Oheinen teksti on lähetetty 8.11.2024 klo 15 aikoihin, paikallislehti Janakkalan Sanomille julkaisua varten.
Kirjoitin lokakuussa (10.10.) Janakkalan Sanomiin mielipiteeni. Se joutui kahden valtuustokollegani arvostelun kohteeksi (24.10.). Tämä lienee seurausta kokouskulujen karsimisesta. Meillä on liian vähän kokouksia, kun tällaista debattia pitää käydä lehtien palstoilla.
Kunnanvaltuusto käsittelee maanantaina 11.11. talousarvioesitystä vuodelle 2025. Se on n. 1,9 miljoonaa alijäämäinen. Janakkalan Veden n. 300.000 euroa ylijäämäisen talousarvion jälkeen v.2025 tilinpäätöksessä kunnan tasetililtä vähenisi n. 1,6 miljoonaa euroa. Sama, mutta vielä hurjempi taso on esityksenä suunnitelmavuosille 2026-2027 (n. 2,7-2,0 M€).
Kunnanhallituksen talousarvioesitys valtuustolle sisältää +0,3% kuntaveron korotuksen ja vain vuotta 2025 koskien. Se on kunnanjohtajan kunnanhallitukselle esittämästä poiketen -0,2%. Tämä tarkoittaisi n. 0,7 miljoonaa vähemmän verotuloja kunnan kassaan. En tätä tekstiä kirjoittaessani ole vielä mistään löytänyt vastausta siihen, onko asiasta käyty keskustelua, miten tämä vajaan miljoonan euron osuus katettaisiin toisella tapaa. Jos mitään ei tehdä, tulee nyt esitetty veronkorotus jäämään kiinteäksi tuleville vuosille, eikä esitetty +0,3% taso tule edes riittämään.
Niin kuin aiemmassa kirjoituksessani esitin, on Janakkalan kunnan tatalouden kehittämistä jatkettava. Veronkorotukset eivät ole kuntatalouden kehittämistä vaan yksinkertaisen helppo tapa kerätä yhteiseen kirstuun lisää palkansaajien ansiotuloja. Myös ensi keväänä valittavan kunnanvaltuuston tulee jatkaa sopeuttamistyötä, eli karsia kuluja ja miettiä lisää tulonlähteitä.
Janakkalan kunnanvaltuuston keväällä 2022 hyväksymän kuntastrategian visio kuuluu: “Turvallisen ilmapiirin kasvukunta, jossa rakennamme hyvinvointia maaseutu- ja kaupunkielämän elementeistä.” Minulle valtuutettuna tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulee huolehtia Janakkalasta sen koko maantieteellisellä alueella sekä palveluistamme, yrityksistämme ja yritysalueistamme että kuntalaisista vauvasta vaariin. Koska verotkin kerätään kaikilta saman suuruisina niin on kehitystyönkin kohdennuttava tasaisesti, niin päätaajamiin kuin kunnan muihin “napoihin”, huomioiden kunnan elinvoimaiset kylät.
Monien kuntien asukasmäärä on kääntynyt laskusuuntaan ja siitä näyttää tulleen uusi vakio. Lasten määrän on arvioitu laskevan, kun ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa samalla suoraan sitä, että tulevina vuosikymmeninä tarvittaisiin vähemmän opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaa kuin heitä nyt on. Ei siis tarvitse pohtia kunnan henkilökunnan määrää, kun se tulee luonnollisesti vähenemään ympäristötekijöiden kehityksen mukaisesti.
Hyväksytäänkö tämä tilanne suoraan vai ollaanko tarttumaan työhön, jotta asukasluvun negatiivinen kehitys saataisiin taittumaan Janakkalassa, tai jopa kääntymään positiiviselle kasvu-uralle? Mitä itse olisit valmis tekemään toisin, missä säästäisit tai mitä kehittäisit enemmän?
Olen siitä samaa mieltä, että mikään aiemmin tehty päätös kunnassa ei saa olla kiveenhakattu. Tämä koskee niin kyläkouluja kuin palvelurakennetta ja vaikkapa tonttien hinnoittelua. Jos kuntaa halutaan kehittää kokonaisuutena, meidän tulee myös miettiä ihan pieniäkin kunnan tuloihin ja menoihin vaikuttavia seikkoja. Se ei ole näpertelyä vaan siihen meidän tulee tulevina vuosina tottua. Helppoja keinoja ei ole, miten saisimme talouden Janakkalassakin paremmalle tolalle. Jokainen idea tulee ottaa mukaan perkaukseen.
Kunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen kautta meidän tulisi miettiä kyläkoulujenkin kohdalla sitä, miten paljon oppilaiden taajamakouluihin kuljettamiseen tullaan käyttämään rahaa. Suunta on sama myös toiseen eli kyläkoulun suuntaan, ja uskallan väittää, että tulisi halvemmaksi kuljettaa muutama halukas oppilas kyläkoulun suuntaan kuin alkaa kuljettaa kaikki oppilaat taajamakouluun. Tälläkään hetkellä kaikkia kyläkoulun oppilaita ei kuljeteta omaan lähikouluunsa. Kyläkoulu on palvelu siinä, missä kirjasto tai liikuntapaikkakin on.
Janakkalan kunnan markkinointi vetää tällä hetkellä erinomaisella tavalla mm. kunnan verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Olen tehnyt syyskuun valtuustokokouksessa aloitteet, joiden kautta voisi vielä miettiä pientalotonttituotteen hinnoittelua sekä sitä, miten mahdollisimman nopeasti saataisiin ensimmäiset yritystontit myyntiin Punkan alueelle tai Viralan liittymän läheisyyteen, ns. Kanssin alueelle MT 130 ja VT 3 välimaastossa.
Muun muassa näillä tavoin voisi olla mahdollista saada uusia yrittäjiä ja asukkaita kiinnostumaan laajemminkin tonttitarjonnastamme, kun pärjäisimme teollisuuskiinteistöjen näkyvyyden kautta paremmin mm. Riihimäelle ja Hämeenlinnalle kuin nyt. Lisäksi, jos pientaloasumisen tonttihintoja tuunattaisiin kampanjanomaisesti niin voitaisiin saada myytyä lisää tontteja uusille janakkalalaisille.
Laadukasta yhteistyötä tulee jatkaa yhdessä ja kuntalaisia mukaan ottamalla, eikä vain tiettyjen poliittisten ryhmien edustajien kesken.
Petri Hakamäki – Kirjoittaja on 2. kauden kunnanvaltuutettu (Liike Nyt)
Tervetuloa Petri Hakamäen kotisivuille! 