Tarkkaa taloudenpitoa tiukassa tilanteessa

Janakkalalla on edessään mittavien investointien sarja tuleville vuosille. Koulu- ja monitoimikeskusrakentamiseen liittyen Tervakoskella aloitettiin loppuvuodesta 2019 liikuntahallin rakennustyöt. Sen pääasiallinen tarkoitus on korvata käytöstä poistuvien Tervakosken koulujen liikuntatilat. Lisäksi se helpottaa liikuntaseurojen ilta- ja viikonloppuvuorojen- sekä tapahtumakäytön tarpeita. Tämän lisäksi Tervakoskella etenee vauhdilla myös terveysaseman uudisrakennustyöt.

Janakkalan koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnitelma on hyväksytty loppuvuodesta 2018. Ennen kilpailutus- ja rakennusvaiheita on tarkoitus käydä läpi vielä mitoitukseen liittyviä asioita. Turengissa on tarkoitus käynnistää 1-vaiheen koulu- ja monitoimikeskusrakentaminen vuoden 2020 aikana. Jos edettäisiin hankesuunnitelman mukaisesti, vuoden 2022 aikana on tarkoitus olla valmiina uusi alakoulu sekä mahdollisesti myös esiopetus- ja erityisopetustilat. Tervakoskella koulukeskusrakentamista taloussuunnitelman mukaisesti olisi ajalla 2021-2023 ja Turengin 2-vaihe (yläkoulu- ja lukio-osuus sekä liikuntatilat liikuntahallirakennuksena) valmistuisi opiskelukäyttöön arviolta syksyksi 2027.

Hengästyttää. Vielä ei ole puhuttu rahasta. Tervakosken liikuntahallin enimmäiskustannusarvio on n. 7,8 MEUR, johon ollaan saamassa täysimääräinen valtionavustus 750 tuhatta euroa. Turengin koulukeskusrakentaminen tulisi hankesuunnitelman mukaisella rakentamisella maksamaan n. 42,5 miljoonaa euroa ja Tervakosken yhtenäiskoulu väistötilakustannuksineen n. 21,5 miljoonaa. Turengin em. hinnassa ei ole mukana mm. nykyisen alakoulun purkukuluja. 

Edellä mainittujen lisäksi mittavina lähitulevaisuuden investointeina ovat Janakkalan uimahallin uudisrakennus sekä Janakkalan urheilupuisto. Uimahallia on arvioitu toteuttaa uudisrakennuksena Tervakoskelle nykyisen kiinteistön tilalle ja rakennustöitä siellä voisi olla mahdollista aloittaa 2023 vuoden aikana (uudisrakennus n. 9,5 MEUR). Tämän hetkisen uimahallikiinteistön peruskorjausta ei nähty järkeväksi hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä (11/2018). Altaan on tehtyjen mittausten pohjalta arvioitu tarvitsevan perusteellista kunnostusta ja sen tulevan peruskorjausvaihtoehdon myötä kalliiksi. Lisäksi nykyiseen kiinteistön yhteyteen suunniteltiin laajennusosaa, johon olisi tullut terapia-allas, varastotiloja ja koko kiinteistöä palveleva uusi IV-konehuone. Peruskorjauksen ja laajennusosan hinnaksi arvioitiin yhteensä n. 7,9 MEUR.

Janakkalassa on tällä hetkellä mahdollisuus harrastaa kesäisin yleisurheilua Turengissa, Liinalammen kentällä. Lisäksi Tervakosken Lähdekorvessa, uimahallin vieressä, on urheilukenttä, jossa ei kuitenkaan ole yhtään täyttä ratakierrosta. Janakkalan kunnan taloussuunnitelmaan on varattu vuosille 2021-2022 noin 1,5 miljoonaa euroa uuden yleisurheilukentän pohjatöihin (infraan). 

Vallitsevana käsityksenä on, että Liinalammen urheilukenttää ei olisi järkevää peruskorjata. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 3,8 miljoonaa euroa (11/2018). Tällä rahalla ei kuitenkaan saataisi toteutettua mm. urheilukentän laajennusta 8-rataiseksi. Yleisurheilukentän yleissuunnitelma on vertailukohtana päivitetty tällä erää ainoastaan Hakamäen käytöstä poistuneen sorakuopan alueelle. Sinne toteutettuna 8-ratainen yleisurheilukenttä tulisi maksamaan 4,1 miljoonaa euroa ja lopullisena toteutuksena kivituhkakenttineen, lisäparkkipaikkoineen ja sprinttilatuineen n. 1,15 MEUR lisää eli yhteensä n. 5.3 miljoonaa.

Mitä muita vaihtoehtoja uuden yleisurheilukentän paikaksi voisi olla kuin Hakamäki? Tätä vaihtoehtotarkastelua tekee parhaillaan myös kunnan liikuntapalvelut. Tässä muutama oma arvioni.

Turengin uutta koulu- ja monitoimikeskusta sekä Aavan koulua palvelisi urheilukentän sijaintina parhaiten nykyisten Moision jalkapallokenttien alue. Uusi urheilukenttä olisi tulevaisuudessa vain muutamien minuuttien kävelymatkan päässä esikouluikäisistä lapsista – lukioikäisiin nuoriin sekä parkkipaikkoihin ja sisäliikuntapalveluihin (jatkossa kaksi liikuntahallia?). Moision alueen osalta haasteena olisi, että se vaatisi kaavamuutoksen, koska alueelle on nyt suunniteltu pitkässä juoksussa pientalorakentamista. Samoin parkkipaikoille tulisi löytää oma paikkansa sekä jalkapallokentät tulisi sijoitella uudelleen Moision-Kauriinmaan alueella.

Entä, jos kunta lähtisi yhteistyöhön Kiipulan kanssa? Kiipulan alueella ei ole tarkoitukseen soveltuvaa kunnan omistamaa maata, mutta neuvotteluin voisi löytyä ratkaisu Kiipulan ja alueen maanomistajien kanssa. Kiipulassa olisi jo nyt tarjolla: majoitus- ja kokoustiloja, urheilijoiden testausmahdollisuus, oma valmistuskeittiö ja tilava ruokala, uimahalli, liikuntahalli sekä saman polkuverkoston läheisyys kuin Hakamäessäkin nyt on. 

Kalpalinnan läheisyys kiehtoo urheilukentän sijaintina jo pelkästään moottoritien läheisyyden takia. Samoin Ilveslinnan alueella voisi olla mahdollista kehittää yleisurheilua Kalpalinnan uusien yrittäjien kanssa osaksi ympärivuotista urheilukeskusta. Kalpalinnaan pystyisi toteuttamaan myös monipuolisen latuverkoston. Huonolumisina talvina latuverkoston pohjaa pystyisi vahvistamaan Kalpalinnassa tehtävällä tykkilumella.

Kiipulan- sekä Ilveslinnan vaihtoehtojen kohdalla tulisi olla jokin soveltuva jatkosuunnitelma Liinalammen urheilukentän peruskorjausta varten. Nämä olisivat kenties turhan etäällä mm. koululaisten päiväkäyttöä ajatellen. Tosin nyt jo alakoululta pyöräillään Liinalammellekin saakka ja pidemmäksi aikaa kerralla.

Tervakosken alue uuden urheilukentän sijaintina kiinnostaisi tutkia sekä moottoritien läheisyyden että Turenkiin verraten Riihimäki-Hyvinkää-talousalueen sekä pääkaupunkiseudun lähemmän sijaintinsa kannalta. Samalla Janakkalassa olisi mahdollisuus toteuttaa yleisurheilun seuratoimintaa nykyistä laajemmin myös Tervakoskella. Lisää mahdollisuuksia on jo tulossa Tervakoskelle valmistuvassa uudessa liikuntahallissa. Tässäkin tapauksessa Liinalammen kenttää tulisi peruskorjata jollain summalla.

Hakamäen entisen sorakuopan osalta haasteena on myös pohjavesialueen läheisyys. Tästä johtuen alueelle ei saada toteutettua tarpeeksi parkkipaikkoja (suunnitelma n. 200 autopaikalle). Jos kuntaan saataisiin joskus isoja yleisurheilutapahtumia, pitäisi loput katsojat kuljettaa alueelle busseilla ja riskinä on, että lähitienoon kadunvarsilla olisi autoja tukkeeksi saakka.

Tällä hetkellä urheilupuistohanketta vaivaa kokonaisuutena myös se, että jo vuosien 2020-2023 osalta taloussuunnitelma on torso. Pelkkiä pohjatöitä ei voida aloittaa 1,5 miljoonalla eurolla edes Hakamäkeen ennen kuin kokonaissuunnitelma on nykyistä valmiimpi. Tähän voi mennä vielä vuosia, koska tiedossa olevista hankkeista mm. koulurakentaminen on tärkeämpää. 

Tai voisiko Liinalammen kenttää peruskorjata mitenkään järkevästi nyt uuden kentän infralle varatulla rahalla. Ratkeaako liitokset suunnittelun aikana vai halkeaako euro hiuksen tavoin – mene ja tiedä.

Janakkalan kunnan talous on tiukalla. Kaikkea olisi kivaa saada, mutta ihmislapsillekin opetetaan, että se ei ole aina mahdollista. Toisaalta pitää muistaa välttää urheilupaikkarakentamisessa ns. Janakkala-syndrooma. Ensin tehtäisiin kiireellä liian pieni ja sitten tuskaillaan, kun tilannetta ei voida enää korjata. Tähän meillä ei ole varaa eli vajaalla suunnittelulla ei voida lähteä etenemään. Ja on myös muistettava kaiken tehdyn huolto ja ylläpito. Siinäkin olemme olleet aiemmin huonoja.

Lisähaastetta taloudenpitoon tulee myös kunnan väkiluvun kehittymisestä. Muutos tulisi saada positiiviseksi. Investointinäkymien kannalta Janakkalan tilanne tulee olemaan haastava tulevien 2-3 valtuustokauden ajalle. Jostain suunnitelmista on pakko tinkiä tai sitten suunnitelmia tulee viivästää. Kaikki tämä edellyttää tarkkaa taloudenpitoa tiukassa tilanteessa.


Ehdotus valinnaisten kurssien tarjottimelle

Maanantain 9.12. kunnanvaltuustokokouksessa tein aloitteen vapaavalintaisesta, maksuttomasta, metsästäjätutkinnosta Janakkalan perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai kerhotoiminnan muodossa.

Metsästäjätutkinnon hyväksytysti suoritetun kirjallisen kokeen hinta on tällä hetkellä 20 euroa. Tämän lisäksi osallistutaan 12 tuntia kestävään metsätäjätutkintoon valmentavaan koulutukseen, joka on pääkaupunkiseudun ulkopuolella hinnaltaan n. 20-40 euroa.

Aloitteen pohjalla on ehdotus saada nuoret kiinnostumaan luonnosta, luonnossa liikkumisesta ja miksei myös ammuntaharrastuksesta. Toisaalta ajatuksena on myös saada nuoret mukaan metsästys- ja riistanhoitoyhdistyksiin, joissa on varmasti tilaa myös nuoremmalle sukupolvelle.

Valtuustoaloite: Metsästäjätutkinto Janakkalan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaan

Luonnossa liikkuminen ja eräharrastukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja ovat tärkeitä kaiken ikäisille. Erä­har­rastukset kokoavat niin kyläyhteisöjä kuin perheitäkin yhteen. Tärkeintä ei ole aina saalis vaan myös luonnossa oleminen ja yhdessä tekeminen. Luonto on meillä lähellä ja sen antamia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää.

Tällä hetkellä metsästys- ja riistanhoitoyhdistykset ovat saman haasteen kourissa kuin mikä tahansa vapaa­eh­tois­toiminta: aktiivijäsenet ikääntyvät ja nuoria on entistä haastavampaa saada mukaan toimintaan. Aiemmin metsästys ja riistanhoito kulkivat elinkeinona sukupolvelta toiselle ja tätä kautta saatiin luontaisesti myös ruokaa pöytään.

Riistanhoito ei kuitenkaan ole pelkkää metsästämistä. Se hyödyttää myös jokaista peruskansalaista. Hir­vi­eläin­kan­nan säännöstelemisellä pystytään torjumaan liikenne- ja viljelyvahinkoja. Kun muistetaan uutisointia kou­lu­teiden varsille, taa­ja­miin ja asuintalojen pihoihin pyrkivistä susista ja karhuista sekä kasvimailla ja pelloilla möy­ry­ävistä villisikapesueista, on syytä samalla muistaa peto- ja haittaeläinkannan rajoittaminen.

Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus eräharrastukseen ja metsästäjätutkinnon suorittamiseen ilman kuluja

Esitän, että Janakkalan kunta mahdollistaisi nuorille metsästäjätutkinnon suorittamisen osana perusopetuksen ope­tussuunnitelmaa. Kurssi toteutettaisiin ilman kuluja 8. vuosiluokalla vapaaehtoisena oppiaineena- tai esi­mer­kik­si kerho­toi­minnan muodossa. Tutkintoon liittyviä aiheita voisi opettaa paikallisten yhteistyö­kump­paneiden, kuten esimerkiksi paikallisten metsästysseurojen sekä luonto- ja riistanhoitoyhdistysten kanssa. Ennen kurssin toteutusta oppilaiden kiinnostus metsästäjätutkinnon suorittamiseen selvitettäisiin ja em. yhteistyökumppanit kutsuttaisiin suunnitteluun mukaan.

Maksuton metsästäjätutkinto osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa voisi olla Janakkalassa veto­voi­ma­te­kijä, jota voitaisiin markkinoida monipuolisesti.

Janakkalassa, kunnanvaltuuston kokouksessa 9.12.2019

Petri Hakamäki, Keskustan valtuustoryhmä

Turengin S-Marketin kaava-asiasta

Janakkalan kunnan tekninen lautakunta käsittelee 20.8.2019 kokouksessaan ns. S-Marketille ehdotetun uuden paikan asemakaavan muutosasiaa Turengissa (§155/ 20.8.2019).   Teknisen johtajan esityksen mukaan lautakunta olisi esittämässä kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle Juttilantien kaavaselostuksen ja kaavaehdotuksen hyväksymistä esityslistan liitteiden mukaisesti (1.).

Asialistan liitemateriaalin mukaan Hämeenmaan Kiinteistöt Oy on tutkinut tai sille on esitetty kaupan sijoituspaikoiksi kaavamuutosta koskevan alueen lisäksi: 
   – nykyisen kaupan sijainti
   – Onnenlantin kiinteistö keskustakolmion alueella
   – keskustakolmion pohjoisosa
   – Kolmeks Oy:n tontti Harvialantien varressa
   – Harvialantien ja Tapailantien kulmaus (ns. ent. Myllyn tontti)
   – Tokmannin pohjoispuoli

Samalla, kun asemakaavan muutos on ollut vireillä v. 2017-2019, on Turengin keskustan alueella mm.:
   – hinntoiteltu keskustakolmion pohjoispäädyn toinen kerrostalotontti (§57/ KValt 10.6.2019) 
   – Janakkalan Osuuspankki on toimittanut kuntaan 2.4.2019 aloitteen, jossa pankki esittää Turengin keskustassa omistamansa kiinteistön asemakaavan muutoksen laadintaa (§104, tekninen lautakunta 14.5.2019, 2.)

Olen koko ikäni asunut Turengissa. Muistan hyvin eri kehitysvaiheet pääpiirteissään. Suurin muutos keskustan alueella on ollut kävelykatu Tuleksi, joka omasta mielestäni olisi pitänyt jättää toteuttamatta kokonaan. Jälkeenpäin asioita on toki aina helpompaa nähdä.

Turengin keskustakolmion alueella on paljon vanhoja, tyhjiä ja aavioituneita liiketiloja. Lehdistä olemme saaneet lukea, miten mm. kunta on neuvotellut eri kiinteistönomistajien kanssa ns. keskustakolmion alueen kehittämisestä.  Melkein tyhjille liikekiinteistöille on esitetty sellaisia hintoja, joihin ei liene mahdollisuutta ryhtyä, ja toisaalta kiinteistöjen pakkolunastaminenkin voi olla sellainen polku, jonka lopputuloksesta ei ole tietoa.   

Pitkästä aikaa keskustakolmion alueella on myös sellaista luontaista liikehdintää, joka voisi käynnistää alueen kehittymisen sen sisällä ilman, että mitään toiminnetta: kauppaa, kioskia, pankkia, ravintolaa, asuinkiinteistöä, jne.; olisi tarpeen irrottaa alueen ulkopuolelle.  Toisaalta liikennesuunnittelu tuo omat haasteensa ja haasteellista liikenteen suunnittelu on jo tämän mainitun kaava-asian kohdallakin, kun kaikki liikenne tuntuu magnetin lailla pyörivän tulevaisuudessakin yhden liikenneympyrän kautta: nykyisen. 

Janakkalassa on tietynlainen historia rakentamisessa. Joissakin rakentamiskohteissa päätökset on tehty kiireellä, jolloin on myöhemmin jouduttu ”paikkailemaan” uusilla päätöksillä. Aina tämä ”paikkaileminen” ei ole ollut enää edes mahdollista, jolloin rakennuksen tai alueen käyttö on saattanut jäädä vajaaksi tai se on ollut rajoitteellista.

Haluaisin itse luottamushenkilönä välttää sen, että Turengin koko keskustan alueen kehittämisessä päätökset tehdään liian nopeasti, eikä kaikkia vaihtoehtoja ole selvitetty tarpeeksi tarkkaan tai puntaroitu sitä, mihin päätökset voivat johtaa.  Ja ajattelen tässä nimenomaan koko keskustan aluetta, en pelkästään keskustakolmion tai uuden esitetyn S-Marketin tontin aluetta. Yhtä lailla tätä esitettyä uuden S-Marketin tonttia tulisi kehittää, mutta onko se kauppakiinteistölle sopiva paikka, onkin sitten aivan eri asia.  

Minulle sopii vallan hyvin myös se, jos uusi S-Market rakennettaisiin nyt ehdotetulle paikalle, keskustakolmion ulkopuolelle, jos tällainen päätös jossain kohtaa syntyy. Samassa yhteydessä tulisi jo kuitenkin tehdä päätös siitä, mitä tapahtuisi nykyisen kaupan tontille, kun tällä hetkellä käytössä oleva S-Marketin kauppakiinteistö on purettu:
  – miten pitkään tontti tulisi olemaan aukeana?
  – tulisiko tontille liikekiinteistöjä/liiketoimintaa vai jotain muuta, esim. asuinrakentamista, vai näitä molempia?  
  – vai ratkeaisiko tätä kirjoittaessa ajankohtainen moposuoraongelma joksikin aikaa? 

Kun muutosta kerran halutaan ja ollaan valmiita isoihin muutoksiin niin
   – olisiko nyt ajankohtaista tehdä päätös purkaa kävelykatu Tuleksi, tai päästää autot kävelykadulle? Osittainen päätös on kuitenkin jo tehty, kun markkinatori Torikadun päässä on osoitettu parkkipaikoiksi. 
   – onko Virastotalokaan enää tarpeellinen ja käyttötarpeidensa mukainen, voisiko sen purkaa? Tätä on voinut pohtia viimeistään siitä alkaen, kun Kela sulki toimistonsa Turengista. 
  – olisiko em. kohtien päätösten jälkeen uutta ilmaa niin paljon, että voitaisiin päästä kiinteistönomistajien kanssa sopimukseen purkaa tyhjillään olevia liikekiinteistöjä sekä käyttää tontteja uudisrakentamiseen?   

Tätä kautta Turengin keskustan kehittäminen voitaisiin saada oikeasti käyntiin.

Se on selvää, että viimeistään nyt pitää päästä liikkeelle Turengin keskustan kehittämisessä. Mutta millä tapaa se tehdään ja mikä on ns. pelinavausliike pitkäkestoiseen ja laadukkaaseen suunnitteluun ja toteutukseen joka mahdollistaa kaikille halukkaille tasapuoliset kehitysnäkymät, niin mitäpä ajattelet tästä?

Liitteitä

1. Janakkalan teknisen lautakunnan asialista 20.8.2019
2. Janakkalan teknisen lautakunnan pöytäkirja 14.5.2019

Nuorten harrastusmahdollisuuksista

Taustaa

Janakkala toteutti kuntalaisilleen kevään 2019 aikana äänestyksen osallistuvasta budjetoinnista (1.).  3-vaiheisen äänestyksen kautta selvisi kärkipaikoille kaksi harrastusmahdollisuuksia parantavaa hanketta: 
    – Turengin tekonurmikentän siirrettävät katsomot sekä 
    – moposuora nuorille Janakkalaan. 
Kaikkiaan ääniä annettiin n. 30 eri kohteelle (2.).

Ensimmäisen kohteen: Turengin tekonurmikentän siirrettävien katsomoiden; hankinnan jälkeen budjetista on jäljellä vielä n. 35 tuhatta euroa.  Tämä raha käytetään listalla (2.) seuraavina olevien kohteiden hankintaan ja toteuttamiseen sikäli, jos se on mahdollista.

Moposuoraselvitystä

Olen itse ollut Janakkalan kunnan pyynnöstä mukana selvittämässä moposuoran sijaintipaikkoja sekä sen toteuttamisen ja hallinnoinnin edellytyksiä. 

Kokoonnuimme kesäkuun lopulla kunnantalolle, Turenkiin, yhdessä Janakkalan Nuorison Tuki ry’n ja kunnan edustajien kanssa. Kävimme kartalta läpi n. 10-15 kohdetta eri puolella Janakkalaa ja niistä jäi kesän ajaksi jatkoselvitykseen kaksi Janakkalan kunnan kannalta potentiaalista vaihtoehtoa.

Maanantaina 12.8.2019 kunnan oman sisäisen kokouksen lopputuloksena oli, että edellä mainituista alueista ei ole mahdollista käyttää moposuoran toteutuspaikkana. Minulle selvitettiin lyhyesti kokouksen jälkeen puhelimitse perusteluja. Joka tapauksessa selvitystä kuitenkin jatketaan kunnan ja mahdollisen yksityisen maanomistajan kanssa (3.).

Lisäselvitystä

Tutustuessani ensi viikon Janakkalan kunnan teknisen lautakunnan 20.8.2019 asialistaan sain hieman lisävalaistusta asioihin (4). Mm. ELY-keskus on antanut lausunnon Rastilan-Rastikankaan alueen pohjavesialueesta. Myös alueen asukkaat ovat antaneet palautetta ko. osayleiskaavaan. 

Viralan eritasoliittymän kohdalla VT3:n ja Mt130 väliseen sorakuoppaan on osoitettu moottoriurheiluun tarkoitettu alue (E-1 Moottoriurheilualue). ELY-keskuksen lausunnossa tähdennetään, että pohjavesialueelle ei tule kaavoittaa uusia moottorikäyttöisille ajoneuvoille tarkoitettuja kilpailu- tai harjoitteluratoja. Moottoriurheilu voi lausunnon mukaan uhata pohjaveden laatua, jos öljyä tai polttoainetta vuotaa maaperään onnettomuuksien, konerikkojen, tankkauksen tai huollon yhteydessä.

Lähialueen asukkeiden palautteessa Rastilan-Rastikankaan osayleiskaavaan on otettu kantaa vanhaan Hallenbergin soramonttuun suunnitellusta moottoriurheilualueesta (Kuva 1., sininen varjostettu alue). Heidän palautteessaan pyydetään kiinnittämään huomiota meluhaittaan sekä siihen, että moottoriurheilukäyttöä tulisi olemaan iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi he olettavat, että toiminta tulisi olemaan valvomatonta ja se ei välttämättä tulisi pysymään valvomatta alueella.

Kuva 1. (Lähde: Kansalaisen Karttapaikka 8-2019)
Kuva 2. (Google Street View 4-2009)

Huomioitavaa

– alue on montussa, joka rajautuu myös ääniltään kaikilla laidoilla mäen lappeisiin (idässä Mt130, etelässä soraharjuun, lännessä VT3:n Janakkalan liittymäramppiin ja pohjoisessa Mt292:een)
– alueen puustoon ei ole ollut tarkoitus koskea muuten kuin moposuoralle käyttöön rajatulla alueella
– käytön rajausta oli alueellisesti tarkoitus myös tehostaa puomilla tai portilla Vt292:n alikulun yhteyteen
– alueella ja sen ympäristössä on jo muutenkin liikenteestä aiheutuuvaa ääntä
– moposuora oli tarkoitus pinnoittaa asvaltilla, jolloin riski pohjavesien pilaantumiseen minimoituu.  Minimaaliseen öljyvahingontorjuntaan voidaan varautua myös imeytyspurulla tmv.
– alueella ei ollut tarkoitus huoltaa kalustoa eikä tankata

Alue on sijainniltaan sen luonteinen, että samaan yhteyteen moposuoran kanssa olisi tälle alueelle voitu sovittaa myös enduroajolenkki. Näin ollen saman valvonnan piirissä olisi ollut kaksi toiminnetta. Ajolenkkikäyttöä varten puustoa olisi tarpeen kaataa n. katuharjan varren verran tai enintään n. 2 metrin leveydeltä.

Loppusanat  

Paikallisessa sosiaalisessa mediassa on viime aikoina ollut paljon keskustelua siitä, kuinka mopopojat aiheuttavat liikennekäyttäytymisellään ja ajotavoillaan vaaratilanteita taajamissa, erityisesti kauppojen ja leikkipuistojen läheisyydessä. Moposuoran saaminen Janakkalaan olisi varmasti – ellei kitkenyt tätä häiriökäyttäytymistä kokonaan niin – vähentänyt vaaratilanteiden syntymistä merkittävästi. Toiminta alueella olisi ollut hallittua ja hallinnoitua niin aikojen kuin käytön osalta. Samalla moposuoran käyttäjien lisäksi aluetta olisi voineet käyttää myös lähiseudun autokoulut ajoharjoittelukäyttöön. Ajoharjoittelua ja liikennevalistusta olisi ollut mahdollista tehdä alueella myös ilta-aikaan.

Toinen näkökulma voidaan asettaa ELY-keskusten toiminnan suuntaan. Toimivatko ne tasapuolisesti kaikkialla Suomessa?  Riihimäellä on liukkaan ajon harjoitteluun tarkoitettu alue ja Lahden Salpausselälläkin on ohjattua moottorikerhotoimintaa mm. enduro- ja motocrosskäyttäjille. Molemmat paikat ovat lisäksi pohjavesialueella. Toisaalta Janakkalan Viralassa vanha Hallenbergin soramonttu on keskellä vilkkaasti liikennöityä tiestöä, joita suolataan talvisin.

Onko edelleen siis parempi, että mopopojat ja heitä vanhemmat motoristit javat edelleen holtittomasti taajamissa jalankulkijoiden seassa vai olisiko tässä kohtaa voinut koittaa, miten ohjattu moposuora parantaisi toimintaa ja vähentäisi häiriökäyttäytymistä taajamissa?

Linkkejä

1. Osallistuva budjetointi
2. Osallistuvan budjetoinnin äänestyksen tulokset: 19.6.2019
3. Janakkalan kunta odottaa yhteistyökumppanikseen yksityistä tahoa: 12.8.2019 
4. Janakkalan teknisen lautakunnan esityslista §166/20.8.2019, Ilmoitusasiat/liitteet

Poliittinen ohjausryhmä Janakkalan koulukeskushankkeessa

Janakkalassa kunnanvaltuusto on päättänyt keväällä, että Turengin ja Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukset rakennetaan KVR-urakkamallilla. Syksyllä 2019 hankkeen on tarkoitus alkaa asiantuntijoiden kilpailituksella. Tämän jälkeen tulevat ajankohtaisiksi varsinaiset rakentamishankkeiden kilpailutukset.

Aiemmin on keskusteltu ns. poliittisen ohjausryhmän perustamisesta. Sen tarkoituksena on ollut saattaa myös luottamushenkilöt mukaan vaikuttamaan koulu- ja monitoimikeskushankkeen toteutukseen kilpailutusvaiheen aikana.

Poliittiselle ohjausryhmälle järjestetään kilpailutuksen aikana infoja neuvottelumenettelyn eri vaiheissa ennen tarjouspyynnön jättämistä. Tarjouspyyntö tuodaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Tällä tavoin ohjausryhmä pystyy antamaan poliittista ohjausta ennen seuraavaan neuvottelumenettelyyn siirtymistä.

Janakkalan kunnanhallitus on 17.6.2019 kokouksessaan päättänyt poliittisen ohjausryhmän kokoonpanosta kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston sekä lautakuntien edustajien osalta. Tämän lisäksi ohjausryhmään nimetään kunnan viranhaltijoita asiantuntijoina. Heidät nimeää kunnanjohtaja.

Itseäni hieman pohdituttaa se, miksi tämä poliittinen ohjausryhmä nimetään vasta tässä vaiheessa? Siitä oli kuitenkin jo puhetta siinä vaiheessa, kun koko koulu- ja monitoimikeskushankkeen toteuttamiseen lähtemisestä päätettiin kunnanvaltuustossa. Onko siis niin, että tässä vaiheessa kunnan viranhaltijat eivät halua enää ottaa vastuuta hankkeen sisällön määrittelystä vaan vastuunkantajiksi halutaan mukaan myös luottamushenkilöitä?

Joka tapauksessa on hyvä, että ennemmin kuin myöhään tämä poliittinen ohjausryhmä on nyt nimetty luottamushenkilöiden osalta.

Janakkalan kunnanhallitus § 213, 17.6.2019, päätös ohjausryhmän luottamushenkilöistä:
– Merja Taponen (kesk), kunnanvaltuuston pj.,
– Pirjo Alijärvi (sdp), kunnanhallituksen pj.,
– Kalevi Ilmarinen (sdp), teknisen lautakunnan pj.,
– Aki Lintumäki (kok) teknisen lautakunnan pj.,
– Ari-Pekka Jaatinen (vas), kunnanhallituksen jäsen,
– Reijo Löytynoja (sdp), kunnanhallituksen jäsen,
– Anssi Lepistö (vihr) sivistyslautakunnan pj, valtuuston 2. vpj,
– Marko Ojanen (ps) valtuutettu.

>> Suora linkki Janakkalan kunnan sähköisen pöytäkirjan pykälään 213 §, KH 17.6.2019 (lataa Word-liitteen).

Kunnallisesta palkkauksesta

Janakkalassa on ollut viime aikoina keskustelua kunnan johtoryhmän palkoista. Asia on nousi esille, kun uusi, vasta-aloittanut, perusturvajohtaja sai valituksi tullessaan edeltäjäänsä n. +11% suuremman palkkapussin. Viime viikon lopulla asiaa kommentoitiin myös lehtien yleisönosastolla (Janakkalan Sanomat, 13.6.2019). (1)

Edellisen johdosta kunnanjohtaja on aloittanut Janakkalan kunnanhallituksen kanssa 3.6.2019 kokouksessa prosessin, jossa koko johtoryhmän palkkoja tultaisiin tarkastamaan. Johtoryhmän palkkoja ei ole tarkastettu 2000-luvun jälkeen. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti käynnistää neuvottelut johtoryhmän jäsenten toimenkuviin liittyvien mm. tehtävien vaativuudesta, prosessien ja toiminnan sujuvuudesta sekä palvelutasosta. (2)

Janakkalassa kunnallisten johtotehtävien ja johtokunnan palkkojen kohdalla olisi nyt mahdollisuus astua uuteen aikaan. Mielestäni nykyaikaista olisi ottaa käyttöön kuukausittainen palkkaus ja sen oheen ns. tulospalkkaus vuositasolla. Tästä kirjoittaa Kuntaliittokin ja on laatinut ohjeistuksen vuonna 2016. (3)

Tulospalkkaus vaatii vuosittaisen kehityskeskustelun sekä aktiivisen seurannan. Omassa julkisen sektorin palkkatyössäni tavoitteet asetetaan, ja vahvistetaan laaditun prosessin mukaisesti sekä tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain koko kalenterivuoden ajan. Minullakin on kiinteä kuukaisupalkka, käyttöetupuhelin ja -liittymä ja keväisin saan tietää omien edellisen kalenterivuoden tavoitteideni osalta, millaisen kertabonuksen ne tuottavat palkkapussiini. Yleensä bonus on maksettu huhtikuun palkan yhteydessä.

Kuva 1. Ote viitteestä (3), sivulta 12.

Viitteet:
(1) Janakkalan Sanomat
(2) Janakkalan kunta, sähköiset pöytäkirjat, KH § 199/ 3.6.2019
(3) Kuntaliiton verkkojulkaisu, Kuntajohtajan johtajasopimus – puitteet ja pelisäännöt johtamistyölle (ISBN 978-952-293-388-1 (pdf), Helsinki 2016)

Turengin uuden S-Marketin kaavamuutosasiasta

Janakkalaan on ehdotettu uutta S-Marketia Turengissa paikalle, joka herättää ihmisissä paljon mielenkiintoa, puolustuspuheenvuoroja ja vastalauseita. Asiasta on käsittelyn edetessä lausuttu kuntalaisten taholta lehtien mielipidekirjoituksissa ja sosiaalisen median keskusteluryhmissä paljon faktatietoja, joilla ei kuitenkaan ole kaikilla ollut totuuspohjaa.

Kiitän kaikkia mielenkiinnosta omaa mielipidettäni ja teknisessä lautakunnassa 12.2.2019 tekemääni, omaa, äänestyspäätöstäni kohtaan. Olen keskustellut kokouksen jälkeen monien, monien ihmisten kanssa; pääosin puhelimitse mutta myös sähköpostin – ja muiden viestintävälineiden välityksellä.

Tätä kirjoitustani viimeistellessä myöhään 4.3.2019 illalla olen juuri saanut sosiaalisen median ja nettilehtien kautta tiedon, että kunnanhallitus on perusteluin päättänyt lautakunnan esityksestä poiketen asettaa muutetun asemakaavan nähtäville.

Avaan siis tässä alla hieman taustaa asioille, ja kerron ajatuksiani kielteisen kantani taustalla.

Lyhyt johdanto:

Olen kaiken aikaa ollut sillä kannalla, että Turengin keskustaa tulee ehdottomasti kehittää.  Olen ajatusmaailmaltani positiivinen, ideoin paljon, enkä sulje mitään vaihtoehtoja pois.  Niin kauan, kun on aikaa, on mahdollista löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu;  tai vähintään enemmistöä tyydyttävä ratkaisu; mikä se sitten ikinä olisikaan.

En taistele Turengin keskustan alueella minkään yksittäisen tonttinurkkauksen tai puistoalueen puolesta, enkä vastaan.  Olen Turengin keskusta-alueen tasapuolisen kehityksen kannalla; tasapuolisen siinä mielessä, että kaikkia osapuolia kuultaisiin ja huomioitaisiin heidän tulevaisuuden kehitysnäkymiään mahdollisimman hyvin.

Oma kantani on kaiken aikaa kirkastunut, että ehdolla oleva tontti ei ole paras mahdollinen paikka uudelle kauppakiinteistölle.  Jos myöhemmin demokraattisesti päätetään, että kauppa kyseiselle tontille tulee, olen ehdottomasti tämän päätöksen kannalla.

Asian käsittely on edelleen kesken.  Mitään ei ole vielä lopullisesti päätetty.  Tekninen lautakunta on 12.2. tehnyt esityksensä osaltaan kunnanhallitukselle, joka on käsitellyt asiaa kokouksessaan 4.3.  Kunnanvaltuusto on kunnassa aina korkein päättävä elin asemakaava-asioissa. 

Pidempää pohdintaa:

1)  Teknisen lautakunnan kokous 18.12.2018

Lautakuntatyöskentely johtaa joskus tilanteeseen, että valittavanasi on kaksi esitystä, joista kumpikaan eivät itseäsi miellytä.  Näin kävi joulukuun 2018 teknisen lautakunnan kokouksessa:

pohjaesityksenä oli toimialajohtajan esitys hyväksyä teknisen lautakunnan osalta sellaisenaan ja esittää kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi ja nähtäville asetettavaksi: kaavaselostus liitteineen ja kaavaehdotus kuulemista varten

– lautakuntajäsenen muutosesitys, jota lautakunnan puheenjohtaja sekä toinen lautakunnan jäsen kannattivat; oli palauttaa kaavaehdotus uudelleen valmisteltavaksi erilaisin toivein tontin ja sillä sijaitsevan kauppakiinteistön osalta. Tämän lisäksi siirtoesitykseen kirjattiin, että
voitaisiin tutkia muitakin vaihtoehtoja keskustan alueella liikerakennuksen rakennuspaikaksi.

Muita esityksiä ei tässä kohtaa ollut mahdollista esittää. Itseäni miellytti ainoastaan siirtoesityksen lisäkirjauksen mukainen mahdollisuus tutkia muitakin vaihtoehtoja, vaikka aika ohuena tämän vaihtoehdon toteutumisen näinkin. 

Lautakunnan yksimieliseksi päätökseksi kirjattiin siirtoesitys. Päätökseen ei ollut mahdollista lausua eriäviä mielipiteitä.

2)  Infotilaisuus kunnanvaltuustolle ja tekniselle lautakunnalle 12.2.2019

Ennen teknisen lautakunnan kokousta kunnanvaltuutetuille ja teknisen lautakunnan jäsenille järjestettiin Turengissa kunnantalon valtuustosalissa infotilaisuus asiaan liittyen. Paikalle kutsutuista luottamushenkilöistä paikalla oli erittäin pieni määrä. 

Tilaisuudessa oli mahdollista esittää kysymyksiä, joihin Janakkalan kunnan tekninen johtaja Jukka Vahila sekä paikalle pyynnöstä saapunut Osuuskauppa Hämeenmaan kiinteistöjohtaja Ari Järvinen vastasivat.  Joihinkin asiakohtiin lisätietoja antoi myös kunnanjohtaja Tanja Matikainen.

Infotilaisuudessa esitettiin tämän hetkisiä näkemyksiä, miten Turengin keskustan ja keskustakolmion aluetta tultaisiin uuden S-Marketin rakentamisen myötä suunnittelemaan ja myöhemmin myös toteuttamaan. 

Valitettavasti en ollut näkemääni, enkä kuulemaani tyytyväinen.  Saamani informaatio vahvisti käsitystäni, että en voisi illan lautakuntakokouksessa äänestää myöskään S-Marketin kaavamuutosasian puolesta.

3)  Teknisen lautakunnan kokous 12.2.2019

Pykälän käsittelyn yhteydessä käytettiin paljon puheenvuoroja.  Lautakuntajäsenet jakoivat toisilleen useita eri näkökulmia asiaan liittyen.  Toimialajohtaja antoi joitakin vastauksia lautakunnan hänelle esittämiin kysymyksiin.

Itselleni ei mikään asia noussut erityisesti esiin siinä valossa, että olisin kantaani pystynyt muuttamaan.  Olin lautakuntakokouksessa edelleen sitä mieltä, että esitetty paikka uudelle S-Marketille ei ollut paras mahdollinen.  Esitettyjä ratkaisuja Turengin keskustan jatkokehitysnäkymiksi en myöskään puolla osaltani.

Keskustelun edetessä tehtiin toimialajohtajan päätösesitykseen nähden kannatettu poikkeava ehdotus, että kunnanhallitus ei hyväksyisi kaavamuutosta.  Asiasta äänestettiin ja muutosesitys sai ääniä 5-2 suhteessa pohjaesitykseen nähden.

4) Muita näkökulmia (lähinnä omaa pohdintaani)

4.1) Keskusta-alueen liikennejärjestelyt

Trafixilla teetetyssä Turengin keskusta-alueen liikenneselvityksessä (valmistunut pvm. 19.3.2018), s. 25, kuva 17; kerrotaan miten keskusta-alueen liikennettä tultaisiin kehittämään mm. rakentamalla uusia liikenneympyröitä.

Ehdotettua kauppakeskuksen paikkaa on joissain kommenteissa perusteltu sillä, että liikennejakaumaa saataisiin siirtymään nykyisen S-Marketin tontin liepeiltä (alla kuvassa I-liittymän kohdalla) toisaalle varsinkin, kun ns. Nesteen risteykseen (H) on tulossa liikennepainetta uuden koulu- ja monitoimikeskuksen valmistumisen myötä.

En ole tämän kommentin kanssa samaa mieltä, koska koululaisten vanhempien, henkilökunnan ja lukiolaisten mukanaan tuomaa liikennettä ei olla Trafin liikenneselvityksessä esittämässä Koulutietä pitkin ajettavaksi vaan ns. pudotus- ja noutopysäkeillä (K ja J) tapahtuvaksi, jolloin koululaiset kävelisivät Harvialantien- tai Turengintien varresta koululle joko Ylikyläntietä- tai Koulutietä pitkin.

Näitä pudotus- ja noutopysäkkejä (K ja J) on suunniteltu myös linja-autoliikenteen käyttöön siinä vaiheessa, kun keskustakolmion pohjoiseen päätyyn rakentuisi sinne suunnitellut loput kerrostalot.

Trafin selvitys 19.3.2018 /
Kuva 17.
Tavoitetilanteen liikennesuunnitelma
ja toimenpiteet.

Jonkun verran on myös arvosteltu nykyisen ja uusien liikenneympyröiden sujuvuutta. Tähän mielipiteeseen voin yhtyä. En arvostele asiaa pelkän ajoeuvoliikenteen sujuvuuden kannalta vaan kevyen liikenteen ylitysten määrän ja suunniteltujen ylityspaikkojen sijainnin suhteen; ja näiden suhdetta edelleen ajoneuvoliikenteen sujuvuuteen nähden.

Myös edellä mainitsemani pudotus- ja noutopysäkkien (K ja J) sijainnit ovat vilkkaan liikenteen aikaan todellisilla riskialueilla. Tämä saattisi johtaa siihen, että uudesta ”Nesteen liikenneympyrästä” (H) tultaisiin kuitenkin ajamaan valtaosa koululaisten vienti- ja noutoliikenteestä.

4.2) Tonttijärjestelyt kaavamuutoksen hyväksymisen myötä

Aiemmin valtuustolle ja tekniselle lautakunnalle on puhuttu uuden S-Marketin rakentamisen myötä ns. tonttivaihtokaupasta Janakkalan kunnan ja Hämeenmaan välillä. Tonttivaihtokaupan on arvioitu koskevan uuden S-Marketin tonttia ja nykyisen S-Marketin tonttia keskenään.

Teknisen johtajan 12.2.2019 lautakuntakokoukseen kirjaamassa eriävässä mielipiteessä viitataan nyt kuitenkin Janakkalan kunnan kannalta ”tontinmyyntituloon”. Tästä voidaan pohtia edelleen useita eri linjavetoja.

4.3) Vaihtoehtotarkastelu uuden kauppakiinteistön sijaintipaikaksi

Olen viettänyt asian parissa lukuisan määrän tunteja. Osan yöaikaankin. Asiaa voi tutkia erilaisten faktojen, esimerkiksi tonttien- ja kiinteistöjen pinta-alojen valossa, pyörittelemällä karttoja sähköisesti tietokoneella eri asentoihin jne. jne.

Kaavaselostukseen on kerätty vaihtoehtoisia paikkoja (s. 19), joita uuden kaupan sijainnille on tähän mennessä selvitetty. Kaikista neuvotteluista ei ole olemassa, eikä anneta, yksityiskohtaisia tietoja esim. hylkäämisperusteista.

Näkisin, että kaikkien eri osapuolten tahtotilan kohdatessa samoissa määrin, voisi Turengin keskustan aluetta olla edelleen mahdollista kehittää myös nykyisen keskustakolmion alueella. Tämä voisi myös olla mahdollista ilman, että mitään yksittäistä kokonaisuutta ei nyt esillä olevan kaavamuutosesityksen mukaisesti ”revittäisi” irralleen keskustakolmion alueelta.

Tämä kaikki saattaisi vaatia jokaisen osapuolen joustamista. Ehdottomasti tämä vaatisi myös yhden vahvan osapuolen johtamaan prosessia, kenties jopa ulkopuolisen tahon?

Edellä kirjoitin: ”Niin kauan, kun on aikaa, on mahdollista löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu;  tai vähintään enemmistöä tyydyttävä ratkaisu; mikä se sitten ikinä olisikaan.

– Uskon vahvasti, että tämä on edelleen mahdollista.