Keskustapuolueen keskeisin vaaliteema tammikuun 2022 aluevaaleissa on, että jokaisesta kunnasta löytyisi vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, kun hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa. Tavoite tulee siitä, että palvelut säilyisivät lähellä asukkaita jatkossakin.
Edellä kerrottu vaaliteema on erittäin hyvä. Määrittely-, suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tulee tehdä rohkeita päätöksiä. Hyvinvointialue voi toteuttaa palveluita itse, mutta mahdollisesti käyttää myös yksityisen- ja kolmannen sektorin (järjestöt, seurakunnat) palveluita.
Laadukkaita perustason sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoava asema tulee olla kaikkia asukkaita lähellä. Itseäni jää tämän vaaliteeman kohdalla pohdituttamaan kuitenkin maantieteellisesti laajat kunnat, joita Kanta-Hämeen hyvinvointialueellakin on useita ja miten tässä tavoitteessa onnistutaan tasapuolisesti kaikkia kuntia koskien.

Miten pienten kuntien ja -alueiden sote-palveluiden läheisyys toteutuu vuoden 2023 alussa aloittavilla, uusilla hyvinvointialueilla?
Vaaliteeman tai -lupauksen toteutuessa jokaisessa eri hyvinvointialueen kunnassa niin kuin on kuvattu, tulee huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnasta myös kuntien taajama-alueiden ulkopuolella, haja-asutusalueilla. Siitä, miten tämä toteutetaan, siitä on juuri uudistuksessa kyse.
Hyvinvointialueella on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu. Hankintojen tullessa kyseeseen, palvelujen tulee olla sisällöltään, laajuudeltaan sekä määrälliseltä osuudeltaan sellaisia, että hyvinvointialue pystyy huolehtimaan kaikissa tilanteissa järjestämisvastuunsa asianmukaisesta toteuttamisesta.
Hyvinvointialueella on mahdollisuus toteuttaa palveluita monituottajuusmallilla, kunhan huomioidaan lainsäädännön reunaehdot. Palveluita voi ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta, jos se on tarpeen tehtävien hoitamiseksi tarkoituksenmukaisesti.
Sote-järjestämislaissa hyvinvointialueen yhtiöt rinnastuvat yksityisiin palveluntuottajiin, kun ne toteuttavat palveluita hyvinvointialueelle. Julkisomisteista yhtiötä ei voida rinnastaa viranomaistoimijaan.

Pienten kuntien- ja haja-asutualueiden sote-palveluita voidaan toteuttaa kehittämällä uusia ratkaisuja
Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Jokainen meistä haluaisi asua kotona mahdollisimman pitkään. Sosiaali- ja terveyspalveluita halutaan käyttää lähellä ilman, että olisi tarpeen lähteä kauas terveysasemalle. On myös huolehdittava ennaltaehkäisevien palveluiden tarjonnasta ennen kuin tulee tarve päästä hoitoon.
Hyvinvointialueilla ja erityisesti niiden haja-asutusalueilla, voisi toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluita myös liikkuvilla yksiköillä. Ne voisivat satunnaisesti tai tarpeen mukaan vierailla erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi juttutuokioissa tai vaikkapa päiväjumpassa tai -tansseissa. Näissäkin olisi erityisen tärkeää saada samalla kertaa mahdollisimman laajasti apua eri sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeisiin joko välittömillä hoitotoimenpiteillä tai myöhemmällä hoidontarveselvityksellä tai hoitotoimenpiteillä.
Erilaisista uusista palvelumalleista ja -toteutuksista tulee olemaan suurta hyötyä tulevaisuudessa. Niitä tulevat tarvitsemaan ja käyttämään kaikenikäiset- ja erilaisista taustoista olevat kansalaiset.
