuus toteuttaa palveluita monituottajuusmallilla, kunhan huomioidaan lainsäädännön reunaehdot. Palveluita voi ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta, jos se on tarpeen tehtävien hoitamiseksi tarkoituksenmukaisesti.

Sote-järjestämislaissa hyvinvointialueen yhtiöt rinnastuvat yksityisiin palveluntuottajiin, kun ne toteuttavat palveluita hyvinvointialueelle. Julkisomisteista yhtiötä ei voida rinnastaa viranomaistoimijaan.

Pienten kuntien- ja haja-asutualueiden sote-palveluita voidaan toteuttaa kehittämällä uusia ratkaisuja

Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Jokainen meistä haluaisi asua kotona mahdollisimman pitkään. Sosiaali- ja terveyspalveluita halutaan käyttää lähellä ilman, että olisi tarpeen lähteä kauas terveysasemalle. On myös huolehdittava ennaltaehkäisevien palveluiden tarjonnasta ennen kuin tulee tarve päästä hoitoon.

Hyvinvointialueilla ja erityisesti niiden haja-asutusalueilla, voisi toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluita myös liikkuvilla yksiköillä. Ne voisivat satunnaisesti tai tarpeen mukaan vierailla erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi juttutuokioissa tai vaikkapa päiväjumpassa tai -tansseissa. Näissäkin olisi erityisen tärkeää saada samalla kertaa mahdollisimman laajasti apua eri sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeisiin joko välittömillä hoitotoimenpiteillä tai myöhemmällä hoidontarveselvityksellä tai hoitotoimenpiteillä.

Erilaisista uusista palvelumalleista ja -toteutuksista tulee olemaan suurta hyötyä tulevaisuudessa. Niitä tulevat tarvitsemaan ja käyttämään kaikenikäiset- ja erilaisista taustoista olevat kansalaiset.

Nuoria mukaan politiikkaan, oikeastiko?

Kuntapolitiikassa vietetään tällä hetkellä kesätaukoa. Niin Janakkalassakin. Uudet elokuun alusta lukien aloittavat valtuustoryhmät ovat järjestäytyneet. Puolueet ovat neuvotelleet luottamuspaikkaneuvotteluissa kunnanhallituksen, lautakuntien sekä muiden maakunnallisten luottamustointen paikkojen jakamisesta keskenään.

Janakkalan uuden kunnanvaltuuston v2021-2025 keski-ikä on 51 vuotta. Janakkalassa valtuustoon valittiin 12 valtuutettua 33 valtuutetusta, jotka ovat alle 50-vuotiaita. Heistä edelleen 10 valtuutettua on alle 45-vuotiaita, ja 4 valtuutettua on alle 40-vuotiaita. Keskiarvoiältään vanhin valtuustoryhmä on Keskustalla (56,7v., Vasemmisto 1 valtuutettu 60v.) ja nuorin valtuustoryhmä on Vihreiden valtuustoryhmällä (37v.).

Kuntavaalien ehdokashaun aikaan oli paljon keskustelua ja lehtikirjoituksia siitä, miten politiikka on lakannut kiinnostamasta ihmisiä. Jopa kuntatasolla politiikka on lakannut kiinnostamasta kuntalaisia, vaikka juuri tällä tasolla päätetään meille kaikille tärkeimmistä asioista. Kesän 2021 vaaleissa äänestysprosentti jäi ennätysalhaiseksi, Janakkalassa vain hieman yli 52 prosenttiin.

Ehdokkaaksi lähtemistä harkitaan myös monelta eri kantilta, vaikka asia kiinnostaisikin. Ulkoinen paine, mukaanlukien sosiaalisen median aikaansaama ja joissain tapauksissa agressiivinenkin ryöpytys, epäonnistumisen pelko, jne. aikaansaavat tilanteen, että ehdokkaaksi lähtemiselle on korkea kynnys. On helpompaa arvostella muiden tekemisiä kuin ottaa vastuuta. Menetetään hyviäkin henkilöitä ja tekijöitä.

Entäpä nuorten ehdokkaiden tilanne sitten? Heitähän kaikki puolueiden paikallisjärjestöt haluaisivat mukaan kuntapoliittiseen toimintaansa. Ongelmana pienillä paikkakunnilla on, että nuoriso lähtee opiskelemaan suuremmille- ja usein yliopistopaikkakunnille. Muuttaminen opiskelupaikkakunnalle on usein välttämätöntä senkin vuoksi, että pitkien koulupäivien lisäksi kulkemiseen menisi paljon aikaa ja siitä tulisi kustannuksia. On parasta keskittyä opiskeluun ja asua mahdollisimman lähellä oppilaitosta.

Mutta miksi nuoria sitten halutaan mukaan kuntapolitiikkaan tai politiikkaan ylipäätään? Nuorten- ja nuorten kenties perheellistenkin aikuisten, jotka ovat jääneet paikkakunnalle, muuttaneet joko paluumuuton kautta tai uusina kuntalaisina; saaminen kunnalliseen päätöksentekoon olisi ensiarvoisen tärkeää. Heillä on paras käsitys niistä tarpeista, joita omaa elämäänsä perustavat tarvitsevat omaan- tai lastensa arkeen.

Onko nuorten ehdokkaiden ja luottamushenkilöiden mukaansaaminen toisaalta pelkästään puolueen tai ryhmän imagokysymys ja ajatellaanko tässä äänien keräämistä samalta, nuorten ikäryhmältä? Vai oltaisiinko heille oikeasti antamassa vastuupaikkoja luottamustoimielimissä, jos vaaleissa onnistuu pääsemään läpi tai paikkoja riittää muillekin kuin läpipäässeille. Itse ainakin ajattelen niin, että paikkoja on hyvä antaa, jotta pääsee opettelemaan ja kasvaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tulevia kausia ajatellen mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.

Viestinnästä ja uutisoinnista olen onneksi huomannut, että merkittäviäkin paikkoja jaetaan nuorille ja uusille valtuutetuille:

Kirjoitin joku aika sitten Janakkalan Sanomiin 1.7.2021 mielipidekirjoituksen (linkki). Kirjoituksen voi lukea myös alta.

Poliitiikassa voi kasvaa vain luottamusta antaen

Janakkalassa on saatu käyntiin luottamuspaikkaneuvottelut 13.6. pidettyjen kuntavaalien jälkeen. Lehtitietojen (Janakkalan Sanomat 24.6.) mukaan puolueet ovat saaneet jaettua paikat eri toimielimiin sopuisasti. Voidaan siis odottaa avoimen yhteistyön eri valtuustoryhmien välillä jatkuvan myös elokuussa alkavalla valtuustokaudella 2021-2025.

Kesän kuntavaaleissa jäi Janakkalassakin pois lukuisa joukko pitkään kunnanvaltuustossa ja muissa toimielimissä vaikuttaneita henkilöitä. Melko varmaa on, että ääniä siirtyi puolueiden koreista toisiin. Asetelma muuttui myös matalaksi jääneen kokonaisäänestysprosentin johdosta. 

Ikäjakauma uudessa Janakkalan kunnanvaltuustossa nuorentui vuodella verrattuna kevään 2017 kuntavaaleihin. Nyt valtuustoon valittujen keski-ikä on 51 vuotta. Molemmissa vuoden 2017 ja 2021 kuntavaaleissa valituksi tuli 15 uutta valtuutettua. Loppukesästä 2021 aloittava valtuusto on sukupuolijakaumaltaan hieman tasa-arvoisempi, kun naisia valittiin valtuustoon 13 eli 39% (2017: 11/36%).

Suuren mielenkiinnon kohteena ovat luottamuspaikkojen jako eri puolueiden sisällä. Monissa ryhmissä valtuustoon ja varapaikoille pääsi paljon uusiakin ehdokkaita. Osalla uusista ehdokkaista oli varsin merkittäviä äänimääriä. Asetelma on monenkin näkökulman suunnasta mielenkiintoinen.

Kokemus on luottamustehtävissä aina merkityksellistä. On myös osattava katsoa tulevaan ja tietyllä tapaa myös seuraaviin valtuustokausiin. Valtuutetun nuori ikä ei ole este tarjota ja ottaa vastaan merkittäviä luottamuspaikkoja. Vaikka politiikan saralla olisi nuori vasta-alkaja niin tietotaitoa voi olla rutkasti jo muuten. Vain tekemällä voi oppia sekä kartuttaa tietoa ja kokemusta tulevaisuutta varten.

Oven sulkeutuminen tuo mukanaan uuden mahdollisuuden

Keväällä 2021 kenties eniten palstatilaa saanut- ja sosiaalisessa mediassa kommentteja kerännyt Janakkalan kunnanvaltuuston maaliskuinen päätös oli Juttilantien asemakaavamuutoksen hylkääminen. Lyylinpuiston jatkeella olevalle viherauleelle, Hausjärventien ja Turengintien kulmaan, suunniteltiin samalla Hämeenmaan päivittäistavarakauppaa.

Valtuustokauden 2013-2017 päätteeksi tekninen lautakunta oli hyväksynyt toukokuussa 2017 Hämeenmaan kiinteistöjen aloitteen kaavamuutoksesta. Pian päättyneen valtuustokauden 2017-2021 aikana asiaan otettiin kantaa useammankin kerran mm. Janakkalan kunnan teknisessä lautakunnassa, joka esitti kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kaavaa ei hyväksyttäisi.

Lisäksi kaava-asiaan liittyvä valmistelu ja päätöksenteko oli tauolla reilun vuoden, kun valtuusto siirsi lopullista päätöstä lokakuussa 2020 Onnenlantin pakkolunastusasian johdosta. Helmikuun alussa 2021 uutisoitiin, että ympäristöministeriö ei myöntänyt Janakkalan kunnalle lunastuslupaa. Tämän jälkeen kunnanvaltuustolla oli mahdollisuus edetä Juttilantien asemakaavamuutosasiassa lopulliseen päätöksentekoon (valtuuston kokous 22.3.2021).

Juttilantien asemakaavan hylkäämisen myötä käynnistyi laajat kuntalaisten kommentoinnit ja keskustelut mm. siitä, että Janakkalan kunta olisi hylännyt samalla viimeisenkin mahdollisuuden kehittää Turengin keskustaa. Kuitenkin hallinnollisesti tuotiin esiin, että keskusta-alueen kaavoitusta jatketaan ajatuksella, että ”joko syntyy uusia ideoita tai kehittäminen jää sikseen”.

Kun yksi ovi sulkeutuu, tulee mahdollisuus avata uusia.

Nyt kun katsotaan asiaa kesäkuun lopussa niin kaikenlaista voi tapahtua. Jopa Turengin ns. keskustakolmion sisäpuolella, vaikka sen ei pitänyt ennustajien mukaan olla edes mahdollista…

Kuva 1. Kuvakaappaus Osuuskauppa Hämeenmaan Facebook-päivityksestä 29.6.2021.

Kiinteistökauppa Hämeenmaan kiinteistöjen ja Janakkalan Osuuspankin välillä olisi toteutuessaan iloinen startti Turengin keskustan kehittämisen todelliseksi avaukseksi. Siinä yhdistyvät kahden eri toimijan toiveet kehittää omia toimintaedellytyksiään. Lisäksi se jättää vielä toteutuessaan avoimeksi sen, mitä jatkonäkymiä nykyiselle S-Marketin ns. ”Sammontorin” tontille tapahtuu ja voisiko yksityisomistuksessa olevan Onnenlantin kiinteistön osalta tulla vielä kyseeseen myynti tai jotain muuta kehitystä.

Suuntaus on oikea ja nyt päästään katsomaan, mitä muuta liikehdintää Turengin ns. keskustakolmion alueella vielä voisi lähteä syntymään.

Lue myös:

Nuorten asioiden puolesta

Janakkalassa on paljon asioita, jotka tukevat lasten, nuorten ja perheiden kehitystä sekä antavat tukea ja turvaa.

Janakkalan nuorisopalvelut kattaa monipuolisesti kokonaisuuksia, mm. Nuorisokeskus Sataman Turengin kävelykadulla, Nuorisotila Varikon Tervakosken lukion-yhteiskoulun tiloissa, nuorisovaltuuston viranhaltijan ohjauksessa, retkien ja leirien toteutusta esim. Mallinkaisten leirikeskuksessa, etsivää nuorisotyötä ja erityisnuorisotyötä. Nuoria tuetaan myös työssäoppimisen saralla, Nuorten työpaja Kinolla, Tervakoskella.

Janakkala on ollut uraauurtava Perhekeskustoiminnan kehittämisessä ja käyttöönotossa. Janakkalan Perhekeskus on Kanta-Hämeen ensimmäinen perekeskus. Toimintamallin kehittäminen on osa maamme hallituksen kärkihanketta ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa.

Perhekeskus kuulostaa yksittäiseltä palveluiden keskittymältä yhden toimiston tai oven takana, mutta oikeasti toimintamalli on tarjolla ja saatavissa laajalti ympäri kuntaa. Perhekeskusta myös kehitetään kaiken aikaa ja kuka tahansa voi osallistua

Janakkalassa on laadittu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Se on myös kunnanvaltuuston hyväksymä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla seurataan kirjattuja tavoitteita, jotka nousivat esiin lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta. Eri tavoitteille on kirjattu indikaattoreita, joiden kehittymistä seurataan säännöllisesti.

Yksi merkittävimmistä hankkeista Janakkalassa tällä hetkellä on kehittää kuntaa kohti Unicefin Lapsiystävällinen kunta-tunnustusta. Sitä ei voi hakea suoraan vaan alkuun on pitänyt tehdä kartoitusta nykytilasta. Nyt parhaillaan on menossa nykytilan kartoituksen tulosten perusteella toimintasuunnitelman laatiminen ja tavoitteiden asettaminen. Vielä lopuksi Lapsiystävällinen kunta-mallin työvaiheena on vielä jäljellä seuranta ja arviointivaihe.

Tunnustus Lapsiystävälliseksi kunnaksi on Janakkalan osalta mahdollista hakea vuonna 2022. Tämän jälkeen se on lunastettava uudelleen 2-4 vuoden välein sitoutumalla jatkuvaan kehittymiseen ja arviointiin.

Olen allekirjoittanut nuorisoalan kuntavaalitavoitteiden sitoumuksen, olen nuorten puolella ja sitoudun edistämään nuorille tärkeitä asioita.

Lisäksi olen jo kuluneen valtuustokauden 2017-2021 aikana tehnyt paljon aloitteellista työtä ja valtuustoaloitteita lasten, nuorten ja perheiden asioiden edistämiseksi.

Nuorisoalan kuntavaalitavoitteet:

  • Nuorten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluja on riittävästi saatavilla. Mielenterveyden ongelmien vuoksi apua hakeva nuori pääsee palvelujen piiriin viikon sisällä yhteydenotosta.
  • Kunta tekee nuorten syrjäytymiseen puuttuvan ohjelman tai huomioi nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kunnan strategiassa.
  • Jokaisella nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen maksuttomaan harrastukseen. Kuntaan on nimetty harrastuskoordinaattori ja vapaa-ajan tiloja tarjotaan maksuttomasti harrastuskäyttöön. Kunta tukee harrastus- ja nuorisojärjestötoimintaa avustuksilla.
  • Kunnassa on käytössä osallistuva budjetointi, jossa myös alaikäiset nuoret saavat vaikuttaa äänestämällä. Lapsilta ja nuorilta kerätään ehdotuksia budjetin käyttökohteiksi.
  • Kunnissa nuorisotyötä tekevillä ammattilaisilla on riittävät valmiudet edistää nuorten yhdenvertaisuutta sekä riittävästi tietoa ihmisoikeuksista, sukupuolen moninaisuudesta ja rasismista. Henkilöstöä koulutetaan sensitiivisestä kohtaamisesta ja viestinnästä.