Keväällä 2021 kenties eniten palstatilaa saanut- ja sosiaalisessa mediassa kommentteja kerännyt Janakkalan kunnanvaltuuston maaliskuinen päätös oli Juttilantien asemakaavamuutoksen hylkääminen. Lyylinpuiston jatkeella olevalle viherauleelle, Hausjärventien ja Turengintien kulmaan, suunniteltiin samalla Hämeenmaan päivittäistavarakauppaa.
Valtuustokauden 2013-2017 päätteeksi tekninen lautakunta oli hyväksynyt toukokuussa 2017 Hämeenmaan kiinteistöjen aloitteen kaavamuutoksesta. Pian päättyneen valtuustokauden 2017-2021 aikana asiaan otettiin kantaa useammankin kerran mm. Janakkalan kunnan teknisessä lautakunnassa, joka esitti kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kaavaa ei hyväksyttäisi.
Lisäksi kaava-asiaan liittyvä valmistelu ja päätöksenteko oli tauolla reilun vuoden, kun valtuusto siirsi lopullista päätöstä lokakuussa 2020 Onnenlantin pakkolunastusasian johdosta. Helmikuun alussa 2021 uutisoitiin, että ympäristöministeriö ei myöntänyt Janakkalan kunnalle lunastuslupaa. Tämän jälkeen kunnanvaltuustolla oli mahdollisuus edetä Juttilantien asemakaavamuutosasiassa lopulliseen päätöksentekoon (valtuuston kokous 22.3.2021).
Juttilantien asemakaavan hylkäämisen myötä käynnistyi laajat kuntalaisten kommentoinnit ja keskustelut mm. siitä, että Janakkalan kunta olisi hylännyt samalla viimeisenkin mahdollisuuden kehittää Turengin keskustaa. Kuitenkin hallinnollisesti tuotiin esiin, että keskusta-alueen kaavoitusta jatketaan ajatuksella, että ”joko syntyy uusia ideoita tai kehittäminen jää sikseen”.
Kun yksi ovi sulkeutuu, tulee mahdollisuus avata uusia.
Nyt kun katsotaan asiaa kesäkuun lopussa niin kaikenlaista voi tapahtua. Jopa Turengin ns. keskustakolmion sisäpuolella, vaikka sen ei pitänyt ennustajien mukaan olla edes mahdollista…
Kuva 1. Kuvakaappaus Osuuskauppa Hämeenmaan Facebook-päivityksestä 29.6.2021.
Kiinteistökauppa Hämeenmaan kiinteistöjen ja Janakkalan Osuuspankin välillä olisi toteutuessaan iloinen startti Turengin keskustan kehittämisen todelliseksi avaukseksi. Siinä yhdistyvät kahden eri toimijan toiveet kehittää omia toimintaedellytyksiään. Lisäksi se jättää vielä toteutuessaan avoimeksi sen, mitä jatkonäkymiä nykyiselle S-Marketin ns. ”Sammontorin” tontille tapahtuu ja voisiko yksityisomistuksessa olevan Onnenlantin kiinteistön osalta tulla vielä kyseeseen myynti tai jotain muuta kehitystä.
Suuntaus on oikea ja nyt päästään katsomaan, mitä muuta liikehdintää Turengin ns. keskustakolmion alueella vielä voisi lähteä syntymään.
Janakkalassa on paljon asioita, jotka tukevat lasten, nuorten ja perheiden kehitystä sekä antavat tukea ja turvaa.
Janakkalan nuorisopalvelut kattaa monipuolisesti kokonaisuuksia, mm. Nuorisokeskus Sataman Turengin kävelykadulla, Nuorisotila Varikon Tervakosken lukion-yhteiskoulun tiloissa, nuorisovaltuuston viranhaltijan ohjauksessa, retkien ja leirien toteutusta esim. Mallinkaisten leirikeskuksessa, etsivää nuorisotyötä ja erityisnuorisotyötä. Nuoria tuetaan myös työssäoppimisen saralla, Nuorten työpaja Kinolla, Tervakoskella.
Janakkala on ollut uraauurtava Perhekeskustoiminnan kehittämisessä ja käyttöönotossa. Janakkalan Perhekeskus on Kanta-Hämeen ensimmäinen perekeskus. Toimintamallin kehittäminen on osa maamme hallituksen kärkihanketta ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa.
Perhekeskus kuulostaa yksittäiseltä palveluiden keskittymältä yhden toimiston tai oven takana, mutta oikeasti toimintamalli on tarjolla ja saatavissa laajalti ympäri kuntaa. Perhekeskusta myös kehitetään kaiken aikaa ja kuka tahansa voi osallistua
Janakkalassa on laadittu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Se on myös kunnanvaltuuston hyväksymä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla seurataan kirjattuja tavoitteita, jotka nousivat esiin lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta. Eri tavoitteille on kirjattu indikaattoreita, joiden kehittymistä seurataan säännöllisesti.
Yksi merkittävimmistä hankkeista Janakkalassa tällä hetkellä on kehittää kuntaa kohti Unicefin Lapsiystävällinen kunta-tunnustusta. Sitä ei voi hakea suoraan vaan alkuun on pitänyt tehdä kartoitusta nykytilasta. Nyt parhaillaan on menossa nykytilan kartoituksen tulosten perusteella toimintasuunnitelman laatiminen ja tavoitteiden asettaminen. Vielä lopuksi Lapsiystävällinen kunta-mallin työvaiheena on vielä jäljellä seuranta ja arviointivaihe.
Tunnustus Lapsiystävälliseksi kunnaksi on Janakkalan osalta mahdollista hakea vuonna 2022. Tämän jälkeen se on lunastettava uudelleen 2-4 vuoden välein sitoutumalla jatkuvaan kehittymiseen ja arviointiin.
Olen allekirjoittanut nuorisoalan kuntavaalitavoitteiden sitoumuksen, olen nuorten puolella ja sitoudun edistämään nuorille tärkeitä asioita.
Lisäksi olen jo kuluneen valtuustokauden 2017-2021 aikana tehnyt paljon aloitteellista työtä ja valtuustoaloitteita lasten, nuorten ja perheiden asioiden edistämiseksi.
Nuorten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluja on riittävästi saatavilla. Mielenterveyden ongelmien vuoksi apua hakeva nuori pääsee palvelujen piiriin viikon sisällä yhteydenotosta.
Kunta tekee nuorten syrjäytymiseen puuttuvan ohjelman tai huomioi nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kunnan strategiassa.
Jokaisella nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen maksuttomaan harrastukseen. Kuntaan on nimetty harrastuskoordinaattori ja vapaa-ajan tiloja tarjotaan maksuttomasti harrastuskäyttöön. Kunta tukee harrastus- ja nuorisojärjestötoimintaa avustuksilla.
Kunnassa on käytössä osallistuva budjetointi, jossa myös alaikäiset nuoret saavat vaikuttaa äänestämällä. Lapsilta ja nuorilta kerätään ehdotuksia budjetin käyttökohteiksi.
Kunnissa nuorisotyötä tekevillä ammattilaisilla on riittävät valmiudet edistää nuorten yhdenvertaisuutta sekä riittävästi tietoa ihmisoikeuksista, sukupuolen moninaisuudesta ja rasismista. Henkilöstöä koulutetaan sensitiivisestä kohtaamisesta ja viestinnästä.
”Suomen mestari Jere Nyström, 17, vaihtaa nimensä Jadeksi – kertoo olevansa transnainen: ”Olen tiennyt sen aina”
On hienoa, että nykyisin asioista pystytään puhumaan avoimesti. Näiden edellä mainittujen uutisten kohdalla muistan jääneeni pohtimaan, mitä lisäarvoa uutiseen saadaan, että kovien urheilutulosten takana ei olekaan heteroseksuaali; tuleeko saavutukseen vähättelevä sävy vai onko ennätys jopa tasoltaan parempi?
Muistan, että Nyströmin kohdalla on myös jossain artikkelissa mietitty, että voisiko hän jatkaa urheilua miesten vai naisten sarjassa, jos hän lähtisi korjaamaan sukupuoltaan niin kuin on avoimesti kertonut. Hän on tällä hetkellä julkisesti transnainen.
Minulle ei ole koskaan ollut merkitystä sillä, mikä ihminen on seksuaaliselta suuntautumiseltaan. Olen ollut kiinnostunut ihmisestä itsestään henkilönä, kaverina tai jopa ystävänä. Sillä on lisäksi minulle merkitystä mitkä ovat henkilön mielenkiinnon kohteet, mitä hän osaa, mitä hän haluaa oppia tai miten hän haluaa kehittää itseään sekä millä tavalla hänellä on kiinnostusta olla toimia eri yhteisöissä niiden hyväksi.
Minulla on ollut työkavereina- sekä joidenkin yhdistysten hallitustehtävissä mukana henkilöitä, jotka ovat olleet homoseksuaaleja ei-julkisesti. Heidän kanssaan on ollut normaalia tehdä töitä ja hoitaa sitoutuneesti eri vastuutehtäviä.
Sillä, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa on merkitystä. Kaikki voivat tehdä keskenään yhteistyötä, olla kavereita tai jopa ystävystyä.
Olen allekirjoittanut Setan sitoumuksen ja haluan toimia sateenkaarikunnan valtuutettuna sitoutuneesti:
edistän aktiivisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja hyvinvointia sekä kaikkien yhdenvertaisuutta kunnassa,
työskentelen sateenkaari-ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja vihapuhetta vastaan sekä
varmistamaan, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oma ääni kuuluu päätöksenteossa.
Juttu jatkuu vielä kuvan alla.
Jos vielä lopuksi lyhyesti palataan Senni Salmiseen ja Jade (ent. Jere) Nyströmiin. Nyström kertoo Iltalehden edelle linkatun jutun lopuksi:
– Minulle on sanottu, että olen saanut monet ihmiset, jotka eivät ole aikaisemmin ole ymmärtäneet tällaista, muuttamaan mieltään. Se on ollut hienoa kuulla.
Senni Salminen puolestaan on kärsinyt urheilu-urallaan masennuksesta, koska on kokenut, ettei ole voinut olla oma itsensä. Se on näkynyt myös tulostasossa, joka jollain tasolla tuntui jumittuneensa paikalleen. Ilta-Sanomien eräässä artikkelissa hän kuvailee helpotuksen tuoneen vapautuneisuutta ja sitä kautta hurjia parannuksia tulostasoon:
Viime syksynä Salminen kertoi Instagramissa julkisesti koko urheilumaailmalle, että seurustelee naisen kanssa. Päivityksen jälkeen hän hyppäsi uransa parhaan hallikauden, rikkoi jälleen ennätyksensä ja oli EM-hallikisoissa seitsemäs.
Eivätkö nämä edellä olevat esimerkit vahvistakin sitä tosiasiaa, että meidän kaikkien tulisi saada olla juuri sellaisia kuin olemme – pelkäämättä sitä, mitä toiset meistä ajattelevat?
Harrastustakuu oli yksi vaaliteemoistani eduskuntavaaleissa keväällä 2019. Ajatuksenani oli löytää valtionhallinnon tasolta ja kunnallisesti tarkasteltuna ratkaisumalli, jonka kautta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen, joko kokonaan maksuttomasti tai sitten matalimmalla mahdollisella maksulla.
Lasten ja nuorten arki on tällä hetkellä siinä määrin keskenään vertailtuna erilaista, että monilla on useita harrastuksia, kun taas joillakin ei ole lainkaan iltapäivä-, ilta- tai viikonloppuharrastusta. Lisäksi erilaisten pelien ja älylaitteiden yleistyessä on liikkuminen vähentynyt dramaattisesti. Liikunta on kansanterveydellisesti tärkeää, mutta jokaisella tulisi olla mahdollisuus valita itseään eniten kiinnostava ja mieluinen harrastus.
Harrastuksen myötä lapsille ja nuorille olisi mahdollista tarjota kanssakäymistä ikätovereidensa kanssa. Ryhmässä toimiminen parantaisi sosiaalisia taitoja. Kun ryhmää ohjaisi joku muu kuin oma läheinen aikuinen tai oma vanhempi niin se parantaisi ”auktoriteettien” sietokykyä. Kaikista näistä on suurta hyötyä aikuisiällä, työelämässä jne.
Harrastamisen Suomen malli on syntynyt pitkälti Keskusta-vetoisesti. Tiede- ja kulttuuriministerinä vielä toimiessaan Annika Saarikko on ollut iloinen, että Harrastamisen Suomen mallista on saatu päätös koronapandemian aikanakin. Harrastamisel Suomen mallin periaatteellisena tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Myös maksuttomuudella tavoitellaan sitä, että kaikkiin tuloluokkiin kuuluvilla perheillä olisi mahdollisuus päästä uuden harrastemallin piiriin.
Kevään 2021 aikana on pilotoitu Harrastamisen Suomen mallia yli 110 kunnassa. Näistä 1.-9.-luokkalaisille suunnatuista piloteista on kerätty kokemuksia ja syyslukukaudella 2021 päästään hankkeita jatkamaan uusissakin kunnissa. Harrastusten tulee toteuttaa kyselyin kerättyjen vastausten ja listojen perusteella lasten ja nuorten harrastustoiveita ja käynnistyä viimeistään syyskuun aikana. Harrastustoiminnan tulee olla pääasiassa viikottaista ja jatkuvaa.
Janakkalassa hankehakemus syyslukukauden 2021 Harrastamisen Suomen malliin osallistumiseksi jätettiin keväällä. Asiaa käsiteltiin toisen Janakkalassa valitun ”Kylien lasten ja nuorten iltapäivät”-kumppanuuspöytäpilotin aikana. Viranhaltijavastuulla valmisteltu hankehakemus johtanee piakkoin yhteydenottoihin seuroihin ja yhdistyksiin, joiden kanssa kunta alkaa toteuttaa uutta mallia. On myös tiedossa, että hankkeelle tullaan Janakkalan kuntaan palkkaamaan hankekoordinaattori.
Janakkalassa päivitetään parhaillaan kiinteistörekisteriä. Tämä on juuri oikeaan aikaan vaiheistettua pohjatyötä mm. kohti vuoden 2023 alusta voimaan tulevaa kiinteistöverouudistusta. Uudistus on tervetullut ja vastaa niihin kysymyksiin, josta minultakin moni kuntalainen on kuluneen valtuustokauden aikana kysynyt.
Tällä hetkellä kunnan on mahdollista päättää vain yhdestä ja samasta veroprosentista koko alueellaan, koskien: yleistä kiinteistöveroprosenttia sekä vakituisen asuinrakennuksen-, muiden asuinrakennusten-, yleishyödyllisten yhteisöjen- tai rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa. Uudistuksen myötä kunnanvaltuustolla olisi mahdollista päättää erisuuruisista kiinteistöveroista koskien esimerkiksi päätaajamia ja haja-asutusalueita.
Kiinteistöverouudistuksen pohjalla on selvitys maapohjien ja kiinteistöjen arvostamisjärjestelmien uudistuksesta. Verotusarvot ovat tietyillä alueilla jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Uudistuksella lisätään veron oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Oletuksena koko uudistuksessa olisi, että kunnat pyrkisivät pitämään kiinteistöveron tuoton ennallaan. Kunnan verokertymää ajatellen uudistuksen tavoitteena ei siis ole nostaa eikä laskea kiinteistöveroa. Yksittäisen kiinteistön vero voisi uudistuksen myötä kuitenkin nousta tai laskea.
Kiinteistöverouudistukseen liittyy vielä paljon yksityiskohtia sekä työtä mm. hintavyöhykealueiden uudelleen määrittelyssä koko maan alueella. Tavoite on kuitenkin selkeä: kaikki rakennustyypit ja maa-alueet sekä niiden kauppahinta tulee huomioida, kun kiinteistöveroprosentteja määritetään. Suomen hallitus on antamassa esityksensä vielä vuoden 2021 aikana, jolloin vuoden 2022 aikana päästäisiin kunnittain valmistelemaan muutosta vuoden 2023 verotukseen.
Mitä tämä mahdollisesti tarkoittaisi meillä Janakkalassa? Kuntamme on maantieteellisesti laaja ja meillä on päätaajamien: Turengin ja Tervakosken, lisäksi paljon vireitä kyliä ja kylätaajamia. Maa- ja metsätaloutta on harjoitettu kunnassamme pitkään, tiloilla on tehty sukupolvenvaihdoksia uusille omistajille sekä osittain tiloja on muunnettu myös muuhun käyttöön.
Jos kiinteistöverouudistus etenee tämän hetkisen aikataulutiedon mukaisesti, se ollaan ottamassa käyttöön seuraavalla valtuustokaudella myös Janakkalassa. Uudistuksen tulee olla reilu ja sillä on mahdollista saada aikaan elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa niin päätaajamiin kuin maaseudulle ja kyliinkin. Odotan innolla, että uusi pian valittava valtuusto pääsee kuulemaan selvityksiä sekä päättämään asiasta.
Petri Hakamäki kuntavaaliehdokas, nro 18 (kesk) Janakkala
Janakkalalla on edessään mittavien investointien sarja tuleville vuosille. Koulu- ja monitoimikeskusrakentamiseen liittyen Tervakoskella aloitettiin loppuvuodesta 2019 liikuntahallin rakennustyöt. Sen pääasiallinen tarkoitus on korvata käytöstä poistuvien Tervakosken koulujen liikuntatilat. Lisäksi se helpottaa liikuntaseurojen ilta- ja viikonloppuvuorojen- sekä tapahtumakäytön tarpeita. Tämän lisäksi Tervakoskella etenee vauhdilla myös terveysaseman uudisrakennustyöt.
Janakkalan koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnitelma on hyväksytty loppuvuodesta 2018. Ennen kilpailutus- ja rakennusvaiheita on tarkoitus käydä läpi vielä mitoitukseen liittyviä asioita. Turengissa on tarkoitus käynnistää 1-vaiheen koulu- ja monitoimikeskusrakentaminen vuoden 2020 aikana. Jos edettäisiin hankesuunnitelman mukaisesti, vuoden 2022 aikana on tarkoitus olla valmiina uusi alakoulu sekä mahdollisesti myös esiopetus- ja erityisopetustilat. Tervakoskella koulukeskusrakentamista taloussuunnitelman mukaisesti olisi ajalla 2021-2023 ja Turengin 2-vaihe (yläkoulu- ja lukio-osuus sekä liikuntatilat liikuntahallirakennuksena) valmistuisi opiskelukäyttöön arviolta syksyksi 2027.
Hengästyttää. Vielä ei ole puhuttu rahasta. Tervakosken liikuntahallin enimmäiskustannusarvio on n. 7,8 MEUR, johon ollaan saamassa täysimääräinen valtionavustus 750 tuhatta euroa. Turengin koulukeskusrakentaminen tulisi hankesuunnitelman mukaisella rakentamisella maksamaan n. 42,5 miljoonaa euroa ja Tervakosken yhtenäiskoulu väistötilakustannuksineen n. 21,5 miljoonaa. Turengin em. hinnassa ei ole mukana mm. nykyisen alakoulun purkukuluja.
Edellä mainittujen lisäksi mittavina lähitulevaisuuden investointeina ovat Janakkalan uimahallin uudisrakennus sekä Janakkalan urheilupuisto. Uimahallia on arvioitu toteuttaa uudisrakennuksena Tervakoskelle nykyisen kiinteistön tilalle ja rakennustöitä siellä voisi olla mahdollista aloittaa 2023 vuoden aikana (uudisrakennus n. 9,5 MEUR). Tämän hetkisen uimahallikiinteistön peruskorjausta ei nähty järkeväksi hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä (11/2018). Altaan on tehtyjen mittausten pohjalta arvioitu tarvitsevan perusteellista kunnostusta ja sen tulevan peruskorjausvaihtoehdon myötä kalliiksi. Lisäksi nykyiseen kiinteistön yhteyteen suunniteltiin laajennusosaa, johon olisi tullut terapia-allas, varastotiloja ja koko kiinteistöä palveleva uusi IV-konehuone. Peruskorjauksen ja laajennusosan hinnaksi arvioitiin yhteensä n. 7,9 MEUR.
Janakkalassa on tällä hetkellä mahdollisuus harrastaa kesäisin yleisurheilua Turengissa, Liinalammen kentällä. Lisäksi Tervakosken Lähdekorvessa, uimahallin vieressä, on urheilukenttä, jossa ei kuitenkaan ole yhtään täyttä ratakierrosta. Janakkalan kunnan taloussuunnitelmaan on varattu vuosille 2021-2022 noin 1,5 miljoonaa euroa uuden yleisurheilukentän pohjatöihin (infraan).
Vallitsevana käsityksenä on, että Liinalammen urheilukenttää ei olisi järkevää peruskorjata. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 3,8 miljoonaa euroa (11/2018). Tällä rahalla ei kuitenkaan saataisi toteutettua mm. urheilukentän laajennusta 8-rataiseksi. Yleisurheilukentän yleissuunnitelma on vertailukohtana päivitetty tällä erää ainoastaan Hakamäen käytöstä poistuneen sorakuopan alueelle. Sinne toteutettuna 8-ratainen yleisurheilukenttä tulisi maksamaan 4,1 miljoonaa euroa ja lopullisena toteutuksena kivituhkakenttineen, lisäparkkipaikkoineen ja sprinttilatuineen n. 1,15 MEUR lisää eli yhteensä n. 5.3 miljoonaa.
Mitä muita vaihtoehtoja uuden yleisurheilukentän paikaksi voisi olla kuin Hakamäki? Tätä vaihtoehtotarkastelua tekee parhaillaan myös kunnan liikuntapalvelut. Tässä muutama oma arvioni.
Turengin uutta koulu- ja monitoimikeskusta sekä Aavan koulua palvelisi urheilukentän sijaintina parhaiten nykyisten Moision jalkapallokenttien alue. Uusi urheilukenttä olisi tulevaisuudessa vain muutamien minuuttien kävelymatkan päässä esikouluikäisistä lapsista – lukioikäisiin nuoriin sekä parkkipaikkoihin ja sisäliikuntapalveluihin (jatkossa kaksi liikuntahallia?). Moision alueen osalta haasteena olisi, että se vaatisi kaavamuutoksen, koska alueelle on nyt suunniteltu pitkässä juoksussa pientalorakentamista. Samoin parkkipaikoille tulisi löytää oma paikkansa sekä jalkapallokentät tulisi sijoitella uudelleen Moision-Kauriinmaan alueella.
Entä, jos kunta lähtisi yhteistyöhön Kiipulan kanssa? Kiipulan alueella ei ole tarkoitukseen soveltuvaa kunnan omistamaa maata, mutta neuvotteluin voisi löytyä ratkaisu Kiipulan ja alueen maanomistajien kanssa. Kiipulassa olisi jo nyt tarjolla: majoitus- ja kokoustiloja, urheilijoiden testausmahdollisuus, oma valmistuskeittiö ja tilava ruokala, uimahalli, liikuntahalli sekä saman polkuverkoston läheisyys kuin Hakamäessäkin nyt on.
Kalpalinnan läheisyys kiehtoo urheilukentän sijaintina jo pelkästään moottoritien läheisyyden takia. Samoin Ilveslinnan alueella voisi olla mahdollista kehittää yleisurheilua Kalpalinnan uusien yrittäjien kanssa osaksi ympärivuotista urheilukeskusta. Kalpalinnaan pystyisi toteuttamaan myös monipuolisen latuverkoston. Huonolumisina talvina latuverkoston pohjaa pystyisi vahvistamaan Kalpalinnassa tehtävällä tykkilumella.
Kiipulan- sekä Ilveslinnan vaihtoehtojen kohdalla tulisi olla jokin soveltuva jatkosuunnitelma Liinalammen urheilukentän peruskorjausta varten. Nämä olisivat kenties turhan etäällä mm. koululaisten päiväkäyttöä ajatellen. Tosin nyt jo alakoululta pyöräillään Liinalammellekin saakka ja pidemmäksi aikaa kerralla.
Tervakosken alue uuden urheilukentän sijaintina kiinnostaisi tutkia sekä moottoritien läheisyyden että Turenkiin verraten Riihimäki-Hyvinkää-talousalueen sekä pääkaupunkiseudun lähemmän sijaintinsa kannalta. Samalla Janakkalassa olisi mahdollisuus toteuttaa yleisurheilun seuratoimintaa nykyistä laajemmin myös Tervakoskella. Lisää mahdollisuuksia on jo tulossa Tervakoskelle valmistuvassa uudessa liikuntahallissa. Tässäkin tapauksessa Liinalammen kenttää tulisi peruskorjata jollain summalla.
Hakamäen entisen sorakuopan osalta haasteena on myös pohjavesialueen läheisyys. Tästä johtuen alueelle ei saada toteutettua tarpeeksi parkkipaikkoja (suunnitelma n. 200 autopaikalle). Jos kuntaan saataisiin joskus isoja yleisurheilutapahtumia, pitäisi loput katsojat kuljettaa alueelle busseilla ja riskinä on, että lähitienoon kadunvarsilla olisi autoja tukkeeksi saakka.
Tällä hetkellä urheilupuistohanketta vaivaa kokonaisuutena myös se, että jo vuosien 2020-2023 osalta taloussuunnitelma on torso. Pelkkiä pohjatöitä ei voida aloittaa 1,5 miljoonalla eurolla edes Hakamäkeen ennen kuin kokonaissuunnitelma on nykyistä valmiimpi. Tähän voi mennä vielä vuosia, koska tiedossa olevista hankkeista mm. koulurakentaminen on tärkeämpää.
Tai voisiko Liinalammen kenttää peruskorjata mitenkään järkevästi nyt uuden kentän infralle varatulla rahalla. Ratkeaako liitokset suunnittelun aikana vai halkeaako euro hiuksen tavoin – mene ja tiedä.
Janakkalan kunnan talous on tiukalla. Kaikkea olisi kivaa saada, mutta ihmislapsillekin opetetaan, että se ei ole aina mahdollista. Toisaalta pitää muistaa välttää urheilupaikkarakentamisessa ns. Janakkala-syndrooma. Ensin tehtäisiin kiireellä liian pieni ja sitten tuskaillaan, kun tilannetta ei voida enää korjata. Tähän meillä ei ole varaa eli vajaalla suunnittelulla ei voida lähteä etenemään. Ja on myös muistettava kaiken tehdyn huolto ja ylläpito. Siinäkin olemme olleet aiemmin huonoja.
Lisähaastetta taloudenpitoon tulee myös kunnan väkiluvun kehittymisestä. Muutos tulisi saada positiiviseksi. Investointinäkymien kannalta Janakkalan tilanne tulee olemaan haastava tulevien 2-3 valtuustokauden ajalle. Jostain suunnitelmista on pakko tinkiä tai sitten suunnitelmia tulee viivästää. Kaikki tämä edellyttää tarkkaa taloudenpitoa tiukassa tilanteessa.
Maanantain 9.12. kunnanvaltuustokokouksessa tein aloitteen vapaavalintaisesta, maksuttomasta, metsästäjätutkinnosta Janakkalan perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai kerhotoiminnan muodossa.
Metsästäjätutkinnon hyväksytysti suoritetun kirjallisen kokeen hinta on tällä hetkellä 20 euroa. Tämän lisäksi osallistutaan 12 tuntia kestävään metsätäjätutkintoon valmentavaan koulutukseen, joka on pääkaupunkiseudun ulkopuolella hinnaltaan n. 20-40 euroa.
Aloitteen pohjalla on ehdotus saada nuoret kiinnostumaan luonnosta, luonnossa liikkumisesta ja miksei myös ammuntaharrastuksesta. Toisaalta ajatuksena on myös saada nuoret mukaan metsästys- ja riistanhoitoyhdistyksiin, joissa on varmasti tilaa myös nuoremmalle sukupolvelle.
Valtuustoaloite: Metsästäjätutkinto Janakkalan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaan
Luonnossa liikkuminen ja eräharrastukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja ovat tärkeitä kaiken ikäisille. Eräharrastukset kokoavat niin kyläyhteisöjä kuin perheitäkin yhteen. Tärkeintä ei ole aina saalis vaan myös luonnossa oleminen ja yhdessä tekeminen. Luonto on meillä lähellä ja sen antamia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää.
Tällä hetkellä metsästys- ja riistanhoitoyhdistykset ovat saman haasteen kourissa kuin mikä tahansa vapaaehtoistoiminta: aktiivijäsenet ikääntyvät ja nuoria on entistä haastavampaa saada mukaan toimintaan. Aiemmin metsästys ja riistanhoito kulkivat elinkeinona sukupolvelta toiselle ja tätä kautta saatiin luontaisesti myös ruokaa pöytään.
Riistanhoito ei kuitenkaan ole pelkkää metsästämistä. Se hyödyttää myös jokaista peruskansalaista. Hirvieläinkannan säännöstelemisellä pystytään torjumaan liikenne- ja viljelyvahinkoja. Kun muistetaan uutisointia kouluteiden varsille, taajamiin ja asuintalojen pihoihin pyrkivistä susista ja karhuista sekä kasvimailla ja pelloilla möyryävistä villisikapesueista, on syytä samalla muistaa peto- ja haittaeläinkannan rajoittaminen.
Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus eräharrastukseen ja metsästäjätutkinnon suorittamiseen ilman kuluja
Esitän, että Janakkalan kunta mahdollistaisi nuorille metsästäjätutkinnon suorittamisen osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Kurssi toteutettaisiin ilman kuluja 8. vuosiluokalla vapaaehtoisena oppiaineena- tai esimerkiksi kerhotoiminnan muodossa. Tutkintoon liittyviä aiheita voisi opettaa paikallisten yhteistyökumppaneiden, kuten esimerkiksi paikallisten metsästysseurojen sekä luonto- ja riistanhoitoyhdistysten kanssa. Ennen kurssin toteutusta oppilaiden kiinnostus metsästäjätutkinnon suorittamiseen selvitettäisiin ja em. yhteistyökumppanit kutsuttaisiin suunnitteluun mukaan.
Maksuton metsästäjätutkinto osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa voisi olla Janakkalassa vetovoimatekijä, jota voitaisiin markkinoida monipuolisesti.
Janakkalassa, kunnanvaltuuston kokouksessa 9.12.2019
Janakkalan kunnan tekninen lautakunta käsittelee 20.8.2019 kokouksessaan ns. S-Marketille ehdotetun uuden paikan asemakaavan muutosasiaa Turengissa (§155/ 20.8.2019). Teknisen johtajan esityksen mukaan lautakunta olisi esittämässä kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle Juttilantien kaavaselostuksen ja kaavaehdotuksen hyväksymistä esityslistan liitteiden mukaisesti (1.).
Asialistan liitemateriaalin mukaan Hämeenmaan Kiinteistöt Oy on tutkinut tai sille on esitetty kaupan sijoituspaikoiksi kaavamuutosta koskevan alueen lisäksi: – nykyisen kaupan sijainti – Onnenlantin kiinteistö keskustakolmion alueella – keskustakolmion pohjoisosa – Kolmeks Oy:n tontti Harvialantien varressa – Harvialantien ja Tapailantien kulmaus (ns. ent. Myllyn tontti) – Tokmannin pohjoispuoli
Samalla, kun asemakaavan muutos on ollut vireillä v. 2017-2019, on Turengin keskustan alueella mm.: – hinntoiteltu keskustakolmion pohjoispäädyn toinen kerrostalotontti (§57/ KValt 10.6.2019) – Janakkalan Osuuspankki on toimittanut kuntaan 2.4.2019 aloitteen, jossa pankki esittää Turengin keskustassa omistamansa kiinteistön asemakaavan muutoksen laadintaa (§104, tekninen lautakunta 14.5.2019, 2.)
Olen koko ikäni asunut Turengissa. Muistan hyvin eri kehitysvaiheet pääpiirteissään. Suurin muutos keskustan alueella on ollut kävelykatu Tuleksi, joka omasta mielestäni olisi pitänyt jättää toteuttamatta kokonaan. Jälkeenpäin asioita on toki aina helpompaa nähdä.
Turengin keskustakolmion alueella on paljon vanhoja, tyhjiä ja aavioituneita liiketiloja. Lehdistä olemme saaneet lukea, miten mm. kunta on neuvotellut eri kiinteistönomistajien kanssa ns. keskustakolmion alueen kehittämisestä. Melkein tyhjille liikekiinteistöille on esitetty sellaisia hintoja, joihin ei liene mahdollisuutta ryhtyä, ja toisaalta kiinteistöjen pakkolunastaminenkin voi olla sellainen polku, jonka lopputuloksesta ei ole tietoa.
Pitkästä aikaa keskustakolmion alueella on myös sellaista luontaista liikehdintää, joka voisi käynnistää alueen kehittymisen sen sisällä ilman, että mitään toiminnetta: kauppaa, kioskia, pankkia, ravintolaa, asuinkiinteistöä, jne.; olisi tarpeen irrottaa alueen ulkopuolelle. Toisaalta liikennesuunnittelu tuo omat haasteensa ja haasteellista liikenteen suunnittelu on jo tämän mainitun kaava-asian kohdallakin, kun kaikki liikenne tuntuu magnetin lailla pyörivän tulevaisuudessakin yhden liikenneympyrän kautta: nykyisen.
Janakkalassa on tietynlainen historia rakentamisessa. Joissakin rakentamiskohteissa päätökset on tehty kiireellä, jolloin on myöhemmin jouduttu ”paikkailemaan” uusilla päätöksillä. Aina tämä ”paikkaileminen” ei ole ollut enää edes mahdollista, jolloin rakennuksen tai alueen käyttö on saattanut jäädä vajaaksi tai se on ollut rajoitteellista.
Haluaisin itse luottamushenkilönä välttää sen, että Turengin koko keskustan alueen kehittämisessä päätökset tehdään liian nopeasti, eikä kaikkia vaihtoehtoja ole selvitetty tarpeeksi tarkkaan tai puntaroitu sitä, mihin päätökset voivat johtaa. Ja ajattelen tässä nimenomaan koko keskustan aluetta, en pelkästään keskustakolmion tai uuden esitetyn S-Marketin tontin aluetta. Yhtä lailla tätä esitettyä uuden S-Marketin tonttia tulisi kehittää, mutta onko se kauppakiinteistölle sopiva paikka, onkin sitten aivan eri asia.
Minulle sopii vallan hyvin myös se, jos uusi S-Market rakennettaisiin nyt ehdotetulle paikalle, keskustakolmion ulkopuolelle, jos tällainen päätös jossain kohtaa syntyy. Samassa yhteydessä tulisi jo kuitenkin tehdä päätös siitä, mitä tapahtuisi nykyisen kaupan tontille, kun tällä hetkellä käytössä oleva S-Marketin kauppakiinteistö on purettu: – miten pitkään tontti tulisi olemaan aukeana? – tulisiko tontille liikekiinteistöjä/liiketoimintaa vai jotain muuta, esim. asuinrakentamista, vai näitä molempia? – vai ratkeaisiko tätä kirjoittaessa ajankohtainen moposuoraongelma joksikin aikaa?
Kun muutosta kerran halutaan ja ollaan valmiita isoihin muutoksiin niin – olisiko nyt ajankohtaista tehdä päätös purkaa kävelykatu Tuleksi, tai päästää autot kävelykadulle? Osittainen päätös on kuitenkin jo tehty, kun markkinatori Torikadun päässä on osoitettu parkkipaikoiksi. – onko Virastotalokaan enää tarpeellinen ja käyttötarpeidensa mukainen, voisiko sen purkaa? Tätä on voinut pohtia viimeistään siitä alkaen, kun Kela sulki toimistonsa Turengista. – olisiko em. kohtien päätösten jälkeen uutta ilmaa niin paljon, että voitaisiin päästä kiinteistönomistajien kanssa sopimukseen purkaa tyhjillään olevia liikekiinteistöjä sekä käyttää tontteja uudisrakentamiseen?
Tätä kautta Turengin keskustan kehittäminen voitaisiin saada oikeasti käyntiin.
Se on selvää, että viimeistään nyt pitää päästä liikkeelle Turengin keskustan kehittämisessä. Mutta millä tapaa se tehdään ja mikä on ns. pelinavausliike pitkäkestoiseen ja laadukkaaseen suunnitteluun ja toteutukseen joka mahdollistaa kaikille halukkaille tasapuoliset kehitysnäkymät, niin mitäpä ajattelet tästä?
Janakkala toteutti kuntalaisilleen kevään 2019 aikana äänestyksen osallistuvasta budjetoinnista (1.). 3-vaiheisen äänestyksen kautta selvisi kärkipaikoille kaksi harrastusmahdollisuuksia parantavaa hanketta: – Turengin tekonurmikentän siirrettävät katsomot sekä – moposuora nuorille Janakkalaan. Kaikkiaan ääniä annettiin n. 30 eri kohteelle (2.).
Ensimmäisen kohteen: Turengin tekonurmikentän siirrettävien katsomoiden; hankinnan jälkeen budjetista on jäljellä vielä n. 35 tuhatta euroa. Tämä raha käytetään listalla (2.) seuraavina olevien kohteiden hankintaan ja toteuttamiseen sikäli, jos se on mahdollista.
Moposuoraselvitystä
Olen itse ollut Janakkalan kunnan pyynnöstä mukana selvittämässä moposuoran sijaintipaikkoja sekä sen toteuttamisen ja hallinnoinnin edellytyksiä.
Kokoonnuimme kesäkuun lopulla kunnantalolle, Turenkiin, yhdessä Janakkalan Nuorison Tuki ry’n ja kunnan edustajien kanssa. Kävimme kartalta läpi n. 10-15 kohdetta eri puolella Janakkalaa ja niistä jäi kesän ajaksi jatkoselvitykseen kaksi Janakkalan kunnan kannalta potentiaalista vaihtoehtoa.
Maanantaina 12.8.2019 kunnan oman sisäisen kokouksen lopputuloksena oli, että edellä mainituista alueista ei ole mahdollista käyttää moposuoran toteutuspaikkana. Minulle selvitettiin lyhyesti kokouksen jälkeen puhelimitse perusteluja. Joka tapauksessa selvitystä kuitenkin jatketaan kunnan ja mahdollisen yksityisen maanomistajan kanssa (3.).
Lisäselvitystä
Tutustuessani ensi viikon Janakkalan kunnan teknisen lautakunnan 20.8.2019 asialistaan sain hieman lisävalaistusta asioihin (4). Mm. ELY-keskus on antanut lausunnon Rastilan-Rastikankaan alueen pohjavesialueesta. Myös alueen asukkaat ovat antaneet palautetta ko. osayleiskaavaan.
Viralan eritasoliittymän kohdalla VT3:n ja Mt130 väliseen sorakuoppaan on osoitettu moottoriurheiluun tarkoitettu alue (E-1 Moottoriurheilualue). ELY-keskuksen lausunnossa tähdennetään, että pohjavesialueelle ei tule kaavoittaa uusia moottorikäyttöisille ajoneuvoille tarkoitettuja kilpailu- tai harjoitteluratoja. Moottoriurheilu voi lausunnon mukaan uhata pohjaveden laatua, jos öljyä tai polttoainetta vuotaa maaperään onnettomuuksien, konerikkojen, tankkauksen tai huollon yhteydessä.
Lähialueen asukkeiden palautteessa Rastilan-Rastikankaan osayleiskaavaan on otettu kantaa vanhaan Hallenbergin soramonttuun suunnitellusta moottoriurheilualueesta (Kuva 1., sininen varjostettu alue). Heidän palautteessaan pyydetään kiinnittämään huomiota meluhaittaan sekä siihen, että moottoriurheilukäyttöä tulisi olemaan iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi he olettavat, että toiminta tulisi olemaan valvomatonta ja se ei välttämättä tulisi pysymään valvomatta alueella.
Kuva 1. (Lähde: Kansalaisen Karttapaikka 8-2019)Kuva 2. (Google Street View 4-2009)
Huomioitavaa
– alue on montussa, joka rajautuu myös ääniltään kaikilla laidoilla mäen lappeisiin (idässä Mt130, etelässä soraharjuun, lännessä VT3:n Janakkalan liittymäramppiin ja pohjoisessa Mt292:een) – alueen puustoon ei ole ollut tarkoitus koskea muuten kuin moposuoralle käyttöön rajatulla alueella – käytön rajausta oli alueellisesti tarkoitus myös tehostaa puomilla tai portilla Vt292:n alikulun yhteyteen – alueella ja sen ympäristössä on jo muutenkin liikenteestä aiheutuuvaa ääntä – moposuora oli tarkoitus pinnoittaa asvaltilla, jolloin riski pohjavesien pilaantumiseen minimoituu. Minimaaliseen öljyvahingontorjuntaan voidaan varautua myös imeytyspurulla tmv. – alueella ei ollut tarkoitus huoltaa kalustoa eikä tankata
Alue on sijainniltaan sen luonteinen, että samaan yhteyteen moposuoran kanssa olisi tälle alueelle voitu sovittaa myös enduroajolenkki. Näin ollen saman valvonnan piirissä olisi ollut kaksi toiminnetta. Ajolenkkikäyttöä varten puustoa olisi tarpeen kaataa n. katuharjan varren verran tai enintään n. 2 metrin leveydeltä.
Loppusanat
Paikallisessa sosiaalisessa mediassa on viime aikoina ollut paljon keskustelua siitä, kuinka mopopojat aiheuttavat liikennekäyttäytymisellään ja ajotavoillaan vaaratilanteita taajamissa, erityisesti kauppojen ja leikkipuistojen läheisyydessä. Moposuoran saaminen Janakkalaan olisi varmasti – ellei kitkenyt tätä häiriökäyttäytymistä kokonaan niin – vähentänyt vaaratilanteiden syntymistä merkittävästi. Toiminta alueella olisi ollut hallittua ja hallinnoitua niin aikojen kuin käytön osalta. Samalla moposuoran käyttäjien lisäksi aluetta olisi voineet käyttää myös lähiseudun autokoulut ajoharjoittelukäyttöön. Ajoharjoittelua ja liikennevalistusta olisi ollut mahdollista tehdä alueella myös ilta-aikaan.
Toinen näkökulma voidaan asettaa ELY-keskusten toiminnan suuntaan. Toimivatko ne tasapuolisesti kaikkialla Suomessa? Riihimäellä on liukkaan ajon harjoitteluun tarkoitettu alue ja Lahden Salpausselälläkin on ohjattua moottorikerhotoimintaa mm. enduro- ja motocrosskäyttäjille. Molemmat paikat ovat lisäksi pohjavesialueella. Toisaalta Janakkalan Viralassa vanha Hallenbergin soramonttu on keskellä vilkkaasti liikennöityä tiestöä, joita suolataan talvisin.
Onko edelleen siis parempi, että mopopojat ja heitä vanhemmat motoristit javat edelleen holtittomasti taajamissa jalankulkijoiden seassa vai olisiko tässä kohtaa voinut koittaa, miten ohjattu moposuora parantaisi toimintaa ja vähentäisi häiriökäyttäytymistä taajamissa?
Janakkalassa kunnanvaltuusto on päättänyt keväällä, että Turengin ja Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukset rakennetaan KVR-urakkamallilla. Syksyllä 2019 hankkeen on tarkoitus alkaa asiantuntijoiden kilpailituksella. Tämän jälkeen tulevat ajankohtaisiksi varsinaiset rakentamishankkeiden kilpailutukset.
Aiemmin on keskusteltu ns. poliittisen ohjausryhmän perustamisesta. Sen tarkoituksena on ollut saattaa myös luottamushenkilöt mukaan vaikuttamaan koulu- ja monitoimikeskushankkeen toteutukseen kilpailutusvaiheen aikana.
Poliittiselle ohjausryhmälle järjestetään kilpailutuksen aikana infoja neuvottelumenettelyn eri vaiheissa ennen tarjouspyynnön jättämistä. Tarjouspyyntö tuodaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Tällä tavoin ohjausryhmä pystyy antamaan poliittista ohjausta ennen seuraavaan neuvottelumenettelyyn siirtymistä.
Janakkalan kunnanhallitus on 17.6.2019 kokouksessaan päättänyt poliittisen ohjausryhmän kokoonpanosta kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston sekä lautakuntien edustajien osalta. Tämän lisäksi ohjausryhmään nimetään kunnan viranhaltijoita asiantuntijoina. Heidät nimeää kunnanjohtaja.
Itseäni hieman pohdituttaa se, miksi tämä poliittinen ohjausryhmä nimetään vasta tässä vaiheessa? Siitä oli kuitenkin jo puhetta siinä vaiheessa, kun koko koulu- ja monitoimikeskushankkeen toteuttamiseen lähtemisestä päätettiin kunnanvaltuustossa. Onko siis niin, että tässä vaiheessa kunnan viranhaltijat eivät halua enää ottaa vastuuta hankkeen sisällön määrittelystä vaan vastuunkantajiksi halutaan mukaan myös luottamushenkilöitä?
Joka tapauksessa on hyvä, että ennemmin kuin myöhään tämä poliittinen ohjausryhmä on nyt nimetty luottamushenkilöiden osalta.
Janakkalan kunnanhallitus § 213, 17.6.2019, päätös ohjausryhmän luottamushenkilöistä: – Merja Taponen (kesk), kunnanvaltuuston pj., – Pirjo Alijärvi (sdp), kunnanhallituksen pj., – Kalevi Ilmarinen (sdp), teknisen lautakunnan pj., – Aki Lintumäki (kok) teknisen lautakunnan pj., – Ari-Pekka Jaatinen (vas), kunnanhallituksen jäsen, – Reijo Löytynoja (sdp), kunnanhallituksen jäsen, – Anssi Lepistö (vihr) sivistyslautakunnan pj, valtuuston 2. vpj, – Marko Ojanen (ps) valtuutettu.
Tervetuloa Petri Hakamäen kotisivuille! 