Kuntapolitiikassa vietetään tällä hetkellä kesätaukoa. Niin Janakkalassakin. Uudet elokuun alusta lukien aloittavat valtuustoryhmät ovat järjestäytyneet. Puolueet ovat neuvotelleet luottamuspaikkaneuvotteluissa kunnanhallituksen, lautakuntien sekä muiden maakunnallisten luottamustointen paikkojen jakamisesta keskenään.
Janakkalan uuden kunnanvaltuuston v2021-2025 keski-ikä on 51 vuotta. Janakkalassa valtuustoon valittiin 12 valtuutettua 33 valtuutetusta, jotka ovat alle 50-vuotiaita. Heistä edelleen 10 valtuutettua on alle 45-vuotiaita, ja 4 valtuutettua on alle 40-vuotiaita. Keskiarvoiältään vanhin valtuustoryhmä on Keskustalla (56,7v., Vasemmisto 1 valtuutettu 60v.) ja nuorin valtuustoryhmä on Vihreiden valtuustoryhmällä (37v.).
Kuntavaalien ehdokashaun aikaan oli paljon keskustelua ja lehtikirjoituksia siitä, miten politiikka on lakannut kiinnostamasta ihmisiä. Jopa kuntatasolla politiikka on lakannut kiinnostamasta kuntalaisia, vaikka juuri tällä tasolla päätetään meille kaikille tärkeimmistä asioista. Kesän 2021 vaaleissa äänestysprosentti jäi ennätysalhaiseksi, Janakkalassa vain hieman yli 52 prosenttiin.
Ehdokkaaksi lähtemistä harkitaan myös monelta eri kantilta, vaikka asia kiinnostaisikin. Ulkoinen paine, mukaanlukien sosiaalisen median aikaansaama ja joissain tapauksissa agressiivinenkin ryöpytys, epäonnistumisen pelko, jne. aikaansaavat tilanteen, että ehdokkaaksi lähtemiselle on korkea kynnys. On helpompaa arvostella muiden tekemisiä kuin ottaa vastuuta. Menetetään hyviäkin henkilöitä ja tekijöitä.
Entäpä nuorten ehdokkaiden tilanne sitten? Heitähän kaikki puolueiden paikallisjärjestöt haluaisivat mukaan kuntapoliittiseen toimintaansa. Ongelmana pienillä paikkakunnilla on, että nuoriso lähtee opiskelemaan suuremmille- ja usein yliopistopaikkakunnille. Muuttaminen opiskelupaikkakunnalle on usein välttämätöntä senkin vuoksi, että pitkien koulupäivien lisäksi kulkemiseen menisi paljon aikaa ja siitä tulisi kustannuksia. On parasta keskittyä opiskeluun ja asua mahdollisimman lähellä oppilaitosta.
Mutta miksi nuoria sitten halutaan mukaan kuntapolitiikkaan tai politiikkaan ylipäätään? Nuorten- ja nuorten kenties perheellistenkin aikuisten, jotka ovat jääneet paikkakunnalle, muuttaneet joko paluumuuton kautta tai uusina kuntalaisina; saaminen kunnalliseen päätöksentekoon olisi ensiarvoisen tärkeää. Heillä on paras käsitys niistä tarpeista, joita omaa elämäänsä perustavat tarvitsevat omaan- tai lastensa arkeen.
Onko nuorten ehdokkaiden ja luottamushenkilöiden mukaansaaminen toisaalta pelkästään puolueen tai ryhmän imagokysymys ja ajatellaanko tässä äänien keräämistä samalta, nuorten ikäryhmältä? Vai oltaisiinko heille oikeasti antamassa vastuupaikkoja luottamustoimielimissä, jos vaaleissa onnistuu pääsemään läpi tai paikkoja riittää muillekin kuin läpipäässeille. Itse ainakin ajattelen niin, että paikkoja on hyvä antaa, jotta pääsee opettelemaan ja kasvaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tulevia kausia ajatellen mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.
Viestinnästä ja uutisoinnista olen onneksi huomannut, että merkittäviäkin paikkoja jaetaan nuorille ja uusille valtuutetuille:
- Hämeenlinnassa uuden valtuustokauden 2021-2025 vasemmiston valtuustoryhmää johtaa nuori kuntavaltuutettu Aapo Reima
- Janakkalassa sivistys- ja sotelautakuntien johtoon nousee uudelle valtuustokaudelle 2021-2025 ensimmäisen kauden kuntavaltuutetut Katriina Jaakonsaari (kok) ja Noora Tammilehto (sdp)
- Suomussalmella 19-vuotias Milla Veteläinen valittiin keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajaksi
- ja niin edelleen.
Kirjoitin joku aika sitten Janakkalan Sanomiin 1.7.2021 mielipidekirjoituksen (linkki). Kirjoituksen voi lukea myös alta.
Poliitiikassa voi kasvaa vain luottamusta antaen
Janakkalassa on saatu käyntiin luottamuspaikkaneuvottelut 13.6. pidettyjen kuntavaalien jälkeen. Lehtitietojen (Janakkalan Sanomat 24.6.) mukaan puolueet ovat saaneet jaettua paikat eri toimielimiin sopuisasti. Voidaan siis odottaa avoimen yhteistyön eri valtuustoryhmien välillä jatkuvan myös elokuussa alkavalla valtuustokaudella 2021-2025.
Kesän kuntavaaleissa jäi Janakkalassakin pois lukuisa joukko pitkään kunnanvaltuustossa ja muissa toimielimissä vaikuttaneita henkilöitä. Melko varmaa on, että ääniä siirtyi puolueiden koreista toisiin. Asetelma muuttui myös matalaksi jääneen kokonaisäänestysprosentin johdosta.
Ikäjakauma uudessa Janakkalan kunnanvaltuustossa nuorentui vuodella verrattuna kevään 2017 kuntavaaleihin. Nyt valtuustoon valittujen keski-ikä on 51 vuotta. Molemmissa vuoden 2017 ja 2021 kuntavaaleissa valituksi tuli 15 uutta valtuutettua. Loppukesästä 2021 aloittava valtuusto on sukupuolijakaumaltaan hieman tasa-arvoisempi, kun naisia valittiin valtuustoon 13 eli 39% (2017: 11/36%).
Suuren mielenkiinnon kohteena ovat luottamuspaikkojen jako eri puolueiden sisällä. Monissa ryhmissä valtuustoon ja varapaikoille pääsi paljon uusiakin ehdokkaita. Osalla uusista ehdokkaista oli varsin merkittäviä äänimääriä. Asetelma on monenkin näkökulman suunnasta mielenkiintoinen.
Kokemus on luottamustehtävissä aina merkityksellistä. On myös osattava katsoa tulevaan ja tietyllä tapaa myös seuraaviin valtuustokausiin. Valtuutetun nuori ikä ei ole este tarjota ja ottaa vastaan merkittäviä luottamuspaikkoja. Vaikka politiikan saralla olisi nuori vasta-alkaja niin tietotaitoa voi olla rutkasti jo muuten. Vain tekemällä voi oppia sekä kartuttaa tietoa ja kokemusta tulevaisuutta varten.
Tervetuloa Petri Hakamäen kotisivuille! 