Itsenäinen Janakkala-niminen kunta

Ajatuksia eilisen 16.2. kunnanhallituksen kokouksen ja todella huonosti nukutun yön jälkeen.

Yhteistyötä tehtiin eri ryhmien kesken, vaan ei se riittänyt tälläkään kertaa. Mediatiedote kokouksesta on jaeltu, mutta kokouspöytäkirja julkaistaan ensi viikon maanantaina 23.2.2026. Siksi en mene kokouksen asioihin sen enempää.

Pohdin valtuuston yhteistä näkymää Janakkalan kunnan tulevaisuudelle. Tällä hetkellä kunnanvaltuuston näkemykset jakaantuvat noin suhteella 45%/55%. Enemmistön mielestä vahvat kylät ovat jotain muuta kuin vähemmistöön jäävien mielestä. Vast’ikään kunnanvaltuuston joulukuun alussa hyväksymä kuntastrategia on haastettu ennen kuulumattomalla tavalla…

Kahtiarepivässä asetelmassa korostuu vielä seikka, josta oli jo viime valtuustokauden 2021-2025 loppuhavinoissa ennakkokuvaa. ”Sini-punaa pukkaa”, niin kuin valtuuston puheenjohtaja totesi yhden valtuustossa tapahtuneen äänestyksen jälkeen. Joku minulle viime viikkoina soittaneista kuntalaisista kertoi menneiden vuosien näkymistä, jolloin tällainen oikeiston ja vasemmiston lähentyminen ei olisi ollut missään nimessä, eikä millään tasolla mahdollista.

Mitä tapahtuu itsenäiselle Janakkalalle? Tuleeko tälle keväälle eteen rakenteita rikkova rohkeus; vai vieläkö olisi saatavissa aikaan kompromissi, jossa vanhaa ylläpidettäisiin järkevästi? Olen itse nimenomaan järkevän tekemisen ja ylläpitämisen kannalla, enkä halua rikkoa olemassa olevia rakenteita – se tulisi myös halvemmaksi kunnalle jatkovuosia ajatellen. Mutta pelkäänpä pahaa kompromissin suhteen…

Peruskorjausten investointikulut kummittelevat päätöksenteon taustalla ilman, että kukaan ymmärtää täysin, mitä niillä miljoonilla oltaisiin tekemässä tai saamassa. Näille miljoonille ei ole mitään näkymää talousarvion investointiosassa.

Olen kiinteistöjen peruskorjausmiljoonista jo vuosi toisensa perään kysynyt saamatta vastauksia. Kiinteistöjen käyttäjänäkökulmatkin pitää ottaa huomioon. Jos käyttäjä ei tarvitse, pyydä, eikä vaadi muutoksia esimerkiksi ilmanvaihtoon, lämmitystapaan, esteettömyysasioihin niin miksi näitä pitäisi alkaa ehdoin tahdoin tekemään. Varsinkin, jos on nähtävissä että jatkuvilla säästötoimilla rapautettaisiin kyliä ja alasajettaisiin luontaisesti pikkukoulujen kehitysnäkymiä.

Huom. järkevä kiinteistöjen ylläpito/ylläpitokorjaaminen on jotain aivan muuta erillistä peruskorjauksiin verrattuna.

Oman näkemykseni mukaan Janakkalan kunnan itsenäisyys on vaakalaudalla. Tämän kevään aikana valtuustolle eteen tuotavat talouden tasapainottamisen toimenpiteinä tehtävät 2-4 koulun lakkautumisen- tai jatkamisen päätökset ovat merkittäviä sen kannalta, miten Janakkalan kunta tulee jatkossa pärjäämään. Minä näen tässä asiakokonaisuudessa taivaalla synkkiä ukkosmustia pilviä sekä alkavan myrskyn merkkejä eri puolella kotikuntaamme – tämä ei ole siis enää riski vaan todellinen uhka. Ennakkomerkit ovat karmeita…

Olen äänestäjilleni sitoutunut ylläpitämään itsenäistä Janakkalan kuntaa. Nyt aletaan olla erittäin tukalassa pinteessä. Minun niin kuin tällä hetkellä yhteensä 45% muidenkin valtuutettujen mielestä neljän koulun lakkauttamisen valmistelu erillään palveluverkko- ja kouluverkkosuunnittelusta ei ole järkevää. Silti tämä asia eteni valtuuston päätöksellä valmisteluun, josta kunnanhallitus eilen illalla 16.2. päätti käynnistää toimenpiteet, kuulemiset ja arvioinnit sivistystoimen toimialalla.

Janakkalan kunta, 17.2.2026 (julkinen): https://www.janakkala.fi/…/koulujen-lakkauttaminen…/

Hämeen Sanomat, 16.2.2026 klo 20.40 (maksumuuri): https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/9234036

P.S. Joillekin kuntalaisille tuntuu olevan yhdentekevää miettiä, suunnitella ja alkaa viedä jo pidemmällekin erilaisia visiointeja Janakkalan kunnan kuntaliitoksesta ympäristökuntien kanssa. Hämeenlinnalaiset odottavat kieli pitkällään, koska Janakkala lankeaa heidän syliinsä. Janakkalassa tuntuu olevan vielä vielä sisäisesti enemmän sääntö kuin poikkeus, että 🔵 ja 🔴 -puolueet tunnustelevat toistensa fiiliksiä erilaisilla kuntaliitosajatuksilla – niin kuin alla olevassa esimerkissä. Teksti on leikkaaliimattu suoraan yhden Facekaverini seinän keskustelusta – kirjoittajan nimeä tai tausta-aatetta en paljasta.

@ Petri politiikassa / @ Petri Antero Hakamäki
https://hakamaki.fi

#petripolitiikassa
#rohkeampaapolitiikkaa
#rohkeastimukana
#pidetäänkaikkimukana
#kunnanvaltuusto
#kunnanhallitus
#kuntatalous
#taloudentasapainottaminen

https://janakkalanposi.fi

#sitoutumattomat
#poliittisestisitoutumattomat
#sitoutumattomatjanakkalassa
#janakkalanposi

____=_copy_paste_alkaa_=____

”Kommentoin tässä iha hullulla idealla kuntaliitoksista. Laskin että Riihimäen, Janakkalan ja Hausjärven liitos olisi melko kelpoinen – liitoksessa Riksulla olisi vain n 4000 sielua enemmän. Jos liitoksessa olisi Loppi niin Riksu ei saisi määräysvaltaa. Hämeenlinnaan ei kannata liittyä sillä meitä vietäisiin sitten kuoriämpärissä. Lisäksi Lopella on erittäin tärkeät teollisuussuhteet Riksun rajoilla.

Janakkala, Hausjärvi ja Riihimäki ovat vanhaa Janakkalan suurpitäjää joka ulottui Jokelan Nordean pankin takaseinälle.

Janakkala, Hausjärvi, Riihimäki ja Loppi yhdistettynä olisi poliittisesti ja taloudellisesti voimatekijä. Liikenneverkosto itä-länsi-pohjois-etelä maantieliikenteen ja rautatieliikenteen osalta osalta olisi jo valmis. Lisäksi tällaisessa kokoonpanossa nuo pikkukoulumähinät saataisiin helposti hoidettua juuri liikenneverkostoa tehostamalla.

Ruotsissa nämä asiat on hoidettu jo aika päivää sitten rakentamalla lääni-maakunta- ja kuntatason ratkaisulla. Ilmankos siellä menee paremmin. Meillä on liian paljon kuntia ja syö elinvoimaa. Ruotsissa on n 290 kuntaa ja Suomessa n 310. Kun Suomen asukasluku on reilustipieni – Ruotsissa on on tuplaten yli kaksinkertainen määrä väkeä kohdistettuna kuntien väkimäärään kuin Suomessa. Kuntaliitokset vähentäisivät melko lailla hallinto- ja viranomaiskuluja sekä helpottaisivat yrityselämää. Vanhana kommunistina ja marxilaisen kansantaloustieteen harrastajana näen asian olevan näin.

Muita vaihtoehtoja ei ole. Jos näin jatketaan niin me köyhdytään. Mutta kun ihmiset elävät tässä ja nyt ja eivät ajattele meneillään olevaa muutosprosessia niin tulos on huono.”

_____=_copy_paste_päättyy_=_____

Kuva: Petri Hakamäki, 14.12.2020

_