Janakkalan Sanomissa julkaistiin 18.12.2025 artikkeli, joka sivusi Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen rakentamista. Artikkelin perusteella näyttää edelleen siltä, että kuntalaisten liikuttamisesta tingitään. Jo aiemmin samaa aihetta on sivuttu lokakuun artikkelissa. Silloin kerrottiin, että kunnanhallituksen talousarviokokouksessa päädyttiin toteamaan hankkeen olevan liian kallis. Syyskuun uutisoinnissa Janakkalan Sanomat kertoi viranhaltijavalmistelun kautta tulleen hankesuunnitelman kääntyneen teknisen lautakunnan käsittelyssä asentoon, jossa liikuntatilaa haluttiin suurentaa lisälaskun ollessa noin miljoonaa euroa.
Janakkalan sitoutumattomat on pitänyt valtuustoryhmänä koko syksyn 2025 ajan tärkeänä sitä, että rakentaminen tiukassa kunnan taloudellisessa tilanteessa mitoitettaisiin oikeilla luvuilla. Syyskuussa teknisen lautakunnan jäsen Ari-Pekka Jaatinen esitti hankesuunnitelman palauttamista valmisteluun, jotta opetustilojen mitoitus päivitettäisiin vastaamaan vuoden 2025 tasoa. Hanketta on suunniteltu vuosien 2017-2018 oppilasmäärillä. Samoin Jaatinen esitti, että liikuntatilaa suurennettaisiin, koska puretun alakoulun ja tiensä päähän tulevan yhteiskoulun liikuntatilat poistuvat lopulta kuntalaisten käytöstä noin 1000 neliömetrin verran. Kunnanjohtaja käytti teknisen lautakunnan päätökseen otto-oikeuttaan ja palautti kunnanhallituksen esitykseksi teknisen johtajan esityksen eli teknisen lautakunnan päätöstä pelkän liikuntatilan laajentamisesta ei huomioitu.
Koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen opetustilojen mitoituksen päivityksellä olisi mahdollista säästää noin 2,0-4,5 miljoonaa euroa.
Kunnanhallituksen talousarviokäsittelyssä otettiin uudelleen kantaa Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen rakentamiseen. Jo tätä ennen Petri Hakamäki, joka edustaa Janakkalan sitoutumattomia kunnanhallituksessa, oli esittänyt Jaatisen aiemman esityksen linjaa mukaellen, että hankesuunnitelma palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi ja samalla tarkastettaisiin sekä opetustilojen mitoitus että liikuntatilan käyttömahdollisuudet paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kunnanhallitus palautti hankesuunnitelman uudelle valmistelukierrokselle. Kunnanhallituksen evästyksenä jatkoarkasteluun oli pääasiassa, että rakentamishankkeen hintaa tulisi tarkastaa alaspäin, halvemmaksi.
Antti Pitkänen Janakkalan sitoutumattomien valtuustoryhmästä on myös esittänyt viranhaltijoille, että käytössä olevan yhteiskoulun tilojen tiivistämistä tarkasteltaisiin teknisesti. Menetelmä on käytössä pääkaupunkiseudulla joissakin kohteissa. Ratkaisu soveltuisi sisäilman parantamisessa. Lisäksi Hakamäen suunnasta on esitetty viranhaltijoille pyyntö selvittää, että kunnan tiukasta taloustilanteesta johtuen väestönsuojatilan käyttöönoton takarajaa kesäkuulta 2028 pidennettäisiin. Tähän tarvittaisiin lupa oman kunnan rakennusvalvonnalta sekä pelastustoimen lausunto. Näillä keinoin on ollut ajatuksena saada lisää maksuaikaa aiempien hankkeiden velkamäärään ennen kuin koulukeskuksen 2-vaiheen rakentaminen käynnistyisi.
Itseäni on syksyn aikana askarruttanut rakennushankkeen kokonaisuuden hallinta tai sen puute. Samalla, kun liikuntatilan hinta on keskusteluissa noussut eräänlaiseksi syntipukiksi, johtuen kalliin väestönsuojatilan rakentamisesta liikuntatilojen oheen, on keskustelusta puuttunut kokonaan opetustilojen mitoituksen huomiointi ja oppilasmäärämitoituksen tarkastaminen nykyhetkeen. Aikanaan, kun koulukeskus Välkkyä mitoitettiin, oli ohjaavana tekijänä tilahanke 500 oppilaan alakoululle. Tällä hetkellä oppilaiden määrä on pudonnut 400 oppilaaseen ja syksyllä 2028 vastaava luku putoaisi ennusteiden mukaan 365 alakoulun oppilaaseen.
Voisiko Välkyssä tyhjilleen jäävien tilojen jatkokäyttöä suunnitella uudelleen, esimerkiksi 7-luokkalaisten käyttöön? Tätäkin on pyydetty viranhaltijoita tutkimaan.
Oppilasmäärä 1- ja 2-vaiheen tuhannen oppilaan koulu- ja monitoimikeskuksessa olisi laskemassa nykyisestä noin 940 oppilaasta reilusti alle 900 opiskelijaan (1-9-luokkalaiset ja lukiolaiset).
Koulukeskuksen 2-vaiheen hankesuunnittelussa on ollut opetustilojen ohjaavana tekijänä yhteensä 500 yläkoulu- ja lukio-oppilaan tilat. Tällä hetkellä Turengissa on yläkoululaisia 350 ja lukiolaisia hieman alle 190 eli yhteensä 540 opiskelijaa. Syksyyn 2028 mennessä yläkoululaisten määrän arvioidaan hieman nousevan (361). Lakimuutos, joka koskisi 1.8.2026 alkaen ulkomaalaistaustaisia toisen asteen opiskelijoita, saattaisi vaikuttaa lukio-opiskelijoiden määrään – kenties vähentävästi? Jos vaikutus olisi luokkaa -20% niin lukiolaisten määrä laskisi Turengin yksikössä nykyisestä 152 lukio-opiskelijaan. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita lisääviä tai vähentäviä vaikutuksia Turengin yksikön lukiolaisten määrässä.
Jos Turengin koulu- ja monitoimikeskus olisi nyt kokonaan valmiina aiemmin tehdyn tuhannen opiskelijan mitoituksen mukaisesti, koulukeskuksessa kävisi koulua nyt 940 henkilöä (1-9-luokkalaiset ja lukiolaiset). Tänä syksynä 2025 tehdyn syyslukukauden 2028 alkua koskevien arvioiden mukaan opiskelijoita olisi tuolloin noin 60 henkilöä nykyhetkeä vähemmän eli 880.
Valistuneissa arvioissa opetustilojen oppilaskohtainen tilamitoitus voisi olla 8-12 neliömetriä. Samaan aikaan annettu arvio rakentamiskustannuksista voisi olla noin 3000 euroa neliömetriltä – sisältäen opetus- ja yleistilojen rakentamisen lisäksi ilmastoinnin, lämmityksen, valaistuksen ym. tekniikan kulut. Jos koulukeskuksen 2-vaiheen osalta pystyttäisiin säästämään 100 oppilaan opetustilat, olisi mahdollista säästää rahallisesti 2,4-3,6 miljoonaa euroa. Sama säästöhintahaitari 120 oppilaan laskelmalla olisi 2,9-4,3 miljoonaa euroa. Jos oppilaskohtainen tilamitoitus olisi suurempi, olisi mahdollista saada aikaan enemmän euromääräisiä säästöjä.
Samalla on muistettava, että velkarahaan kohdistuu aina korko- ja muita kuluja. Nämä kulut vaihtelevat eri suhdanteista riippuen. Toisaalta, jos osa edelle kirjatuista opetustilojen mitoituksen säästöistä pystyttäisiin kohdentamaan liikuntatilojen laajentamiseen nyt esillä olevista 600 ja 800 neliön tilavaihtoehdoista niin koulukeskuksen 2-vaiheen hintaa olisi edelleen mahdollista saada halvemmaksi kuin nyt on arvioitu.
Minun mielestäni tulisi ottaa haaste vastaan ja tarkastella koulukeskushankkeen 2-vaiheen mitoitukset kuntoon. Kaikki vaihtoehdot, joita edellä kirjoituksessa on ollut esillä, ovat olleet esillä viranhaltijoiden kanssa keskusteltaessa.
Palaan vielä ajatuksiini siitä, miksi arvelen, ettei Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen hankesuunnitelmassa ole päivitetty opetustilojen mitoitusta. Nyt kauhua herättää vain liikuntatilojen kustannukset eri vaihtoehdoissa. En voi välttyä siltä ajatukselta, että opetustilojen mitoitus halutaan säilyttää vuosien 2017-2018 mukaisten arvioiden maksimeina juuri siitä syystä, jotta koulukeskuksessa olisi vapaina opetustiloja pikkukoulujen oppilaille, kun niitä aletaan lakkauttaa palveluverkkosuunnittelun myötä. 100-120 oppilaan ylimitoitettuihin opetustiloihin saataisiin mahtumaan kolmen noin 40 oppilaan- tai neljän noin 30 oppilaan pikkukoulujen oppilasmäärä.
Luottamushenkilöitä on pyydetty tekemään esityksiä, joita viranhaltijat valmistelevat, tutkivat ja laskevat niiden mahdollisia kustannusvaikutuksia.
Kun Janakkalan koulu- ja monitoimikeskushankeita Turenkiin ja Tervakoskelle käynnistettiin vuosina 2017-2018, linjattiin, että pikkukoulut säilyvät, jos niissä riittää oppilaita. Oppilasmäärän minimiraja on asetettu Janakkalan kunnanvaltuuston päätöksellä 28 oppilaaseen. Näistä periaatteista Janakkalan kunnanvaltuusto ei ole muuttanut kumpaakaan.
Vielä lopuksi huomio hankesuunnitelman osiosta, jossa on esitetty kokonaiskustannustaso sille, jos nykyinen Turengin yhteiskoulu ja lukio peruskorjattaisiin. Tällaista vaihtoehtoa ei ole pyydetty tutkimaan, ainakaan Janakkalan sitoutumattomien taholta. Päivitetystä hankesuunnitelmasta puuttuu kokonaan Janakkalan sitoutumattomien Antti Pitkäsen esitys tutkia tilojen teknisen tiivistämisen hintaa, jotta saataisiin aikaa maksaa jo tehtyjen investointien velkamäärää pienemmäksi. Joulukuun alussa tekniselle lautakunnalle esitetyssä hankesuunnitelman päivityksessä ei ole huomioituna myöskään Petri Hakamäen ehdotusta, että selvitettäisiin väestönsuojatilojen käyttöönoton takarajan viivästämistä. Tämäkin toisi lisäaikaa koulukeskuksen 2-vaiheen rakentamisen aloittamiseen ja kunnan talouden oikaisemiseen velkamäärän osalta.
Meille luottamushenkilöille on viranhaltijoiden taholta kerrottu, että erilaisia mahdollisesti kunnan taloustilannetta helpottavia vaihtoehtoja tulisi esittää. Samalla meille on luvattu, että näitä vaihtoehtoja valmistellaan, tutkitaan ja lasketaan viranhaltijoiden toimesta mahdollisia kustannusvaikutuksia. Mielenkiinnolla ja varsin suurella innolla odotan jo kevätkauden 2026 alkamista eri luottamustehtävissä, jotta päästäisiin jatkamaan keskustelua.
Liitetietoja:
1. Janakkalan kunnan teknisen lautakunnan (tekla) 9.12.2025 pöytäkirja: < linkki >
2. Koulu- ja monitoimikeskushankkeen liitetiedot (tekla 9.12.2025): < linkki >
Yhteenveto 24.12.2025
– Petri Hakamäki, Janakkalan poliittisesti sitoutumattomat
– petri.a.hakamaki(a)gmail.com – 040 824 3727
.
Tervetuloa Petri Hakamäen kotisivuille! 