Tarina jatkuu Janakkalan kunnan vuoden 2026 talouden tasapainottamisohjelman ympärillä!
Tällä videolla tarinaa esityksestä, joka koskee alle 18-vuotiaiden liikuntaryhmien vakiovuorojen maksujen käyttöönottoa. Tämä tulisi koskemaan niin sisäsalien vuoroja kuin myös kenttävuoroja, yhtälailla kesällä kuin talvellakin.
Maanantain 26.1. valtuuston kokouksen käsittelyssä oleva ehdotusten lista sisältää kokonaisuutena paljon muitakin toisensa poissulkevia vaihtoehtoja kuin pelkästään esityksen 2-4 pikkukoulun lakkauttamisen valmistelun alkamisesta.
Olen tällä kanavalla aiemmissa postauksissani käynyt koko listaa laajemmin läpi.
Ajattelen ensisijaisesti niin, että jos tällaista asiaa alettaisiin valmistella, ja koskien nimenomaisesti jo vuotta 2026; niin yleisesti ottaen tulisi huomioida, että maksujen käyttöönotto tulee osumaan myös huonommassa asemassa oleviin. Heidän liikkumisensa saattaa entisestään vähentyä, jos harrastuksesta joutuu jäämään pois kohoavien harrastuskulujen vuoksi.
Pienenkin vuorotuntimaksun käyttöönoton kohdalla on haasteena, että se ei sitten tuottaisikaan tarpeeksi tuloja kunnan kassaan ja maksua aletaan indeksikorottaa muiden maksujen ohessa.
Lisäksi on haasteena se, että asia pitäisi valmistella, päättää, käyttöönottaa ja tiedottaa käyttäjille vielä tämän kevään aikana. Osa seuroista/ toimijoista on jo päättänyt kalenterivuotta 2026 koskevat maksunsa niin heillekin tämä tulee olemaan todella hankala juttu.
Ja päällimmäisenä asiana ajattelen: pelastaako tästä asiasta syntyvä 30 000 euron vuositulo kunnan talouden, varsinkin jos se tulee maksamaan muuta kautta kunnalle tai hyvinvointialueelle vielä enemmän? Lasten ja nuorten liikkuminen ja liikuttaminen on satsaus tulevaisuuteen.
Vaan eipä ole helppo juttu tämäkään!
Siksi pyydänkin kommentteja, jos joku asia jää minulta huomioimatta tai muuten keksit jonkun hyvän idean. Yhteyden saat myös viestikanavia pitkin.
Petri Hakamäki, petri.a.hakamaki(a)gmail.com, 040 824 3727
Mitä tiedetään Janakkalan koulujen lakkauttamisen perusteista? Kerron videolla lisää!
** Edit 22.1.2026: Juttelen videolla hieman väärin. Koulun lakkauttamista voisi alkaa valmistella jo, kun koulun oppilasmäärä on alle 28 toisena peräkkäisenä syyslukukauden tarkastelupäivänä, ja kolmannen vuoden ennuste näyttää myös alle 28 oppilasta. Virallisesti siis näin: ”Janakkalan kunnanvaltuuston päätöksen mukaan koulu tulee valmistella suljettavaksi, kun sen oppilasmäärä on alle 28 oppilasta kahtena perättäisenä vuonna JA myös seuraavan vuoden oppilasennuste on alle 28 oppilasta.”
Janakkalan kunnanvaltuusto käsittelee 26.1.2026 kokouksessaan viranhaltijoiden kunnanhallitukselle esittämää 2-4 pikkukoulun lakkauttamista. Osa kustannusten säästövaikutuksesta on ajateltu kohdentuvan valtuuston myöhemmällä, erillisillä koulukohtaisilla lakkauttamispäätöksillä jo vuodelle 2026.
Kunnanvaltuusto on vahvistanut koulujen lakkauttamisperusteeksi oppilasmääräminimin. Oppilasmääräminimiksi kunnanvaltuusto on useassa eri yhteydessä vahvistanut 28 oppilaan minimimäärän. Tämä kriteeri on edelleen voimassa.
Oppilasmäärätarkastelussa yksittäisen koulun oppilasmäärän tulee olla __alle__ 28 oppilasta __kolmen__ __peräkkäisen__ syyslukukauden alun virallisena tarkastelupäivänä, jotta kunnan viranhaltijat voisivat alkaa valmistella koulun lakkauttamista.
Huomioksi: Tällä hetkellä Janakkalassa ei valmistella yhdenkään koulun lakkauttamista.
Maanantain 26.1. kokouksessa kunnanvaltuusto käsittelee 2-4 pikkukoulun lakkauttamista kunnan talouden tasapainottamisen näkökulmasta. Jos kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen, valmistelua tulisi myös kiirehtiä, jotta päätökset saataisiin aikaan tarpeeksi ajoissa. Ajatuksena on, että osa tai kaikki 2-4 pikkukoulusta ei enää aloittaisi syyslukukautta 2026. Valtuusto päättäisi kuitenkin vielä erikseen, koulukohtaisesti, koulun jatkumisesta tai lakkaamisesta.
En itse pidä hyväksyttävänä, että pikkukoulujen lakkauttamista perustellaan ja lähdettäisiin valmistelemaan yhtenä talouden tasapainottamisen toimenpiteenä. En myöskään pidä mitenkään hyväksyttävänä kiirettä ja painetta, että joidenkin 2-4 pikkukoulujen lakkauttamisen valmistelu tulisi kohdentumaan jo syyslukukauden 2026 alkamiseen.
Koostan tähän vielä ”ennen-jälkeen” kuvina eri säästötoimenpide-esitykset vuodelle 2026, joita viranhaltijoiden esityksiä kunnanhallitus käsitteli 12.1.2026 kokouksessaan ja mitä kunnanhallituksen tekemiä esityksiä kunnanvaltuusto saa 26.1. kokouksessa käsiteltäväkseen. Kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen asioiden valmistelu siirtyy hallintosäännön asettamien valtuuksien mukaan esimerkiksi eri toimialoille ja lautakuntiin.
Lisää asiaa säästötoimenpide-ehdotuksista vuodelle 2026!
Tässäpä teille nopea läpikäynti viranhaltijoiden säästötoimenpide-esityksestä 12.1.2026 kunnanhallituksen kokoukseen sekä siitä, miten niitä jäi valtuuston 26.1. kokoukseen esityksiksi.
Monta kohtaa on esityksinä vielä valtuustolle, joista varmasti vielä omankin sitoutumattomien valtuustoryhmäni kanssa keskustellaan, mutta näillä asetelmilla mennään kohti valtuuston kokousta.
Pitää myös pohtia sitä, että 2-4 pikkukoulun lakkautusesitys on yhtä lailla kunnan palveluverkkoon vaikuttava asia kuin ovat myös kirjastojen + kirjastoauton toiminta sekä uimahalli. Yhdenvertaisuus ei kirjastoverkon ja kirjastotoiminnan, uimahallin palveluna ja kouluverkon osalta nyt täyty palveluverkkosuunnittelua ajatellen ja siksi tulen asiaan vielä palaamaan valtuuston kokousvalmisteluissa oman sitoutumattomien ryhmäni kanssa.
Muita itselleni kipeitä asioita ovat alle 18-vuotiaiden liikuntavuorojen maksullisuus, vaikka se ihan pieni maksu olisikin. Se tulee silti rajoittamaan heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja lapsiperheiden liikkumista. Voidaanko tätä mitata rahassa 30 000 euron verran vuodessa?
Ja liikuntapaikkojen ylläpito tai luistelujäiden jäädyttäminen – miten kuntaa pystyttäisiin näiden osalta palvelemaan tasapuolisesti päätaajamien ja kylien osalta?
Kehitettävää jäi siksi paljon, että asioita pitää vielä ensi viikolla mutustella, kun saadaan valtuustolle info maanantai-iltana 19. tammikuuta.
Janakkalan kunnanvaltuusto käsitteli 12.1.2026 kokouksessaan viranhaltijoiden valmistelemaa säästötoimenpide-ehdotusten listaa. Yksi ehdotuksista oli Janakkalan kunnan sivistystoimen ehdotus alkaa kunnanvaltuuston 26.1.2026 kokouksen hyväksynnän jälkeen valmistella Janakkalan kunnan monipuolisen kouluverkon 2-4 pikkukoulun lakkauttamista. Valmistelun tausta-ajatuksena on, että edes osa säästöistä saataisiin vaikuttavuudeltaan näkymään vuoden 2026 tilinpäätöksessä.
Kunnanvaltuusto on talousarvion 2026 hyväksymisen yhteydessä edellyttänyt säästöjä jo vuodeksi 2026 0,5-1,0 miljoonaa euroa.
Pikkukouluja koskeva asia on itselleni luottamushenkilönä sekä omalle Janakkalan poliittisesti sitoutumattomien ryhmälleni tärkeä ja tein kunnanhallituksen 12.1. kokouskäsittelyn aikana asiaan muutosesityksen. Muutosesitystäni kannattivat Osmo Tokeensuu (kesk) ja Eini Nurmi (vihr), jonka jälkeen äänestettiin. Kannatettu muutosesitykseni ei menestynyt äänestyksessä (äänet 4 muutosesityksen puolesta: Hakamäki (posi), Tokeensuu (kesk), Halinen (kesk) ja Nurmi (vihr) ja 5 muutosesitystä vastaan: Löytynoja (sd), Silta (sd), Heinämäki (sd), Saarinen (kok) ja Kannisto (kok)).
Päätin jättää päätöksestä perustellun eriävän mielipiteen kunnanhallituksen pöytäkirjan liitteeksi. Esittelen tässä eriävän mielipiteeni perusteluineen.
Aiheesta lisätietoja: – janakkalan kunnanvaltuuston esityslista 26.1.2026 kokoukseen, jonka liitteenä on kunnanhallituksen 12.1.2026 kokouksen pöytäkirja (tarkastettiin kokouksessa) -> linkki – kunnanhallituksen esitys säästötoimenpide-ehdotuksista valtuustolle -> linkki (avaa PDF-liitteen)
Ohessa kuvakaappaus perustellusta eriävästä mielipiteestäni päätökseen sekä esittelyvideo:
Perusteltu eriävä mielipide 15.1.2026 – Petri Hakamäki; Asia Jankh 1/2026 12.1.2026 §4.
Videoesittely perustellusta eriävästä mielipiteestäni; Petri Hakamäki 15.1.2026.
Kiitos kannatuksesta ja positiivista viesteistänne jo tähän saakka!
Janakkalan Sanomissa julkaistiin 18.12.2025 artikkeli, joka sivusi Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen rakentamista. Artikkelin perusteella näyttää edelleen siltä, että kuntalaisten liikuttamisesta tingitään. Jo aiemmin samaa aihetta on sivuttu lokakuun artikkelissa. Silloin kerrottiin, että kunnanhallituksen talousarviokokouksessa päädyttiin toteamaan hankkeen olevan liian kallis. Syyskuun uutisoinnissa Janakkalan Sanomat kertoi viranhaltijavalmistelun kautta tulleen hankesuunnitelman kääntyneen teknisen lautakunnan käsittelyssä asentoon, jossa liikuntatilaa haluttiin suurentaa lisälaskun ollessa noin miljoonaa euroa.
Kuva 1: Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen asemointi tontille (tumma harmaa) – VE 1, liikuntatila 800+ m2 taittokatsomolla.
Janakkalan sitoutumattomat on pitänyt valtuustoryhmänä koko syksyn 2025 ajan tärkeänä sitä, että rakentaminen tiukassa kunnan taloudellisessa tilanteessa mitoitettaisiin oikeilla luvuilla. Syyskuussa teknisen lautakunnan jäsen Ari-Pekka Jaatinen esitti hankesuunnitelman palauttamista valmisteluun, jotta opetustilojen mitoitus päivitettäisiin vastaamaan vuoden 2025 tasoa. Hanketta on suunniteltu vuosien 2017-2018 oppilasmäärillä. Samoin Jaatinen esitti, että liikuntatilaa suurennettaisiin, koska puretun alakoulun ja tiensä päähän tulevan yhteiskoulun liikuntatilat poistuvat lopulta kuntalaisten käytöstä noin 1000 neliömetrin verran. Kunnanjohtaja käytti teknisen lautakunnan päätökseen otto-oikeuttaan ja palautti kunnanhallituksen esitykseksi teknisen johtajan esityksen eli teknisen lautakunnan päätöstä pelkän liikuntatilan laajentamisesta ei huomioitu.
Koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen opetustilojen mitoituksen päivityksellä olisi mahdollista säästää noin 2,0-4,5 miljoonaa euroa.
Kunnanhallituksen talousarviokäsittelyssä otettiin uudelleen kantaa Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen rakentamiseen. Jo tätä ennen Petri Hakamäki, joka edustaa Janakkalan sitoutumattomia kunnanhallituksessa, oli esittänyt Jaatisen aiemman esityksen linjaa mukaellen, että hankesuunnitelma palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi ja samalla tarkastettaisiin sekä opetustilojen mitoitus että liikuntatilan käyttömahdollisuudet paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kunnanhallitus palautti hankesuunnitelman uudelle valmistelukierrokselle. Kunnanhallituksen evästyksenä jatkoarkasteluun oli pääasiassa, että rakentamishankkeen hintaa tulisi tarkastaa alaspäin, halvemmaksi.
Antti Pitkänen Janakkalan sitoutumattomien valtuustoryhmästä on myös esittänyt viranhaltijoille, että käytössä olevan yhteiskoulun tilojen tiivistämistä tarkasteltaisiin teknisesti. Menetelmä on käytössä pääkaupunkiseudulla joissakin kohteissa. Ratkaisu soveltuisi sisäilman parantamisessa. Lisäksi Hakamäen suunnasta on esitetty viranhaltijoille pyyntö selvittää, että kunnan tiukasta taloustilanteesta johtuen väestönsuojatilan käyttöönoton takarajaa kesäkuulta 2028 pidennettäisiin. Tähän tarvittaisiin lupa oman kunnan rakennusvalvonnalta sekä pelastustoimen lausunto. Näillä keinoin on ollut ajatuksena saada lisää maksuaikaa aiempien hankkeiden velkamäärään ennen kuin koulukeskuksen 2-vaiheen rakentaminen käynnistyisi.
Itseäni on syksyn aikana askarruttanut rakennushankkeen kokonaisuuden hallinta tai sen puute. Samalla, kun liikuntatilan hinta on keskusteluissa noussut eräänlaiseksi syntipukiksi, johtuen kalliin väestönsuojatilan rakentamisesta liikuntatilojen oheen, on keskustelusta puuttunut kokonaan opetustilojen mitoituksen huomiointi ja oppilasmäärämitoituksen tarkastaminen nykyhetkeen. Aikanaan, kun koulukeskus Välkkyä mitoitettiin, oli ohjaavana tekijänä tilahanke 500 oppilaan alakoululle. Tällä hetkellä oppilaiden määrä on pudonnut 400 oppilaaseen ja syksyllä 2028 vastaava luku putoaisi ennusteiden mukaan 365 alakoulun oppilaaseen.
Voisiko Välkyssä tyhjilleen jäävien tilojen jatkokäyttöä suunnitella uudelleen, esimerkiksi 7-luokkalaisten käyttöön? Tätäkin on pyydetty viranhaltijoita tutkimaan.
Oppilasmäärä 1- ja 2-vaiheen tuhannen oppilaan koulu- ja monitoimikeskuksessa olisi laskemassa nykyisestä noin 940 oppilaasta reilusti alle 900 opiskelijaan (1-9-luokkalaiset ja lukiolaiset).
Koulukeskuksen 2-vaiheen hankesuunnittelussa on ollut opetustilojen ohjaavana tekijänä yhteensä 500 yläkoulu- ja lukio-oppilaan tilat. Tällä hetkellä Turengissa on yläkoululaisia 350 ja lukiolaisia hieman alle 190 eli yhteensä 540 opiskelijaa. Syksyyn 2028 mennessä yläkoululaisten määrän arvioidaan hieman nousevan (361). Lakimuutos, joka koskisi 1.8.2026 alkaen ulkomaalaistaustaisia toisen asteen opiskelijoita, saattaisi vaikuttaa lukio-opiskelijoiden määrään – kenties vähentävästi? Jos vaikutus olisi luokkaa -20% niin lukiolaisten määrä laskisi Turengin yksikössä nykyisestä 152 lukio-opiskelijaan. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita lisääviä tai vähentäviä vaikutuksia Turengin yksikön lukiolaisten määrässä.
Kuva 2: Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen liikuntatila, Vaihtoehto 1 n. 800+ m2 ja taittokatsomo.
Jos Turengin koulu- ja monitoimikeskus olisi nyt kokonaan valmiina aiemmin tehdyn tuhannen opiskelijan mitoituksen mukaisesti, koulukeskuksessa kävisi koulua nyt 940 henkilöä (1-9-luokkalaiset ja lukiolaiset). Tänä syksynä 2025 tehdyn syyslukukauden 2028 alkua koskevien arvioiden mukaan opiskelijoita olisi tuolloin noin 60 henkilöä nykyhetkeä vähemmän eli 880.
Valistuneissa arvioissa opetustilojen oppilaskohtainen tilamitoitus voisi olla 8-12 neliömetriä. Samaan aikaan annettu arvio rakentamiskustannuksista voisi olla noin 3000 euroa neliömetriltä – sisältäen opetus- ja yleistilojen rakentamisen lisäksi ilmastoinnin, lämmityksen, valaistuksen ym. tekniikan kulut. Jos koulukeskuksen 2-vaiheen osalta pystyttäisiin säästämään 100 oppilaan opetustilat, olisi mahdollista säästää rahallisesti 2,4-3,6 miljoonaa euroa. Sama säästöhintahaitari 120 oppilaan laskelmalla olisi 2,9-4,3 miljoonaa euroa. Jos oppilaskohtainen tilamitoitus olisi suurempi, olisi mahdollista saada aikaan enemmän euromääräisiä säästöjä.
Samalla on muistettava, että velkarahaan kohdistuu aina korko- ja muita kuluja. Nämä kulut vaihtelevat eri suhdanteista riippuen. Toisaalta, jos osa edelle kirjatuista opetustilojen mitoituksen säästöistä pystyttäisiin kohdentamaan liikuntatilojen laajentamiseen nyt esillä olevista 600 ja 800 neliön tilavaihtoehdoista niin koulukeskuksen 2-vaiheen hintaa olisi edelleen mahdollista saada halvemmaksi kuin nyt on arvioitu.
Minun mielestäni tulisi ottaa haaste vastaan ja tarkastella koulukeskushankkeen 2-vaiheen mitoitukset kuntoon. Kaikki vaihtoehdot, joita edellä kirjoituksessa on ollut esillä, ovat olleet esillä viranhaltijoiden kanssa keskusteltaessa.
Palaan vielä ajatuksiini siitä, miksi arvelen, ettei Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen hankesuunnitelmassa ole päivitetty opetustilojen mitoitusta. Nyt kauhua herättää vain liikuntatilojen kustannukset eri vaihtoehdoissa. En voi välttyä siltä ajatukselta, että opetustilojen mitoitus halutaan säilyttää vuosien 2017-2018 mukaisten arvioiden maksimeina juuri siitä syystä, jotta koulukeskuksessa olisi vapaina opetustiloja pikkukoulujen oppilaille, kun niitä aletaan lakkauttaa palveluverkkosuunnittelun myötä. 100-120 oppilaan ylimitoitettuihin opetustiloihin saataisiin mahtumaan kolmen noin 40 oppilaan- tai neljän noin 30 oppilaan pikkukoulujen oppilasmäärä.
Luottamushenkilöitä on pyydetty tekemään esityksiä, joita viranhaltijat valmistelevat, tutkivat ja laskevat niiden mahdollisia kustannusvaikutuksia.
Kun Janakkalan koulu- ja monitoimikeskushankeita Turenkiin ja Tervakoskelle käynnistettiin vuosina 2017-2018, linjattiin, että pikkukoulut säilyvät, jos niissä riittää oppilaita. Oppilasmäärän minimiraja on asetettu Janakkalan kunnanvaltuuston päätöksellä 28 oppilaaseen. Näistä periaatteista Janakkalan kunnanvaltuusto ei ole muuttanut kumpaakaan.
Vielä lopuksi huomio hankesuunnitelman osiosta, jossa on esitetty kokonaiskustannustaso sille, jos nykyinen Turengin yhteiskoulu ja lukio peruskorjattaisiin. Tällaista vaihtoehtoa ei ole pyydetty tutkimaan, ainakaan Janakkalan sitoutumattomien taholta. Päivitetystä hankesuunnitelmasta puuttuu kokonaan Janakkalan sitoutumattomien Antti Pitkäsen esitys tutkia tilojen teknisen tiivistämisen hintaa, jotta saataisiin aikaa maksaa jo tehtyjen investointien velkamäärää pienemmäksi. Joulukuun alussa tekniselle lautakunnalle esitetyssä hankesuunnitelman päivityksessä ei ole huomioituna myöskään Petri Hakamäen ehdotusta, että selvitettäisiin väestönsuojatilojen käyttöönoton takarajan viivästämistä. Tämäkin toisi lisäaikaa koulukeskuksen 2-vaiheen rakentamisen aloittamiseen ja kunnan talouden oikaisemiseen velkamäärän osalta.
Meille luottamushenkilöille on viranhaltijoiden taholta kerrottu, että erilaisia mahdollisesti kunnan taloustilannetta helpottavia vaihtoehtoja tulisi esittää. Samalla meille on luvattu, että näitä vaihtoehtoja valmistellaan, tutkitaan ja lasketaan viranhaltijoiden toimesta mahdollisia kustannusvaikutuksia. Mielenkiinnolla ja varsin suurella innolla odotan jo kevätkauden 2026 alkamista eri luottamustehtävissä, jotta päästäisiin jatkamaan keskustelua.
Kunnanjohtaja nostaa esipuheessa tulevien vuosien haasteiksi: kunnan talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, kiinteistökannan kasvavaan korjausvelkaan sekä väestörakenteen ja palvelutarpeiden muutoksiin. Hänen näkemyksensä mukaan viimeisten vuosien aikana palveluverkon uudistukset kouluverkossa sekä liikuntapaikkarakentamisessa samalla säilyttäen vanha. Tämä haastaa kuntataloutta niin, että sen taloudellinen kantokyky ei riitä ja on tehtävä muutoksia.
Kunnanjohtaja näkee, että Janakkalassa on pian käynnistettävä talouden tasapainottaminen. Sen perusteena on se tosiseikka, että koko taloussuunnitelmakauden vuodet 2026-2028 näyttävät negatiivisilta.
Kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisen perusteet
Kappaleessa 1.1 kerrotaan Kuntalain § 110 saatämistä talousarvion laatimisen perusteista, mm. ”Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. ”
Kehitysnäkymät, oman alueen kehitys
Janakkalan kunnan asukasmäärä on heinäkuussa 2025 laskenut alle 16 000 asukkaan. Arvion mukaan taloussuunnitelmakauden lopulla, v. 2028 Janakkalassa olisi hieman alle 15 900 asukasta.
Janakkalassa väestöllinen huoltosuhde on muuttumassa tulevien vuosikymmenten aikana. Se saadaan, kun alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteena 15–64 vuotiaiden määrään. Saatu luku on kerrottu sadalla. Vuoden 2025 arvio Janakkalan huoltosuhteesta on noin 73, kun arvio vuoden 2040 tasosta on noin 86 (ChatGPT).
Työllisyys
Työllisyyden osalta kappaleessa 1.3.2 on vertailussa Hämeen ELY-alueen, Kanta-Hämeen, Etelä-Hämeen työllisyysalueen (EHTA) sekä TyöHämeen tunnuslukuja. Työttömien työnhakijoiden (ml. lomautetut) määrä on ollut koko vuoden 2025 ajan tarkastelujakson 2022-2025 huonoimmalla tasolla. Elokuussa 2025 Janakkalassa on ollut yhteensä 664 työtöntä ja lomautettua (kesäkuu 707, heinäkuu 731). Janakkalassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on ollut vuoden 2025 aikana myös korkeimmalla tasollaan tarkastelujakson 2022-2025 aikana. Kesäkauden osalta elokuussa työttömiä oli 8,7%, kun toukokuussa suhdeluku oli 8,4% ja kesä-heinäkuussa 9,3-9,6%.
Myös pitkäaikaistyöttömyys haastaa janakkalalaisia. Elokuun 2025 lopussa Janakkalassa oli 229 henkilöä pitkäaikaistyöttömänä, kun sama luku oli vuotta aiemmin 50 henkilöä vähemmän (ero 27,9%). Koko vuoden 2025 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut kuitenkin alempi kuin tilanne oli tarkastelujakson 2022-2025 aikana vuonna 2022. Työnhaun kesto on ollut Janakkalassa keskimäärin 59 viikkoa (tilanne elokuun lopussa ja vuotta aiemmin 57 viikkoa).
Nuorisotyöttömyyden osalta tilanne on ollut hankala. Yhtä hankalassa tilanteessa ollaan oltu aiemmin vuonna 2017. Ennen vuoden 2025 alkua työllisyyden kuntakokeilun kautta saatiin aikaan hyviä tuloksia nuorisotyöttömyyden hillitsemisessä. Samaa mallia ei saatu käyttöön vuoden 2025 alusta. Elokuun lopulla 2025 alle 25-vuotiaita työttömiä oli Janakkalassa 79, kun vuotta aiemmin vastaavassa tilanteessa heitä oli 48.
Kuntastrategia ja palveluverkkosuunnittelu
Janakkalassa päivitetään parhaillaan kuntastrategiaa. Edellinen kuntastrategia on hyväksytty valtuustokauden 2021-2025 alussa, toukokuussa 2022. Tavoitteena on hyväksyä uusi kuntastrategia vielä joulukuun 2025 kunnanvaltuuston kokouksessa.
Janakkalassa on käynnistetty palveluverkkosuunnittelua keväällä 2025. Uusi vaaleilla valittu valtuusto on jatkanut palveluverkkosuunnittelun valmistelutyötä. Se sisältää kiinteistöstrategian. Tavoitteeksi on asetettu, että palveluverkkosuunnitelma hyväksytään kevään 2026 aikana.
Liikelaitokselle ja tytäryhteisöille asetettavat tavoitteet
Talousarviokirjan kappale 3 sisältää kokonaisuudessaan Janakkalan Vesi -liikelaitokselle ja tytäryhteisöille: Janakkalan Asunnot Oy, Janakkalan Yrityskehitys Oy ja Janakkalan sote-kiinteistöt Oy, asetettavat tavoitteet.
Janakkalan Vesi -liikelaitoksella on tavoitteita talousveden laatuun, jäteveden lupaindeksiin sekä talous- ja jätevesiverkoston ikään liittyviä toiminnallisia tavoitteita. Taloudelliset tavoitteet liittyvät emoyhtiölle tuotettavaan peruspääoman korkoon ja siihen, että tilikauden tuloksen tulisi olla ylijäämäinen.
Janakkalan Asuntojen toiminnalliset tavoitteet asuntojen käyttöasteeseen sekä 2v. välein tehtävään asukastyytyväisyyskyselyn tuloksiin v. 2023 alkaen. Taloudelliset tavoitteet liittyvät toiminnan taloudellisuuteen siten, että yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja tulee olla positiivinen. Vuosikorjausten taso on asetettu enintään 20-prosenttiin liikevaihdosta.
Janakkalan Yrityskehityksen tavoitteissa tunnistetaan Janakkalan imagon houkuttelevuus, Janakkalan tulisi olla Suomen yrittäjämyönteisin kunta, yritysten määrän tulisi kehittyä positiivisesti sekä toisaalta yritysten toimintaedellytysten ja kasvunäkymien tulee olla erinomaisella tasolla.
Janakkalan sote-kiinteistöt Oy aloittaa 1.1.2026 alkaen, eikä yhtiölle aseteta tavoitteita talousarviovuodelle 2026.
Kunnan taloudellinen tilanne ja näkymä
Janakkalan kunnan ja Janakkalan Vesi -liikelaitoksen kertynyt ylijäämä 31.12.2024 tilanteessa on ollut n. 13,7 miljoonaa euroa. Muutettu talousarvio vuodelle 2025 näyttää Janakkalan kunnalle alijäämää n. 1,9 miljoonaa euroa, talousarviovuodelle 2026 n. 2,6 miljoonaa ja taloussuunnitelmavuosille 2027-2028 alijäämää arvioidaan n. 1,9 ja n. 2,2 miljoonaa euroa. Näin ollen pelkkä Janakkalan kunta kääntyy peruskunnan tasolla kumulatiivisessa laskelmassa n. 450 000 euroa alijäämäiseksi vuoden 2028 päätteeksi.
Talousarviokirjassa mainitaan, että toimielinten antamat talousarvioesitykset vuodelle 2026 ovat kunnanhallituksen antamaa kehystä n. 590 tuhatta euroa korkeammat. Myös taloussuunnitelmavuosille 2027-2028 annetut esitykset olivat kehyksen ylittäviä.
Toimintatuotot ovat taloussuunnitelmakaudella 2026-2028 vuositasolla noin 17,5-18,3 miljoonaa euroa. Vuosien välille on laskettu maltillinen 1,5% nousu. Vuoden 2026 alusta lukien hyvinvointialueen kunnalle maksamat vuokratulot siirtyvät uudelle sote-kiinteistöyhtiölle.
Kunnanjohtajan talousarvioesitykseen kunnanhallitukselle sisältyy kuntaveron korotus 0,2% 8,9-prosenttiin. Se kasvattaa kunnan vuosittaista tuloverokertymää n. 0,7 miljoonaa euroa. Janakkalan tuloverokertymä vuoden 2026 tasossa olisi n. 34 miljoonaa euroa ja 2027-2028 tasolla 35,3-36,8 miljoonaa euroa.
Yhteisöverotuottoja Janakkalassa saatiin vuoden 2024 tasossa n. 2,8 miljoonaa euroa. Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuutta on laskettu vuodelle 2025 hieman ja se on 23,65%. Vuoden 2026 jako-osuus on 22,84%. Yhteisöverotuottoja Janakkalassa arvioidaan vuonna 2025 saatavan n. 2,76 miljoonaa euroa (2026: 3,53M€; 2027: 3,27M€; 2028: 3,43M€).
Kunnanjohtaja esittää kunnanhallitukselle, että vuoden 2026 rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettaisiin 1,3%:in (v.2025: 1,1%; lakisääteinen alaraja vuodelle 2026: 0,93%). Verrattuna vuoteen 2025 tämä lisäisi kiinteistöverokertymää vuodelle 2026 n. 310 000 euroa.
Janakkalan kunnalle maksettavista valtionosuuksista tiedetään arvio. Sen perusteella valtionosuudet ovat putoamassa vuodeksi 2026 n. -417 000 euroa (v. 2025: 9,49M€). Talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille 2026-2028 arvioidaan, että Janakkala saisi valtionosuuksia 9,07M€. Suomen hallitus valmistelee parhaillaan muutosta valtionosuusjärjestelmään ja sen arvioitu eduskuntakäsittely olisi kevään 2026 aikana (ChatGPT).
Toimintamenojen tasoksi on arvioitu vuoden 2025 muutetussa talousarviossa n. 66 M€. Talousarviovuoden 2026 toimintamenojen taso on n. 200 000 euroa korkeammat ja taloussuunnitelmavuosille 2027-2028 67,3-69,3 miljoonaa euroa.
Rahoitustuottojen tason arvioidaan säilyvän samalla vuoden 2025 tasolla kokosuunnitelmakauden ajan, n. 450 000 euroa. Talousarviovuoden 2026 rahoituskuluiksi arvioidaan 1,0 miljoonaa euroa. Lisäpoistojen tasoksi arvioidaan 650 000 euroa vuodelle 2028, joka on Tervakosken purkuun valmisteltavan koulun kirjanpidollinen tasepoistojen osuus purkuhetkellä.
Talousarviovuoden 2026 investointien määrä on n. 6,5 miljoonaa euroa. Koko suunnitelmakaudelle 2026-2028 investointeja arvioidaan n. 25,1 miljoonan euron verran. Lainakanta kuntatasolla (pl. Janakkalan Vesi) on nousemassa investointien määrän mukaisesti. Vuoden 2025 tasossa talousarviolainaa on 48,7 miljoonaa euroa ja taloussuunnitelmavuosille 47,8M€ / 2026, 57,4M€ / 2027 ja 62,4M€ / 2028. Lainakannan lisäksi Janakkalan kunnalla on leasingvelkoja mm. Rastikankaan paloasema, Tervakosken terveysasema sekä Turengin koulukeskus Välkky ja sen ensikertainen kalustaminen.
** Käyttötalousosa, toimielimet tulosalueittain
Toimielin: Keskusvaalilautakunta
Vuonna 2026 ei ole vaaleja, joita tulisi järjestää (talous n. 3 600€). Vuonna 2027 tullaan järjestämään eduskuntavaalit (talous n. 63 000€).
Tarkastuslautakunta on ainoa lakisääteinen lautakunta. Tarkastustoimen toiminnassa keskitytään valtuustotason tavoitteiden arviointiin, mikä tukee valtuustoa tavoitteiden asettamisessa ja koko kuntakonsernin kehittämisessä. Taloussuunnitelman vuodet 2026-2028, kulut n. 31 000€ – 32 300€/v.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -2,8 – 3,4M€/v.
Toimintatuotot v. 2026: myyntituottoina sivistystoimen 30% osuus joukkoliikenteen kuluista, tuotto n. 335 000 euroa (v. 2025: n. 117k€).
Toimintakulut v. 2026: Joukkoliikenteen ostot n. 1,16M€ (2025: 591k€), keskitetyt kuljetuspalvelut (Tassu) 185k€ (2025: 190k€); Riihimäen seudun elinvoima- ja elinkeinopoliittinen yhteistyö 64k€; Vanajavesi -hanke 24,7k€; Hämeen Liiton maksuosuus 205k€; Suomen kasvukäytävähanke on päättynyt v.2025 aikana -> kulusäästö 10k€. Muuta: jäsenmaksuja, esim. Kuntaliitto 42k€, HAMK-akatemia 17,5k€; yhteiskäyttöauto kunnan henkilökunnalle leasing 13,6k€ (säästöt 17,7k€).
Toimintakulut v.2026: Kevan tasausmaksu 810k€ (v.2025: n. 921k€), kirjataan henkilöstöpalveluille ja vyörytetään muille toimialoille tilinpäätöksen yhteydessä; Palvelujen ostot palkanlaskentakustannukset 180k€ (2025: n. sama taso), työterveyshuollon palvelut 291k€ (’25: 275k€); liikunta- ja kulttuurisetelit 65000/v. (100e/v./työnt.). Muut: kulusäästö sisäisissä vuokrissa 36 600€.
Toimielin: Kunnanhallitus; Tulosalue: Työllisyys- ja kotoutumispalvelut
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -3,92 – 4,08M€/v.
Toimintatuotot v.2026: Valtion maksamat kotoutumspalveluiden korvaukset 356k€.
Toimintakulut v.2026: Henkilöstömenot, työllistämistukipalkkioita ei ole varattu, koska tukijärjestelmä on muuttunut (v.2025: 460k€); Yritysyhteyshenkilön palkkaus vuosittain määräaikaisena, jako työllisyyspalvelut 50% + kunnan oma elinkeinotoiminta 30% + JYK 20% -> esitys kahden vuoden määräajaksi, kulut 50,2k€ / v.; EHTA:n isäntäkunnalle maksettava tukiosuus 1,48 M€; Henkilöäasiakkaan palveluihin 80k€ (eläkeselvitykset ja valmennuspalvelut); Kotoutumispalveluiden palveluostot 80k€ (tulkki- ja kielikoulutukset). Avustukset: Kelalle maksettavat osuudet työttömyysetuuksista 1,8M€ sekä työllisyyttä edistävät tuet ja avustukset yrityksille 50k€.
Toimintakulut v.2026: Oma elinkeinotoiminta, Uusyrityskeskuksen rahoitusosuus 34,6k€; Elinkeinohankkeet 44k€ (2025: 74k€); More-hankkeesta luovuttu, josta kulusäästöä 30k€; Palvelujen ostot, aineet tarvikkeet ja tavarat: markkinointikokonaisuus 85,5k€, josta 40k€ erillisiin kampanjoihin, loput on varattu tapahtumiin, näkyvyyden vuosisopimuksiin, seudulliseen matkailumarkkinointiin ja Janakkala-esitteen painokulut.
Toimielin: Hyvinvointilautakunta
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -4,3 – 4,4M€/v.
Toimielin: Hyvinvointilautakunta; Tulosalue: Hyvinvointitoimialan hallinto
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -282,5 – 292,8k€/v.
Toimintamenot v.2026: Esitetään perustettavaksi uutta opetus- ja hyvinvointipäällikön virkaa sivistystoimen ja hyvinvointitoimialojen hallintoon, 30% sivistystoimen osuus olisi 23k€/v. Loput eli 70% kustannuksista kirjataan sivistystoimen hallintoon.
Toimielin: Hyvinvointilautakunta; Tulosalue: Kirjasto ja kulttuuri
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -1,13 – 1,80M€/v.
Toimintamenot v.2026: Kuljetuskaluston/kirjastoauton kulut sekä kirjastokiinteistöjen kulut. Henkilöstökulut, joita kasvattaa KVTES korotukset. Demokratiahanke jatkuu v.2026 loppuun.
Taloussuunnitelmavuodet 2027-2028: Pääkirjaston peruskorjaustarve, Tervakosken lähikirjaston uudet tilat kalusteineen ja automaatteineen. Kirjaston korilaiteakut tai uuden auton hankinta, jos palvelua järjestetään.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -2,08 – 2,13M€/v.
Toimintamenot v.2026: Tehtävänkuvausten muutokset, KVTES-korotukset, jotka tasapainotetaan vähentämällä kalustomäärärahojen määrää. Palvelujen ostot: Liikunta-alueiden kunnossapito aloittaa sisäisen laskuttamisen vuonna 2026 sis. rakennusten ja alueiden kunnossapitopalvelujen kuluja -290k€. Sisäiset rakennusten ja huoneistojen pääomavuokrat -196k€. Alle 18-vuotiaiden vakiosalivuorojen nimellinen korvaus voisi olla tuottoina tasoa 30k€/v.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -768k€ – 804k€/v.
Toimintamenot v.2026: Laadukkaan nuorisotyön toteutus, arvaamattomuutta lisäävät valtionavustusten taso työpajatoimintaan ja Suomen harrastamisen malliin. Henkilöstökuluja nostaa KVTES-palkankorotukset, nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa -hanke. Finest Future -hankkeesta odotetaan kulujen ja tuottojen tasaantumista v.2026 aikana. Toimintaan saatu määräaikainen toimi päättyy 2026 lopussa, mahdollisesti jatkotarve v.2027.
Toimielin: Tekninen lautakunta
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -4,7 – 4,9M€/v.
Toimielin: Tekninen lautakunta; Tulosalue: Teknisen toimen hallinto
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -291 – 303k€/v.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -840 – 981k€/v.
Toimintatulot v.2026: Rakennusvalvonta- ja tarkastusmaksutuotot, lupamäärien on arvioitu vähenevän -30%, jonka johdosta maksutuotot vähenisivät. Vaikuttaa myös mittauspalveluiden tarpeeseen + sen tuottoihin. Näitä on vaikeaa arvioida etukäteen.
Toimintamenot v.2026: I rakennustarkastaja siirretään erityisasiantuntijaksi ennen eläköitymistään 1.4.-26. Uusi rakennustarkastaja aloittaa virassaan 1.10.-25, josta johtuen rakennusvalvonnan henkilöstökulut ovat hieman normaalia suuremmat alkuvuoden ajalta. ICT-palvelut, ohjelmistolisenssien kustannukset ja tarve ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina 2024: n. 100k€ -> 2026: n. 120k€. Lisääntyvät palvelut on katettu asemakaavoituksen asiantuntijapalveluista, aineista, tarvikkeista sekä matkustuvpalveluista.
Toimielin: Tekninen lautakunta; Tulosalue: Maaseutu ja kyläpalvelut
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -214 – 223k€/v.
Toimintamenot v.2026: Sisäiset toimisto- ja asiantuntijapalvelut, sisältää Janakkalan kunnan käyttämän osuuden Maaseutupalveluyksikön kustannuksista lakisääteisiin maaseutuhallinnon tehtäviin, sis. yhteistyö kylien kanssa, yksityisteiden avustusasiat ja kunnan viljelysmaiden vuokraustoiminnan.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -484 – 562k€/v.
Toimintatuotot v.2026: Sisäiset vuokrat laskevat, koska rakennuskorjaukset ovat laskeneet; sisäisten vuokrien määriin vaikuttavat mm. käyttäjien muutokset kunnantalolla.
Toimintamenot v.2026: Henkilöstökuluissa arviona käytetty aiempien vuosien kuluja, tiedossa olevilla korotuksilla, sekä 1-2 insinööriharjoittelijan palkkaamiseksi ja kiinteistönhoidon määräaikaiselle sijaiselle; Sote-yhtiölle siirtyvien Turengin terveysaseman ja sairaalan, Kotipellon ja Katajan osalta talousarvio näyttää siksi nollaa. Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen ja liikuntatilojen vaihe 2 rakentamisen valmistelu, Tervakosken lukion E-siiven jatkokäytön suunnittelu, esim. kirjaston käyttöön; Jänispolun päiväkodin kaukolämpöjärjestelmän uusiminen, Kettukallion päiväkodin kuumenemisen vähentäminen rakenteellisin keinoin.
Tervakosken yhteiskoulun purkamista on suunniteltu vuodelle 2028, varaus 750k€ käyttötaloudessa.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -3,3 – 3,7M€/v.
Toimintatuotot v.2026: Metsän myyntituotot saattavat olla hieman korkeammat, hakkuumäärät vaihtelevat vuosittain. Muita toimintatuottoja muodostuu maa- ja vesialueiden vuokrista ja liityntäpysäköintipaikan latauspisteiden vuokrista.
Toimintamenot v.2026: Henkilöstömenoissa on huomioitu KVTES-korotukset, kausityöntekijän lisäkulu on 35-40k€. Palveluiden ostoissa ostosopimukset nousevat 20k€/v. Kulu muodostuu pääasiassa alueurakkasopimuksista. Muita kuluja niissä muutoksia ovat mahdollisesti säistä johtuvat nousut/laskut materiaaleissa ja polttoaineissa. ELY:n maanteiden muuttaminen kunnan ylläpitämiksi teiksi joka lisäisi kuluja 35k€/v. Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidon tarve mm. määrän lisääntymisestä johtuen +20k€/v.
Taloussuunnitelmavuodet 2027-2028: ELY:n maanteiden muuttaminen (kts. edeltä), vieraslajien niittäminen lisää vuosikuluja tasolla 10k€.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -201 – 238k€/v.
Toimintatulot v.2026: Myyntituotot sisäisistä ateriapalvelutuotoista, jotka ovat sivistystoimelta veloitettavia asiantuntijapalveluita sekä sisäisistä ja ulkoisista puhtauspalvelutuotoista. Palvelutuottajan hinnantarkistukset veloitetaan asiakkaalta täysimääräisenä, myyntituotot nousevat hieman v.2026. Ulkoisten myyntituottojen määrä laskee, johtuen hyvinvointialueen vuokraamien tilojen puhtauspalveluiden määrän vähenemisestä.
Toimintamenot v.2026: Henkilöstökulut v.2025 arvion mukaan, palveluiden ostot ylittävät kehyksen johtuen palvelutuottajan hinnantarkistuksesta. Henkilöstökuluissa sihteerin työaika on 60% ja palvelupäällikkö toimii oman työnsä ohella työsuojelupäällikkönä, jolloin osa henkilöstökuluista ohjautuu työsuojelun kustannuspaikalle. Palveluiden ostoissa huomioitu 3,8% hinnankorotus jonka palveluntuottaja on esittänyt 1.1.2026 alkaen (puhtaanapidon osuus).
Tulevien vuosien näkymä: henkilöstöresurssimuutos johtuen mahd. eläköitymisestä, ateria- ja puhtauspalveluiden uudelleen kilpailuttaminen; tai sopimusjatko optiovuosia käyttöön ottamalla (päättyy 30.3.2028).
Toimielin: Sivistyslautakunta
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -34,8 – 35,9M€/v.
Toimielin: Sivistyslautakunta; Tulosalue: Sivistystoimen hallinto
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -416 – 435k€/v.
Toimintakulut v.2026: Henkilöstökulujen arvioidaan nousevan n. 17k€ v.2025 tasoon verrattuna. Palveluiden ostoissa tason arvioidaan nousevan n. 9000 euroa vuodessa, johtuen mm. ICT-palveluiden kulujen kasvusta.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -12 – 12,4 M€/v.
Toimintatuotot v.2026: Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen arvioidaan pysyvän TP 2024 tasossa, mutta tuottojen nousevan v.2025 tasosta 92k€.
Toimintakulut v.2026: Henkilöstökulujen arvioidaan säilyvän TP 2024 tasossa, mutta nousevan n. 93k€ v.2025 tasosta. Henkilöstömäärä vähenee, mutta KVTES aiheuttaa korotusta. Kahden eläköityneen perhepäivähoitajan vakanssia esitetään muutettavaksi varhaiskasvatuksen opettajaksi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi. Palvelusetelikulujen arvioidaan kasvavan 140k€ v.2025 tasoon verrattuna. Palveluiden ostoissa ateriapalveluiden ostojen arvioidaan vähenevän n. 50k€/v. Kuljetuskustannusten arvioidaan nousevan 31k€ v.2025 talouarvioon verrattuna. Lasten kotihoidon tuen taso on vähentynyt tasaisesti, ja kustannusten arvioidaan vähenevän 100k€ v.2025 tasosta. Sisäisten vuokrakulujen arvioidaan vähenevän 45k€ v.2025 talousarvioon verrattuna.
Taloussuunnitelmavuodet 2027-2028: Vapautuvien vakanssien nimikemuutoksia, josta ei aiheudu henkilöstön määrän kasvua, mutta kustannusten nousu on n. 3000 – 6000 €/ hlö /v. Yksi lastenhoitaja vähenee, vaikutus 40k€/v.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -22,4 – 23,1M€/v.
Toimintatuotot v.2026: Kotikuntakorvausten tuottomäärää on nostettu 200k€ v.2025 talousarvioon verrattuna. Muutos aiemmassa arviossa, valtion maksamissa kotikuntakorvauksissa (vähenee) sekä kotikuntien korvauksissa (lisääntyy). Muutos valtion myöntämissä avustuksissa, arvio 100k€ vähemmän kuin v.2025 tasoon verrattuna.
Toimintakulut v.2026: Henkilöstökulut kasvavat n. 510k€ v.2025 verrattuna, johtuen KVTES-korotuksista. Opetusryhmiä vähenee, mutta samalla perustetaan uusia vaativan erityisopetuksen opetusryhmiä. Opetusryhmien tuntikehystä leikataan 100h lukuvuodesta 2026-2027 alkaen. Esitetään kahden erityisluokanopettajan ja yhden erityisopettajan viran perustamista määräajaksi 1.8.2026-31.7.2027. Tehtäviä on hoidettu määräaikaisilla palvelussuhteilla 2025-2026. Kustannusvaikutus n. 70k€/v./opettaja. Lisätään 1 vaativan erityisluokansopettajan virka (v.2026 15k€; 2027 35k€), virka perustetaan Hämeenlinnasta siirtyvien erityisopetuksen oppilaiden uuteen ryhmään Janakkalassa. Opetustoimenjohtajan virkaa esitetään muutettavaksi opetus- ja hyvinvointipäällikön viraksi 1.1.2026 alkaen; virka olisi kustannuksiltaan 70% sivistyksen ja 30% hyvinvoinnin toimialan jakama ja osa aiemman viran tehtävistä siirretään sivistysjohtajalle – kustannusvaikutus -10k€/v. Asiakaspalvelujen ostojen kotikuntakorvausmenojen arvioidaan kasvavan 100k€ v.2025 talousarvioon verrattuna. Ateriapalvelujen ostojen arvioidaan laskevan n. 88k€ v.2025 talousarvioon verrattuna. Kuljetuspalveluiden ostojen arvioidaan kasvavan n. 268k€ v. 2025 talousarvioon verrattuna, johtuen joukkoliikennekulujen nousseista kustannuksista. Koulujen paperiarkistojen digitointityö on välttämätöntä ja se kasvattaa kuluja n. 20k€/v. oman työn lisäksi. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat v.2026 arviolta 597k€. Sisäisten vuokrien kokonaiskustannuksen kasvun v.2025 talousarvioon verrattuna 619k€/v., kun pelkästään Tervakosken uusi koulukeskus nostaa tasoa 330k€/v.
Suunnitelmavuodet 2027-2028: Heinäjoen, Harvialan, Turengin ja Tervakosken kouluista arvioidaan vähenevän yksi opetusryhmä syksystä 2027 alkaen. Tervakosken ja Turengin yhteiskouluissa arvioidaan olevan samaan aikaan yksi opetusryhmä enemmän. Myös oppimisen tuen järjestelyistä johtuen yksi erityisen tuen ryhmä vähenee syksystä 2027 alkaen. Syksystä 2028 alkaen Tervakosken yhteiskoulusta vähenee yksi opetusryhmä; Turengin koulukeskuksen II-vaihe nostaa ensivaiheen kalustuksen vuoksi kuluja n. 200k€; sisäisten vuokrien osuutta ei ole arvioitu syksystä v.2028 alkaen.
** Tuloslaskelmaosa
Tuloslaskelmaosassa (s. 128) nähdään Janakkalan kunnan talousarvion v.2026 sekä taloussuunnitelmakauden 2026-2028 haasteet. Vuoden 2025 tilinpäätöksen arvioidaan asettuvan n. -2 M€ alijäämäiseksi. Suunnitelmakauden 2026-2028 alijäämä on joka vuodelle n. -1,9 – 2,6 M€/v. Peruskunnan kumulatiivinen tulos olisi arvion mukaan v.2028 päätteeksi n. -450k€ alijäämäinen.
** Investointiosa
V.2026 arvioidaan kiinteää omaisuutta hankittavaksi 300k€ verran (maa-alueita), ja myydään 10,5M€ edestä (HVA-kiinteistöt). Tietokoneohjelmistoihin ja -lisensseihin käytetään n. 96k€ v.2026 aikana.
Talonrakennusinvestoinneissa suurimmat investoinnit ovat Turengin- ja Tervakosken koulukeskusten II-vaiheiden rakentaminen. Turengin koulukeskuksen hinta on 7/2025 indeksikorotettu ja se on 17,3 miljoonaa euroa sekä ensikertainen kalustaminen 1,3M€ (s. 134). Turengissa rakentaminen alkaisi v.2026 ja valmistuminen on arvioitu vuodelle 2028. Tervakosken koulukeskuksen II-vaiheen suunnittelua aloitettaisiin kunnanjohtajan esityksen mukaisesti vuonna 2028. Siihen on kiinnitetty tässä kohtaa 200k€ määrärahavaraus.
Muut talonrakennusinvestointihankkeet ovat Turengissa, Tapailan Jänispolun päiväkodin kaukolämmityspaketin uusiminen sekä Tervakoskella Kettukallion päiväkodin kuumenemisen vähentäminen. Määrärahaa hankkeille on varattu kunnanjohtajan esityksessä 25k€/hanke, yhteensä 50k€.
Tilapalveluiden kunnossapidon käyttötalouteen on varattu 750k€ suunnitelmavuodelle 2028 Tervakosken yhteiskoulun purkamiseen (poislukien E-siipi, joka säilytetään). Purkamista on ajoitettu tässä kohtaa vuodelle 2028 olettaen, että II-vaiheen rakentamista aloitettaisiin v.2029. Kuitenkin purkuun valmisteltavan kiinteistön ylläpitokuluihin on varattu v.2026 hieman alle 120k€.
** Janakkalan Vesi -liikelaitos
Janakkalan Vesi -liikelaitos esittää taloussuunnitelmavuosille 2026-2028 alijäämäistä suunnitelmaa. Alijäämä olisi suunnitelmakaudelta n. -960k€ ja vuositasolla kaudelle 2026-2028 välillä n. -135k€ – 441k€/ v. Alijäämä perustuu pitkälti korkealla invoestointitasolla joka on koko v.2026-2028 kaudelle lähemmäs 5,0M€.
Taloussuunnitelmakauden alijäämä haastaa sekä Janakkalan Vesi -liikelaitosta että Janakkalan kuntaa. Janakkalan Vesi -liikelaitoksen taloudelliseksi tavoitteeksi on kirjattu tavoitteiksi, että liikelaitoksen tilinpäätöksen tulee olla positiivinen. Lisäksi Janakkalan Vesi -liikelaitoksen tavoitteena olisi tuottaa 6% peruspääomasta Janakkalan kunnalle, joka olisi euromääräisesti 256k€.
** Janakkalan kunnan ja Janakkalan Vesi -liikelaitoksen yhdistelmälaskelmat
Loppuosan taulukosta (s. 159) nähdään, että yhdistetty Janakkalan kunnan ja Janakkalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma näyttää talousarviovuodelle 2026 yhteensä -2,719M€ alijäämää.
Ingressi: Kirjoittaja ihmettelee tapaa, jolla vaalien jälkeisillä teknisillä vaaliliitoilla järjestellään itselle paikkoja toisten ryhmien nenien edestä. Hän on sitä mieltä, että tällä tavoin petetään äänestäjien luottamus ja osoitetaan häikäilemätöntä vallanhimoa.
Teksti:
Janakkalassakin luottamuspaikat on saatu jaettua kevään kuntavaalien jälkeen. Ensimmäisen kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen kunnanhallitus ohjaa vielä osaltaan loppuja paikkojen nimeämisiä.
Ennen vaaleja ainoa Janakkalan kuntavaaleissa äänestäjille kerrottu tekninen vaaliliitto oli Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välinen. Vaaliliitto oli jotain sellaista, joka Liike Nytin piiri- tai puoluetasolla olisi asiasta tiedusteltaessa saatettu evätä. Liike Nytin Janakkalassa keräämät äänet menivät Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien vaalien jälkeisen neuvottelukoalition hyödyksi.
Liike Nyt ei saanut edustajaa Janakkalan kunnanvaltuustoon. Heitä ei taidettu kutsua paikkaneuvotteluihin mukaan lainkaan. Teknisen vaaliliiton toinen osapuoli unohdettiin tyystin. Liike Nyt asetti kuitenkin ehdokkaan kuntavaaleissa niin kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti antaa heille varajäsenen paikan keskusvaalilautakuntaan.
Kevään vaalien jälkeen paikkaneuvotteluissa syntyi teknisiä vaaliliittoja. Niin kuin kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkava Reijo Löytynoja (sd.) totesi Hämeen Sanomien (verkkolehti 15.5.) haastattelussa, ei ollut yllätys, että Kokoomus ja Kristillisdemokraatit löysivät toisensa. Jostain kumman syystä tätä teknistä vaaliliittoa ei ollut esillä vaalikampanjoinnin aikana. Tälläkään kertaa.
Em. Hämeen Sanomien haastattelussa Löytynoja viittasi vaalitulokseen ja siihen, että eri toimielinten luottamuspaikat tulisi jakaa äänestystuloksen mukaan. Tottahan toki! Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Miksi vaalien jälkeiset tekniset vaaliliitot hyväksytään ja hyväksytäänkö kaikki, vaiko vain osa?
Hämeen Sanomien Viki Salonen arvioi kirjoituksessaan (verkkolehti 22.5.) osuvasti paikkaneuvotteluissa teknisiin vaaliliittoihin ryhtyvien ryhmien tyylitajua, itsekritiikkiä ja moraalisia valmiuksia. Olen toimittajan kanssa samaa mieltä, että vaalien jälkeiset tekniset vaaliliitot ja neuvottelukoalitiot tulisi kieltää. Voisivathan ryhmät ilman niitäkin sopia paikkojen jaosta keskenään. Vai voisivatko?
Miksi teknisiä vaaliliittoja käytetään vaalien jälkeen? Varmaankin siksi, että oman ryhmän vaalimenestys ei ollutkaan niin hyvä kuin sen odotettiin olevan. Kyynärpäät nousevat ja paikkojen tavoittelussa alkaa mulle-toi -taktikointi. Miksi edes käydään vaaleja, jos luottamustoimielinten paikat jaetaan teknisillä vaaliliitoilla eri tavalla kuin äänestäjät ovat halunneet?
Vaalien jälkeiset tekniset vaaliliitot ovat äänestäjien sumuttamista. Siksi niistä harvoin julkisesti kerrotaankaan. Niitä käytetään, se on fakta. Äänestyslipun uurnaan pudottava kuntalainen ei siis voi täysin tietää, minkä ryhmän tai puolueen hyödyksi annettu ääni lopulta menee. Se on mielestäni väärin.
En tiedä, onko Janakkalassa koskaan jaettu luottamustoimielinten paikkoja puhtaasti vaalien tuloksen pohjalta? Sen tiedän, että sinä aikana, kun itse olen ollut mukana keväältä 2017 lähtien niin aina on ollut ilmassa jotain teknisillä vaaliliitoilla keppostelua omaksi hyödyksi ja toisia vastaan.
Toukokuussa päättyneellä vaalikaudella 2021-2025 Janakkalan kunnanvaltuustoon yhden paikan saanut Vasemmiston ryhmä sai paikan ainoastaan teknisen lautakunnan alaiseen lupajaostoon. Tämän kevään 2025 kuntavaaleissa yhden valtuustopaikan ryhmiä on kaksi, Vasemmisto ja Perussuomalaiset. Näille ryhmille kävi alkaneen valtuustokauden 2025-2029 paikkaneuvotteluissa paremmin ja he saivat huomattavasti enemmän paikkoja.
Vaalien jälkeisen teknisen vaaliliiton kautta kahden valtuutetun Kristillisdemokraattien ryhmä sai em. koalition avulla neuvoteltua itselleen teknisen lautakunnan puheenjohtajuuden. Heidän 6,4% äänisaaliinsa kuntavaaleissa oli neljänneksi pienin verrattuna Liike Nytin (0,3%), Vasemmiston (4,8%) ja Perussuomalaisten (4,9%) ääniin. Yhtä lailla Vihreiden ja Vasemmiston vaalien jälkeisellä teknisellä vaaliliitolla he varmistivat yhteensä kolmella valtuutetun paikallaan istumapaikan jokaisessa luottamustoimielimessä. Hienoa!
Uuden neljän valtuutetun poliittisesti sitoutumattomien ryhmän mahdollisuudet kärkipaikkoihin vietiin käytännössä jo ennen kuin paikkaneuvottelut alkoivat. Lehdistä luimme, kuinka ryhmämme ei voisi vaatia, saati meidän ei kuuluisi saadakaan toimielinten puheenjohtajuuksia. Meiltä ei kysytty mitään. Eri kanavissa esiintyneissä kirjoituksissa meitä kohtaan esitettiin väitteitä yhteistyökyvyttömyydestä sekä kyvyttömyydestä saada mitään aikaan mm. kuntamarkkinoinnissa. Tämä kaikki siis ennen valtuustokauden alkamista. Toki kuntamarkkinointia tai -tapahtumia ei kukaan luottamushenkilö omasta pussistaan edes maksa.
Yhdessä omassa vaalimainoksessani kerroin, että “vastustan kaveripolitiikkaa ja hyvävelikerhoja”. Sanamuoto oli futuuri eli tulevassa aikamuodossa. Muistan, kuinka minua haastettiin tästä sananparresta ja muistan myös, mistä ehdokasryhmästä tätä tehtiin. Osuiko ja upposiko?
Tähän loppuun en voi muuta kuin todeta, että: NYT ryhmissä on aika aidolle yhteistyölle.
Petri Hakamäki – kirjoittaja on 3. kauden valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (JanPoSi)
Oheinen mielipidekirjoitukseni on julkaistu Janakkalan Sanomissa la 12.4.2025. Julkaisen sen poikkeuksellisesti myös täällä verkkosivuillani.
Ingressi: Vaalikentillä sukkulointi on toisinaan melkoista taiteilua. Yleensä ollaan maltillisia, mutta välillä asiat lähtevät hieman laukalle, kirjoittaa Petri Hakamäki.
Kunta- ja aluevaalit järjestetään tänä keväänä ensimmäistä kertaa samanaikaisesti. Ennakkoäänestys on päättynyt tiistaina 8.4. Erityinen H-hetki tulee olemaan tulevan sunnuntain 13.4. varsinainen vaalipäivä. Silloin saadaan tietää seuraavat valtuutetut kunnissa sekä hyvinvointialueilla.
Vaalikampanjointi on aina ryhmien näköistä. Jokaisella ryhmällä on omat vaaliteemat, joihin kukin ehdokas voi lisätä henkilökohtaisessa kampanjoinnissaan vielä omat kärkiteemansa. Vaalikentillä sukkulointi on toisinaan melkoista taiteilua. Yleensä ollaan maltillisia, mutta välillä asiat lähtevät hieman laukalle.
Ymmärrän hyvin, että vaalikentillä ja sosiaalisessa mediassa ollaan kilpajuoksussa äänestäjien perässä. Jokaisen ehdokkaan ja ehdokasryhmän tulee kuitenkin muistaa, että kampanjoinnin jälkeen arki alkaa päätöksenteossakin. Silloin jokaiselta eri toimielimiin valituilta luottamushenkilöiltä kysytään oikeasti yhteistyötaitoja.
Yhteistyö kuuluu kaikille, ei vain harvoille. Yhteistyötä ei voi ottaa pois kenenkään henkilökohtaisista ominaisuuksista. Erilaisten mielipiteiden määrä on suuri rikkaus.
Minun toinen valtuustokauteni on pian päätöksessään. Varsinaisesta päätöksenteosta erillään asioiden valmistelu on ollut merkittävästi erilaista nyt kuin valtuustokaudella 2017-2021. Tämä on näkynyt mm. asioita valmistelevien toimikuntien henkilövalinnoissa.
Aiemmin valmistelua saatettiin tehdä koko valtuuston voimin tai toimikuntiin valittiin edustaja kaikista valtuustoryhmistä. Toukokuussa päättyvällä valtuustokaudella toimikuntiin on valittu joko yksittäisiä luottamushenkilöitä muutamasta ryhmästä tai edustajia suoraan päättäjäroolien perusteella, vaikkapa eri luottamustoimielinten puheenjohtajia. Näin toimittaessa valta keskittyy usein samoille henkilöille. Syntyy ihan itsestään käsite johtavista kuntapoliitikoista.
Jatkossa tällaiseen toimintatapaan tarvitaan valmistelussa selkeä muutos. Tämänkin voi tehdä – ei vaan reilummin vaan reilusti. On huomioitava tasapuolisuus kaikkia ryhmiä kohtaan. Jokaiselle valtuustoryhmälle tulee antaa mahdollisuus nimetä mukaan oma edustajansa, jolloin saadaan laajempi kattaus mielipiteitä saman pöydän ääreen. Jos haluttaisiin tehdä rajausta niin sellaiset ryhmät, jotka ovat muodostuneet valtuustokauden alussa käytyjen paikkaneuvotteluiden jälkeen voitaisiin jättää asioita valmistelevien toimikuntien ja työryhmien ulkopuolelle. He pääsevät mukaan viimeistään valtuustokäsittelyn aikana.
Käytän tässä esimerkkinä uusinta toimikuntaa, joka vast’ikään aloitti palveluverkkoselvityksen valmistelun. Kunnanhallitus nimesi maaliskuun puolivälissä em. toimikuntaan kunnanjohtajan esityksestä: kunnanhallituksen puheenjohtajan (sd) ja varapuheenjohtajan (kesk), valtuuston puheenjohtajan (kok) ja varapuheenjohtajan (sd) sekä sivistyslautakunnan- (kok), hyvinvointilautakunnan- (sd) ja teknisen lautakunnan puheenjohtajat (kesk). Toimikunnan kokoonpanoon kuuluu siis kolme sosiaalidemokraattien, kaksi keskustan ja kaksi kokoomuksen valtuutettua, eikä ketään vaikkapa perussuomalaisilta, vihreiltä tai kristillisdemokraateilta. Kyseessä on siis melkoisen räikeä demokratian epäsuhta, kun huomioidaan ryhmien kokoonpanot valtuustokauden alussa.
Vaaleissa äänestäjät ovat paljon vartijoina. Toivottavasti kuntalaiset käyttävät kunta- ja aluevaaleissa kansalaisvelvollisuuttaan ja äänestävät. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Ellei vielä ole antanut ääntään ennakkoon niin vielä ehtii äänestää tulevan sunnuntain varsinaisena vaalipäivänä. Tärkeintä on, että antaisi äänensä jollekin ehdokkaalle.
Alla oleva teksti on annettu tiistaina 21.1.2025 paikallislehti Janakkalan Sanomien julkaistavaksi painetussa lehdessä sekä nettilehdessä. Tänään 23.1. postilaatikoihin kannetussa lehdessä mielipidekirjoitukseni on jo (kuulemma) julkaistu, mutta se ei ole vielä noussut nettilehteen.
Ehdotettu otsikko: Janakkalan kyläkoulujen tulevaisuus on vihdoin rauhoitettava
Kunnanvaltuusto päättää maanantaina 27.1. Haukankallion- sekä Tanttalan koulujen tulevaisuudesta. Kummankin koulun lakkauttamista käsiteltiin jo vuosi sitten keväällä, kun kunnanvaltuusto päätti miljoonan euron säästötoimenpiteistä käyttötalouteen. Tuolloin kaikki Janakkalan kunnan vielä toiminnassa olevat kyläkoulut päätettiin säilyttää. Samassa yhteydessä uusittiin vielä päätös 28 oppilaan minimirajasta kyläkoulujen jatkumisen tarkastelukriteerinä.
Haukankallion 1-9 luokkia käyvien oppilaiden erityiskoulu toimii tällä hetkellä samoissa tiloissa Leppäkosken 1-6 luokkia käyvien oppilaiden opinahjon kanssa. Kustannusvaikutuksiltaan Haukankallion koulun lakkauttaminen olisi melko neutraali. Leppäkosken-Haukankallion koulun kiinteistökulut säilyisivät jatkossa edelleen Leppäkosken koululla. Haukankallion koulun hallinnolliset henkilöstökulut laskisivat vuositasolla n. 10000 euroa ilman henkilöstövaikutuksia, ja koulukuljetusten kulut pienenisivät arviolta n. 25000 euroa vuodessa.
Haukankallion koulun lakkauttamista lähdettiin valmistelemaan jo vuonna 2018, kun Janakkalan koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnitelma hyväksyttiin. Siinä yhteydessä valtuusto kuitenkin päätti, että Haukankallion koulu lakkautetaan vasta, kun sekä Turengin- että Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukset ovat valmiit. Kun asiaa tarkastellaan tällä hetkellä niin syyslukukauden 2025 alkuun mennessä vasta 1.-vaiheet ovat valmiina ja tuolloin myös käyttöönotettuina. Turengin Välkyssä opetusta saavat 1-6-luokkien oppilaat ja Tervakosken Valossa 6-9-luokkien sekä lukion oppilaat.
Vaikka erityisopetuksen tilat olisivatkin valmiit syksyyn 2025 mennessä valmistuneissa 1-vaiheen kouluissa niin erityisen tuen opetuksen järjestelyissä tarvittaisiin silti suunnittelua ja toimenpiteitä. Esimerkiksi sitä tulisi miettiä, miten Haukankallion 7-9-luokkien oppilaille järjestettäisiin Turengissa osittainen, oman ikäluokan integraatio-opetus tai miten sama toteutuisi Haukankallion koulun 1-5-luokkien oppilaille Tervakoskella.
Edellä mainitun muutoksen lisäksi perusopetuslakiin on tulossa muutos 1.8.2025 alkaen. Lakimuutosta valmistellaan vielä, eikä Janakkalassakaan ole päästy arvioimaan täysin sen mukanaan tuomia vaikutuksia. Lakimuutoksen myötä nykyinen 3-portaisen tuen malli muuttuu ryhmäkohtaiseksi tueksi. Kaikkien erityisen tuen oppilaiden tilanne tullaan käymään Janakkalassakin läpi jokaisen lapsen- tai nuoren kohdalla erikseen ja päätetään ryhmien muodostamisesta. Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä tuki sekä vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa.
Olen sitä mieltä, että Haukankallion koulua ei tulisi lakkauttaa vaan sen toiminnan tulisi jatkua vähintään siihen saakka, kun koulukeskusten 2-vaiheet ovat kokonaan valmiit niin Turengissa kuin Tervakoskellakin. Perusopetuslain muutoksen vaikutukset saadaan huomioitua syksyyn 2025 mennessä. Tämän lisäksi Janakkalan kunnan erityisopetuksesta tulisi muutenkin käydä perusteellista keskustelua, niin kuin olisi jo syksyn 2018 jälkeenkin pitänyt tehdä. Erityisopetukseen liittyvässä valmistelussa ei voida nojata vanhoihin päätöksiin ilman, että tilannekuvaa on päivitetty ja suuntaa kirkastettu.
Tanttalan koulun tilanne on myös mielenkiintoinen. Nykyinen 28 oppilaan minimiraja on tullut voimaan syksyllä 2015 ja sen arvioitiin tuolloin vaikuttavan ensiksi Heinäjoen kouluun. Toisin kävi. Vielä tähänkään mennessä ei yhtään kyläkoulua ole lakkautettu mainitun säännön mukaisesti. Tanttalan koulun oppilasmäärä on laskenut, mutta se tulisi nousemaan 28 oppilaaseen syksylle 2028. Jos oppilasennuste olisi kaiken aikaa laskeva niin tilanne olisi toinen. Voiko valtuusto päättää Tanttalan koulun lakkauttamisesta, jos tulevaisuuskuva oppilasmääräennusteen kohdalla onkin lopulta nousujohteinen?
Onhan meillä mäkiä ja monttuja kuntataloudessakin, eikä yhdenkään montun pohjalla ole oltu valmiita tekemään Janakkalankaan lakkautuspäätöstä. Suunnitelmallista työtä on jatkettava – yhdessä!
Tanttalan koulun oppilaaksiottoalueelle on muuttanut aiempina vuosina lapsiperheitä. Tämäkin on fakta, jonka näkee suoraan oppilasennusteesta. Koronavuosien 2020-2021 aikana syntyneet aloittaisivat koulunsa viimeistään syksyllä 2028. Tanttalan koulun säilyttämisen puolesta tehdyssä nettiadressissa on ainakin yksi nimellään julkitullut henkilö, joka miettii Janakkalaan ja Tanttalan koulun oppilaaksiottoalueelle muuttamista. Olen koulun henkilökunnalta kuullut, että kyselijöitä on ollut jo aiemmin tasaisena virtana.
Onko Janakkalan kunnanvaltuusto tekemässä Tanttalan koulua ja kunnalle tärkeitä lapsiperheitä koskevan päätöksen sulkea koulun. Asiassa pitäisi katsoa käsivarren mittaa pidemmälle, enkä siksi kannata Tanttalan koulun lakkauttamista kevätlukukauden 2025 päätteeksi.
Lapsiystävällisessä Janakkalassa meidän tulee pitää huolta lapsista ja nuorista sekä heidän perheistään. Yhteiskunta muuttuu kaiken aikaa kovalla vauhdilla ja paineet kasvavat. Tehdään viisaita päätöksiä ja pidetään kiinni meidän kyläkouluistamme!
Mielipidekirjoituksen kirjoittaja: Petri Hakamäki 2. kauden kunnanvaltuutettu Janakkalan kunnanvaltuustossa ja aluevaltuutettu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella petri.hakamaki.74@gmail.com, +358 40 824 3727
Tervetuloa Petri Hakamäen kotisivuille! 