Janakkalan Sanomissa julkaistiin 18.12.2025 artikkeli, joka sivusi Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen rakentamista. Artikkelin perusteella näyttää edelleen siltä, että kuntalaisten liikuttamisesta tingitään. Jo aiemmin samaa aihetta on sivuttu lokakuun artikkelissa. Silloin kerrottiin, että kunnanhallituksen talousarviokokouksessa päädyttiin toteamaan hankkeen olevan liian kallis. Syyskuun uutisoinnissa Janakkalan Sanomat kertoi viranhaltijavalmistelun kautta tulleen hankesuunnitelman kääntyneen teknisen lautakunnan käsittelyssä asentoon, jossa liikuntatilaa haluttiin suurentaa lisälaskun ollessa noin miljoonaa euroa.
Kuva 1: Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen asemointi tontille (tumma harmaa) – VE 1, liikuntatila 800+ m2 taittokatsomolla.
Janakkalan sitoutumattomat on pitänyt valtuustoryhmänä koko syksyn 2025 ajan tärkeänä sitä, että rakentaminen tiukassa kunnan taloudellisessa tilanteessa mitoitettaisiin oikeilla luvuilla. Syyskuussa teknisen lautakunnan jäsen Ari-Pekka Jaatinen esitti hankesuunnitelman palauttamista valmisteluun, jotta opetustilojen mitoitus päivitettäisiin vastaamaan vuoden 2025 tasoa. Hanketta on suunniteltu vuosien 2017-2018 oppilasmäärillä. Samoin Jaatinen esitti, että liikuntatilaa suurennettaisiin, koska puretun alakoulun ja tiensä päähän tulevan yhteiskoulun liikuntatilat poistuvat lopulta kuntalaisten käytöstä noin 1000 neliömetrin verran. Kunnanjohtaja käytti teknisen lautakunnan päätökseen otto-oikeuttaan ja palautti kunnanhallituksen esitykseksi teknisen johtajan esityksen eli teknisen lautakunnan päätöstä pelkän liikuntatilan laajentamisesta ei huomioitu.
Koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen opetustilojen mitoituksen päivityksellä olisi mahdollista säästää noin 2,0-4,5 miljoonaa euroa.
Kunnanhallituksen talousarviokäsittelyssä otettiin uudelleen kantaa Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen rakentamiseen. Jo tätä ennen Petri Hakamäki, joka edustaa Janakkalan sitoutumattomia kunnanhallituksessa, oli esittänyt Jaatisen aiemman esityksen linjaa mukaellen, että hankesuunnitelma palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi ja samalla tarkastettaisiin sekä opetustilojen mitoitus että liikuntatilan käyttömahdollisuudet paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kunnanhallitus palautti hankesuunnitelman uudelle valmistelukierrokselle. Kunnanhallituksen evästyksenä jatkoarkasteluun oli pääasiassa, että rakentamishankkeen hintaa tulisi tarkastaa alaspäin, halvemmaksi.
Antti Pitkänen Janakkalan sitoutumattomien valtuustoryhmästä on myös esittänyt viranhaltijoille, että käytössä olevan yhteiskoulun tilojen tiivistämistä tarkasteltaisiin teknisesti. Menetelmä on käytössä pääkaupunkiseudulla joissakin kohteissa. Ratkaisu soveltuisi sisäilman parantamisessa. Lisäksi Hakamäen suunnasta on esitetty viranhaltijoille pyyntö selvittää, että kunnan tiukasta taloustilanteesta johtuen väestönsuojatilan käyttöönoton takarajaa kesäkuulta 2028 pidennettäisiin. Tähän tarvittaisiin lupa oman kunnan rakennusvalvonnalta sekä pelastustoimen lausunto. Näillä keinoin on ollut ajatuksena saada lisää maksuaikaa aiempien hankkeiden velkamäärään ennen kuin koulukeskuksen 2-vaiheen rakentaminen käynnistyisi.
Itseäni on syksyn aikana askarruttanut rakennushankkeen kokonaisuuden hallinta tai sen puute. Samalla, kun liikuntatilan hinta on keskusteluissa noussut eräänlaiseksi syntipukiksi, johtuen kalliin väestönsuojatilan rakentamisesta liikuntatilojen oheen, on keskustelusta puuttunut kokonaan opetustilojen mitoituksen huomiointi ja oppilasmäärämitoituksen tarkastaminen nykyhetkeen. Aikanaan, kun koulukeskus Välkkyä mitoitettiin, oli ohjaavana tekijänä tilahanke 500 oppilaan alakoululle. Tällä hetkellä oppilaiden määrä on pudonnut 400 oppilaaseen ja syksyllä 2028 vastaava luku putoaisi ennusteiden mukaan 365 alakoulun oppilaaseen.
Voisiko Välkyssä tyhjilleen jäävien tilojen jatkokäyttöä suunnitella uudelleen, esimerkiksi 7-luokkalaisten käyttöön? Tätäkin on pyydetty viranhaltijoita tutkimaan.
Oppilasmäärä 1- ja 2-vaiheen tuhannen oppilaan koulu- ja monitoimikeskuksessa olisi laskemassa nykyisestä noin 940 oppilaasta reilusti alle 900 opiskelijaan (1-9-luokkalaiset ja lukiolaiset).
Koulukeskuksen 2-vaiheen hankesuunnittelussa on ollut opetustilojen ohjaavana tekijänä yhteensä 500 yläkoulu- ja lukio-oppilaan tilat. Tällä hetkellä Turengissa on yläkoululaisia 350 ja lukiolaisia hieman alle 190 eli yhteensä 540 opiskelijaa. Syksyyn 2028 mennessä yläkoululaisten määrän arvioidaan hieman nousevan (361). Lakimuutos, joka koskisi 1.8.2026 alkaen ulkomaalaistaustaisia toisen asteen opiskelijoita, saattaisi vaikuttaa lukio-opiskelijoiden määrään – kenties vähentävästi? Jos vaikutus olisi luokkaa -20% niin lukiolaisten määrä laskisi Turengin yksikössä nykyisestä 152 lukio-opiskelijaan. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita lisääviä tai vähentäviä vaikutuksia Turengin yksikön lukiolaisten määrässä.
Kuva 2: Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen liikuntatila, Vaihtoehto 1 n. 800+ m2 ja taittokatsomo.
Jos Turengin koulu- ja monitoimikeskus olisi nyt kokonaan valmiina aiemmin tehdyn tuhannen opiskelijan mitoituksen mukaisesti, koulukeskuksessa kävisi koulua nyt 940 henkilöä (1-9-luokkalaiset ja lukiolaiset). Tänä syksynä 2025 tehdyn syyslukukauden 2028 alkua koskevien arvioiden mukaan opiskelijoita olisi tuolloin noin 60 henkilöä nykyhetkeä vähemmän eli 880.
Valistuneissa arvioissa opetustilojen oppilaskohtainen tilamitoitus voisi olla 8-12 neliömetriä. Samaan aikaan annettu arvio rakentamiskustannuksista voisi olla noin 3000 euroa neliömetriltä – sisältäen opetus- ja yleistilojen rakentamisen lisäksi ilmastoinnin, lämmityksen, valaistuksen ym. tekniikan kulut. Jos koulukeskuksen 2-vaiheen osalta pystyttäisiin säästämään 100 oppilaan opetustilat, olisi mahdollista säästää rahallisesti 2,4-3,6 miljoonaa euroa. Sama säästöhintahaitari 120 oppilaan laskelmalla olisi 2,9-4,3 miljoonaa euroa. Jos oppilaskohtainen tilamitoitus olisi suurempi, olisi mahdollista saada aikaan enemmän euromääräisiä säästöjä.
Samalla on muistettava, että velkarahaan kohdistuu aina korko- ja muita kuluja. Nämä kulut vaihtelevat eri suhdanteista riippuen. Toisaalta, jos osa edelle kirjatuista opetustilojen mitoituksen säästöistä pystyttäisiin kohdentamaan liikuntatilojen laajentamiseen nyt esillä olevista 600 ja 800 neliön tilavaihtoehdoista niin koulukeskuksen 2-vaiheen hintaa olisi edelleen mahdollista saada halvemmaksi kuin nyt on arvioitu.
Minun mielestäni tulisi ottaa haaste vastaan ja tarkastella koulukeskushankkeen 2-vaiheen mitoitukset kuntoon. Kaikki vaihtoehdot, joita edellä kirjoituksessa on ollut esillä, ovat olleet esillä viranhaltijoiden kanssa keskusteltaessa.
Palaan vielä ajatuksiini siitä, miksi arvelen, ettei Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-vaiheen hankesuunnitelmassa ole päivitetty opetustilojen mitoitusta. Nyt kauhua herättää vain liikuntatilojen kustannukset eri vaihtoehdoissa. En voi välttyä siltä ajatukselta, että opetustilojen mitoitus halutaan säilyttää vuosien 2017-2018 mukaisten arvioiden maksimeina juuri siitä syystä, jotta koulukeskuksessa olisi vapaina opetustiloja pikkukoulujen oppilaille, kun niitä aletaan lakkauttaa palveluverkkosuunnittelun myötä. 100-120 oppilaan ylimitoitettuihin opetustiloihin saataisiin mahtumaan kolmen noin 40 oppilaan- tai neljän noin 30 oppilaan pikkukoulujen oppilasmäärä.
Luottamushenkilöitä on pyydetty tekemään esityksiä, joita viranhaltijat valmistelevat, tutkivat ja laskevat niiden mahdollisia kustannusvaikutuksia.
Kun Janakkalan koulu- ja monitoimikeskushankeita Turenkiin ja Tervakoskelle käynnistettiin vuosina 2017-2018, linjattiin, että pikkukoulut säilyvät, jos niissä riittää oppilaita. Oppilasmäärän minimiraja on asetettu Janakkalan kunnanvaltuuston päätöksellä 28 oppilaaseen. Näistä periaatteista Janakkalan kunnanvaltuusto ei ole muuttanut kumpaakaan.
Vielä lopuksi huomio hankesuunnitelman osiosta, jossa on esitetty kokonaiskustannustaso sille, jos nykyinen Turengin yhteiskoulu ja lukio peruskorjattaisiin. Tällaista vaihtoehtoa ei ole pyydetty tutkimaan, ainakaan Janakkalan sitoutumattomien taholta. Päivitetystä hankesuunnitelmasta puuttuu kokonaan Janakkalan sitoutumattomien Antti Pitkäsen esitys tutkia tilojen teknisen tiivistämisen hintaa, jotta saataisiin aikaa maksaa jo tehtyjen investointien velkamäärää pienemmäksi. Joulukuun alussa tekniselle lautakunnalle esitetyssä hankesuunnitelman päivityksessä ei ole huomioituna myöskään Petri Hakamäen ehdotusta, että selvitettäisiin väestönsuojatilojen käyttöönoton takarajan viivästämistä. Tämäkin toisi lisäaikaa koulukeskuksen 2-vaiheen rakentamisen aloittamiseen ja kunnan talouden oikaisemiseen velkamäärän osalta.
Meille luottamushenkilöille on viranhaltijoiden taholta kerrottu, että erilaisia mahdollisesti kunnan taloustilannetta helpottavia vaihtoehtoja tulisi esittää. Samalla meille on luvattu, että näitä vaihtoehtoja valmistellaan, tutkitaan ja lasketaan viranhaltijoiden toimesta mahdollisia kustannusvaikutuksia. Mielenkiinnolla ja varsin suurella innolla odotan jo kevätkauden 2026 alkamista eri luottamustehtävissä, jotta päästäisiin jatkamaan keskustelua.
Kunnanjohtaja nostaa esipuheessa tulevien vuosien haasteiksi: kunnan talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, kiinteistökannan kasvavaan korjausvelkaan sekä väestörakenteen ja palvelutarpeiden muutoksiin. Hänen näkemyksensä mukaan viimeisten vuosien aikana palveluverkon uudistukset kouluverkossa sekä liikuntapaikkarakentamisessa samalla säilyttäen vanha. Tämä haastaa kuntataloutta niin, että sen taloudellinen kantokyky ei riitä ja on tehtävä muutoksia.
Kunnanjohtaja näkee, että Janakkalassa on pian käynnistettävä talouden tasapainottaminen. Sen perusteena on se tosiseikka, että koko taloussuunnitelmakauden vuodet 2026-2028 näyttävät negatiivisilta.
Kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisen perusteet
Kappaleessa 1.1 kerrotaan Kuntalain § 110 saatämistä talousarvion laatimisen perusteista, mm. ”Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. ”
Kehitysnäkymät, oman alueen kehitys
Janakkalan kunnan asukasmäärä on heinäkuussa 2025 laskenut alle 16 000 asukkaan. Arvion mukaan taloussuunnitelmakauden lopulla, v. 2028 Janakkalassa olisi hieman alle 15 900 asukasta.
Janakkalassa väestöllinen huoltosuhde on muuttumassa tulevien vuosikymmenten aikana. Se saadaan, kun alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteena 15–64 vuotiaiden määrään. Saatu luku on kerrottu sadalla. Vuoden 2025 arvio Janakkalan huoltosuhteesta on noin 73, kun arvio vuoden 2040 tasosta on noin 86 (ChatGPT).
Työllisyys
Työllisyyden osalta kappaleessa 1.3.2 on vertailussa Hämeen ELY-alueen, Kanta-Hämeen, Etelä-Hämeen työllisyysalueen (EHTA) sekä TyöHämeen tunnuslukuja. Työttömien työnhakijoiden (ml. lomautetut) määrä on ollut koko vuoden 2025 ajan tarkastelujakson 2022-2025 huonoimmalla tasolla. Elokuussa 2025 Janakkalassa on ollut yhteensä 664 työtöntä ja lomautettua (kesäkuu 707, heinäkuu 731). Janakkalassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on ollut vuoden 2025 aikana myös korkeimmalla tasollaan tarkastelujakson 2022-2025 aikana. Kesäkauden osalta elokuussa työttömiä oli 8,7%, kun toukokuussa suhdeluku oli 8,4% ja kesä-heinäkuussa 9,3-9,6%.
Myös pitkäaikaistyöttömyys haastaa janakkalalaisia. Elokuun 2025 lopussa Janakkalassa oli 229 henkilöä pitkäaikaistyöttömänä, kun sama luku oli vuotta aiemmin 50 henkilöä vähemmän (ero 27,9%). Koko vuoden 2025 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut kuitenkin alempi kuin tilanne oli tarkastelujakson 2022-2025 aikana vuonna 2022. Työnhaun kesto on ollut Janakkalassa keskimäärin 59 viikkoa (tilanne elokuun lopussa ja vuotta aiemmin 57 viikkoa).
Nuorisotyöttömyyden osalta tilanne on ollut hankala. Yhtä hankalassa tilanteessa ollaan oltu aiemmin vuonna 2017. Ennen vuoden 2025 alkua työllisyyden kuntakokeilun kautta saatiin aikaan hyviä tuloksia nuorisotyöttömyyden hillitsemisessä. Samaa mallia ei saatu käyttöön vuoden 2025 alusta. Elokuun lopulla 2025 alle 25-vuotiaita työttömiä oli Janakkalassa 79, kun vuotta aiemmin vastaavassa tilanteessa heitä oli 48.
Kuntastrategia ja palveluverkkosuunnittelu
Janakkalassa päivitetään parhaillaan kuntastrategiaa. Edellinen kuntastrategia on hyväksytty valtuustokauden 2021-2025 alussa, toukokuussa 2022. Tavoitteena on hyväksyä uusi kuntastrategia vielä joulukuun 2025 kunnanvaltuuston kokouksessa.
Janakkalassa on käynnistetty palveluverkkosuunnittelua keväällä 2025. Uusi vaaleilla valittu valtuusto on jatkanut palveluverkkosuunnittelun valmistelutyötä. Se sisältää kiinteistöstrategian. Tavoitteeksi on asetettu, että palveluverkkosuunnitelma hyväksytään kevään 2026 aikana.
Liikelaitokselle ja tytäryhteisöille asetettavat tavoitteet
Talousarviokirjan kappale 3 sisältää kokonaisuudessaan Janakkalan Vesi -liikelaitokselle ja tytäryhteisöille: Janakkalan Asunnot Oy, Janakkalan Yrityskehitys Oy ja Janakkalan sote-kiinteistöt Oy, asetettavat tavoitteet.
Janakkalan Vesi -liikelaitoksella on tavoitteita talousveden laatuun, jäteveden lupaindeksiin sekä talous- ja jätevesiverkoston ikään liittyviä toiminnallisia tavoitteita. Taloudelliset tavoitteet liittyvät emoyhtiölle tuotettavaan peruspääoman korkoon ja siihen, että tilikauden tuloksen tulisi olla ylijäämäinen.
Janakkalan Asuntojen toiminnalliset tavoitteet asuntojen käyttöasteeseen sekä 2v. välein tehtävään asukastyytyväisyyskyselyn tuloksiin v. 2023 alkaen. Taloudelliset tavoitteet liittyvät toiminnan taloudellisuuteen siten, että yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja tulee olla positiivinen. Vuosikorjausten taso on asetettu enintään 20-prosenttiin liikevaihdosta.
Janakkalan Yrityskehityksen tavoitteissa tunnistetaan Janakkalan imagon houkuttelevuus, Janakkalan tulisi olla Suomen yrittäjämyönteisin kunta, yritysten määrän tulisi kehittyä positiivisesti sekä toisaalta yritysten toimintaedellytysten ja kasvunäkymien tulee olla erinomaisella tasolla.
Janakkalan sote-kiinteistöt Oy aloittaa 1.1.2026 alkaen, eikä yhtiölle aseteta tavoitteita talousarviovuodelle 2026.
Kunnan taloudellinen tilanne ja näkymä
Janakkalan kunnan ja Janakkalan Vesi -liikelaitoksen kertynyt ylijäämä 31.12.2024 tilanteessa on ollut n. 13,7 miljoonaa euroa. Muutettu talousarvio vuodelle 2025 näyttää Janakkalan kunnalle alijäämää n. 1,9 miljoonaa euroa, talousarviovuodelle 2026 n. 2,6 miljoonaa ja taloussuunnitelmavuosille 2027-2028 alijäämää arvioidaan n. 1,9 ja n. 2,2 miljoonaa euroa. Näin ollen pelkkä Janakkalan kunta kääntyy peruskunnan tasolla kumulatiivisessa laskelmassa n. 450 000 euroa alijäämäiseksi vuoden 2028 päätteeksi.
Talousarviokirjassa mainitaan, että toimielinten antamat talousarvioesitykset vuodelle 2026 ovat kunnanhallituksen antamaa kehystä n. 590 tuhatta euroa korkeammat. Myös taloussuunnitelmavuosille 2027-2028 annetut esitykset olivat kehyksen ylittäviä.
Toimintatuotot ovat taloussuunnitelmakaudella 2026-2028 vuositasolla noin 17,5-18,3 miljoonaa euroa. Vuosien välille on laskettu maltillinen 1,5% nousu. Vuoden 2026 alusta lukien hyvinvointialueen kunnalle maksamat vuokratulot siirtyvät uudelle sote-kiinteistöyhtiölle.
Kunnanjohtajan talousarvioesitykseen kunnanhallitukselle sisältyy kuntaveron korotus 0,2% 8,9-prosenttiin. Se kasvattaa kunnan vuosittaista tuloverokertymää n. 0,7 miljoonaa euroa. Janakkalan tuloverokertymä vuoden 2026 tasossa olisi n. 34 miljoonaa euroa ja 2027-2028 tasolla 35,3-36,8 miljoonaa euroa.
Yhteisöverotuottoja Janakkalassa saatiin vuoden 2024 tasossa n. 2,8 miljoonaa euroa. Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuutta on laskettu vuodelle 2025 hieman ja se on 23,65%. Vuoden 2026 jako-osuus on 22,84%. Yhteisöverotuottoja Janakkalassa arvioidaan vuonna 2025 saatavan n. 2,76 miljoonaa euroa (2026: 3,53M€; 2027: 3,27M€; 2028: 3,43M€).
Kunnanjohtaja esittää kunnanhallitukselle, että vuoden 2026 rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettaisiin 1,3%:in (v.2025: 1,1%; lakisääteinen alaraja vuodelle 2026: 0,93%). Verrattuna vuoteen 2025 tämä lisäisi kiinteistöverokertymää vuodelle 2026 n. 310 000 euroa.
Janakkalan kunnalle maksettavista valtionosuuksista tiedetään arvio. Sen perusteella valtionosuudet ovat putoamassa vuodeksi 2026 n. -417 000 euroa (v. 2025: 9,49M€). Talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille 2026-2028 arvioidaan, että Janakkala saisi valtionosuuksia 9,07M€. Suomen hallitus valmistelee parhaillaan muutosta valtionosuusjärjestelmään ja sen arvioitu eduskuntakäsittely olisi kevään 2026 aikana (ChatGPT).
Toimintamenojen tasoksi on arvioitu vuoden 2025 muutetussa talousarviossa n. 66 M€. Talousarviovuoden 2026 toimintamenojen taso on n. 200 000 euroa korkeammat ja taloussuunnitelmavuosille 2027-2028 67,3-69,3 miljoonaa euroa.
Rahoitustuottojen tason arvioidaan säilyvän samalla vuoden 2025 tasolla kokosuunnitelmakauden ajan, n. 450 000 euroa. Talousarviovuoden 2026 rahoituskuluiksi arvioidaan 1,0 miljoonaa euroa. Lisäpoistojen tasoksi arvioidaan 650 000 euroa vuodelle 2028, joka on Tervakosken purkuun valmisteltavan koulun kirjanpidollinen tasepoistojen osuus purkuhetkellä.
Talousarviovuoden 2026 investointien määrä on n. 6,5 miljoonaa euroa. Koko suunnitelmakaudelle 2026-2028 investointeja arvioidaan n. 25,1 miljoonan euron verran. Lainakanta kuntatasolla (pl. Janakkalan Vesi) on nousemassa investointien määrän mukaisesti. Vuoden 2025 tasossa talousarviolainaa on 48,7 miljoonaa euroa ja taloussuunnitelmavuosille 47,8M€ / 2026, 57,4M€ / 2027 ja 62,4M€ / 2028. Lainakannan lisäksi Janakkalan kunnalla on leasingvelkoja mm. Rastikankaan paloasema, Tervakosken terveysasema sekä Turengin koulukeskus Välkky ja sen ensikertainen kalustaminen.
** Käyttötalousosa, toimielimet tulosalueittain
Toimielin: Keskusvaalilautakunta
Vuonna 2026 ei ole vaaleja, joita tulisi järjestää (talous n. 3 600€). Vuonna 2027 tullaan järjestämään eduskuntavaalit (talous n. 63 000€).
Tarkastuslautakunta on ainoa lakisääteinen lautakunta. Tarkastustoimen toiminnassa keskitytään valtuustotason tavoitteiden arviointiin, mikä tukee valtuustoa tavoitteiden asettamisessa ja koko kuntakonsernin kehittämisessä. Taloussuunnitelman vuodet 2026-2028, kulut n. 31 000€ – 32 300€/v.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -2,8 – 3,4M€/v.
Toimintatuotot v. 2026: myyntituottoina sivistystoimen 30% osuus joukkoliikenteen kuluista, tuotto n. 335 000 euroa (v. 2025: n. 117k€).
Toimintakulut v. 2026: Joukkoliikenteen ostot n. 1,16M€ (2025: 591k€), keskitetyt kuljetuspalvelut (Tassu) 185k€ (2025: 190k€); Riihimäen seudun elinvoima- ja elinkeinopoliittinen yhteistyö 64k€; Vanajavesi -hanke 24,7k€; Hämeen Liiton maksuosuus 205k€; Suomen kasvukäytävähanke on päättynyt v.2025 aikana -> kulusäästö 10k€. Muuta: jäsenmaksuja, esim. Kuntaliitto 42k€, HAMK-akatemia 17,5k€; yhteiskäyttöauto kunnan henkilökunnalle leasing 13,6k€ (säästöt 17,7k€).
Toimintakulut v.2026: Kevan tasausmaksu 810k€ (v.2025: n. 921k€), kirjataan henkilöstöpalveluille ja vyörytetään muille toimialoille tilinpäätöksen yhteydessä; Palvelujen ostot palkanlaskentakustannukset 180k€ (2025: n. sama taso), työterveyshuollon palvelut 291k€ (’25: 275k€); liikunta- ja kulttuurisetelit 65000/v. (100e/v./työnt.). Muut: kulusäästö sisäisissä vuokrissa 36 600€.
Toimielin: Kunnanhallitus; Tulosalue: Työllisyys- ja kotoutumispalvelut
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -3,92 – 4,08M€/v.
Toimintatuotot v.2026: Valtion maksamat kotoutumspalveluiden korvaukset 356k€.
Toimintakulut v.2026: Henkilöstömenot, työllistämistukipalkkioita ei ole varattu, koska tukijärjestelmä on muuttunut (v.2025: 460k€); Yritysyhteyshenkilön palkkaus vuosittain määräaikaisena, jako työllisyyspalvelut 50% + kunnan oma elinkeinotoiminta 30% + JYK 20% -> esitys kahden vuoden määräajaksi, kulut 50,2k€ / v.; EHTA:n isäntäkunnalle maksettava tukiosuus 1,48 M€; Henkilöäasiakkaan palveluihin 80k€ (eläkeselvitykset ja valmennuspalvelut); Kotoutumispalveluiden palveluostot 80k€ (tulkki- ja kielikoulutukset). Avustukset: Kelalle maksettavat osuudet työttömyysetuuksista 1,8M€ sekä työllisyyttä edistävät tuet ja avustukset yrityksille 50k€.
Toimintakulut v.2026: Oma elinkeinotoiminta, Uusyrityskeskuksen rahoitusosuus 34,6k€; Elinkeinohankkeet 44k€ (2025: 74k€); More-hankkeesta luovuttu, josta kulusäästöä 30k€; Palvelujen ostot, aineet tarvikkeet ja tavarat: markkinointikokonaisuus 85,5k€, josta 40k€ erillisiin kampanjoihin, loput on varattu tapahtumiin, näkyvyyden vuosisopimuksiin, seudulliseen matkailumarkkinointiin ja Janakkala-esitteen painokulut.
Toimielin: Hyvinvointilautakunta
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -4,3 – 4,4M€/v.
Toimielin: Hyvinvointilautakunta; Tulosalue: Hyvinvointitoimialan hallinto
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -282,5 – 292,8k€/v.
Toimintamenot v.2026: Esitetään perustettavaksi uutta opetus- ja hyvinvointipäällikön virkaa sivistystoimen ja hyvinvointitoimialojen hallintoon, 30% sivistystoimen osuus olisi 23k€/v. Loput eli 70% kustannuksista kirjataan sivistystoimen hallintoon.
Toimielin: Hyvinvointilautakunta; Tulosalue: Kirjasto ja kulttuuri
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -1,13 – 1,80M€/v.
Toimintamenot v.2026: Kuljetuskaluston/kirjastoauton kulut sekä kirjastokiinteistöjen kulut. Henkilöstökulut, joita kasvattaa KVTES korotukset. Demokratiahanke jatkuu v.2026 loppuun.
Taloussuunnitelmavuodet 2027-2028: Pääkirjaston peruskorjaustarve, Tervakosken lähikirjaston uudet tilat kalusteineen ja automaatteineen. Kirjaston korilaiteakut tai uuden auton hankinta, jos palvelua järjestetään.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -2,08 – 2,13M€/v.
Toimintamenot v.2026: Tehtävänkuvausten muutokset, KVTES-korotukset, jotka tasapainotetaan vähentämällä kalustomäärärahojen määrää. Palvelujen ostot: Liikunta-alueiden kunnossapito aloittaa sisäisen laskuttamisen vuonna 2026 sis. rakennusten ja alueiden kunnossapitopalvelujen kuluja -290k€. Sisäiset rakennusten ja huoneistojen pääomavuokrat -196k€. Alle 18-vuotiaiden vakiosalivuorojen nimellinen korvaus voisi olla tuottoina tasoa 30k€/v.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -768k€ – 804k€/v.
Toimintamenot v.2026: Laadukkaan nuorisotyön toteutus, arvaamattomuutta lisäävät valtionavustusten taso työpajatoimintaan ja Suomen harrastamisen malliin. Henkilöstökuluja nostaa KVTES-palkankorotukset, nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa -hanke. Finest Future -hankkeesta odotetaan kulujen ja tuottojen tasaantumista v.2026 aikana. Toimintaan saatu määräaikainen toimi päättyy 2026 lopussa, mahdollisesti jatkotarve v.2027.
Toimielin: Tekninen lautakunta
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -4,7 – 4,9M€/v.
Toimielin: Tekninen lautakunta; Tulosalue: Teknisen toimen hallinto
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -291 – 303k€/v.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -840 – 981k€/v.
Toimintatulot v.2026: Rakennusvalvonta- ja tarkastusmaksutuotot, lupamäärien on arvioitu vähenevän -30%, jonka johdosta maksutuotot vähenisivät. Vaikuttaa myös mittauspalveluiden tarpeeseen + sen tuottoihin. Näitä on vaikeaa arvioida etukäteen.
Toimintamenot v.2026: I rakennustarkastaja siirretään erityisasiantuntijaksi ennen eläköitymistään 1.4.-26. Uusi rakennustarkastaja aloittaa virassaan 1.10.-25, josta johtuen rakennusvalvonnan henkilöstökulut ovat hieman normaalia suuremmat alkuvuoden ajalta. ICT-palvelut, ohjelmistolisenssien kustannukset ja tarve ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina 2024: n. 100k€ -> 2026: n. 120k€. Lisääntyvät palvelut on katettu asemakaavoituksen asiantuntijapalveluista, aineista, tarvikkeista sekä matkustuvpalveluista.
Toimielin: Tekninen lautakunta; Tulosalue: Maaseutu ja kyläpalvelut
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -214 – 223k€/v.
Toimintamenot v.2026: Sisäiset toimisto- ja asiantuntijapalvelut, sisältää Janakkalan kunnan käyttämän osuuden Maaseutupalveluyksikön kustannuksista lakisääteisiin maaseutuhallinnon tehtäviin, sis. yhteistyö kylien kanssa, yksityisteiden avustusasiat ja kunnan viljelysmaiden vuokraustoiminnan.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -484 – 562k€/v.
Toimintatuotot v.2026: Sisäiset vuokrat laskevat, koska rakennuskorjaukset ovat laskeneet; sisäisten vuokrien määriin vaikuttavat mm. käyttäjien muutokset kunnantalolla.
Toimintamenot v.2026: Henkilöstökuluissa arviona käytetty aiempien vuosien kuluja, tiedossa olevilla korotuksilla, sekä 1-2 insinööriharjoittelijan palkkaamiseksi ja kiinteistönhoidon määräaikaiselle sijaiselle; Sote-yhtiölle siirtyvien Turengin terveysaseman ja sairaalan, Kotipellon ja Katajan osalta talousarvio näyttää siksi nollaa. Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen ja liikuntatilojen vaihe 2 rakentamisen valmistelu, Tervakosken lukion E-siiven jatkokäytön suunnittelu, esim. kirjaston käyttöön; Jänispolun päiväkodin kaukolämpöjärjestelmän uusiminen, Kettukallion päiväkodin kuumenemisen vähentäminen rakenteellisin keinoin.
Tervakosken yhteiskoulun purkamista on suunniteltu vuodelle 2028, varaus 750k€ käyttötaloudessa.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -3,3 – 3,7M€/v.
Toimintatuotot v.2026: Metsän myyntituotot saattavat olla hieman korkeammat, hakkuumäärät vaihtelevat vuosittain. Muita toimintatuottoja muodostuu maa- ja vesialueiden vuokrista ja liityntäpysäköintipaikan latauspisteiden vuokrista.
Toimintamenot v.2026: Henkilöstömenoissa on huomioitu KVTES-korotukset, kausityöntekijän lisäkulu on 35-40k€. Palveluiden ostoissa ostosopimukset nousevat 20k€/v. Kulu muodostuu pääasiassa alueurakkasopimuksista. Muita kuluja niissä muutoksia ovat mahdollisesti säistä johtuvat nousut/laskut materiaaleissa ja polttoaineissa. ELY:n maanteiden muuttaminen kunnan ylläpitämiksi teiksi joka lisäisi kuluja 35k€/v. Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidon tarve mm. määrän lisääntymisestä johtuen +20k€/v.
Taloussuunnitelmavuodet 2027-2028: ELY:n maanteiden muuttaminen (kts. edeltä), vieraslajien niittäminen lisää vuosikuluja tasolla 10k€.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -201 – 238k€/v.
Toimintatulot v.2026: Myyntituotot sisäisistä ateriapalvelutuotoista, jotka ovat sivistystoimelta veloitettavia asiantuntijapalveluita sekä sisäisistä ja ulkoisista puhtauspalvelutuotoista. Palvelutuottajan hinnantarkistukset veloitetaan asiakkaalta täysimääräisenä, myyntituotot nousevat hieman v.2026. Ulkoisten myyntituottojen määrä laskee, johtuen hyvinvointialueen vuokraamien tilojen puhtauspalveluiden määrän vähenemisestä.
Toimintamenot v.2026: Henkilöstökulut v.2025 arvion mukaan, palveluiden ostot ylittävät kehyksen johtuen palvelutuottajan hinnantarkistuksesta. Henkilöstökuluissa sihteerin työaika on 60% ja palvelupäällikkö toimii oman työnsä ohella työsuojelupäällikkönä, jolloin osa henkilöstökuluista ohjautuu työsuojelun kustannuspaikalle. Palveluiden ostoissa huomioitu 3,8% hinnankorotus jonka palveluntuottaja on esittänyt 1.1.2026 alkaen (puhtaanapidon osuus).
Tulevien vuosien näkymä: henkilöstöresurssimuutos johtuen mahd. eläköitymisestä, ateria- ja puhtauspalveluiden uudelleen kilpailuttaminen; tai sopimusjatko optiovuosia käyttöön ottamalla (päättyy 30.3.2028).
Toimielin: Sivistyslautakunta
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -34,8 – 35,9M€/v.
Toimielin: Sivistyslautakunta; Tulosalue: Sivistystoimen hallinto
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -416 – 435k€/v.
Toimintakulut v.2026: Henkilöstökulujen arvioidaan nousevan n. 17k€ v.2025 tasoon verrattuna. Palveluiden ostoissa tason arvioidaan nousevan n. 9000 euroa vuodessa, johtuen mm. ICT-palveluiden kulujen kasvusta.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -12 – 12,4 M€/v.
Toimintatuotot v.2026: Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen arvioidaan pysyvän TP 2024 tasossa, mutta tuottojen nousevan v.2025 tasosta 92k€.
Toimintakulut v.2026: Henkilöstökulujen arvioidaan säilyvän TP 2024 tasossa, mutta nousevan n. 93k€ v.2025 tasosta. Henkilöstömäärä vähenee, mutta KVTES aiheuttaa korotusta. Kahden eläköityneen perhepäivähoitajan vakanssia esitetään muutettavaksi varhaiskasvatuksen opettajaksi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi. Palvelusetelikulujen arvioidaan kasvavan 140k€ v.2025 tasoon verrattuna. Palveluiden ostoissa ateriapalveluiden ostojen arvioidaan vähenevän n. 50k€/v. Kuljetuskustannusten arvioidaan nousevan 31k€ v.2025 talouarvioon verrattuna. Lasten kotihoidon tuen taso on vähentynyt tasaisesti, ja kustannusten arvioidaan vähenevän 100k€ v.2025 tasosta. Sisäisten vuokrakulujen arvioidaan vähenevän 45k€ v.2025 talousarvioon verrattuna.
Taloussuunnitelmavuodet 2027-2028: Vapautuvien vakanssien nimikemuutoksia, josta ei aiheudu henkilöstön määrän kasvua, mutta kustannusten nousu on n. 3000 – 6000 €/ hlö /v. Yksi lastenhoitaja vähenee, vaikutus 40k€/v.
Taloussuunitelmavuodet 2026-2028, kulut n. -22,4 – 23,1M€/v.
Toimintatuotot v.2026: Kotikuntakorvausten tuottomäärää on nostettu 200k€ v.2025 talousarvioon verrattuna. Muutos aiemmassa arviossa, valtion maksamissa kotikuntakorvauksissa (vähenee) sekä kotikuntien korvauksissa (lisääntyy). Muutos valtion myöntämissä avustuksissa, arvio 100k€ vähemmän kuin v.2025 tasoon verrattuna.
Toimintakulut v.2026: Henkilöstökulut kasvavat n. 510k€ v.2025 verrattuna, johtuen KVTES-korotuksista. Opetusryhmiä vähenee, mutta samalla perustetaan uusia vaativan erityisopetuksen opetusryhmiä. Opetusryhmien tuntikehystä leikataan 100h lukuvuodesta 2026-2027 alkaen. Esitetään kahden erityisluokanopettajan ja yhden erityisopettajan viran perustamista määräajaksi 1.8.2026-31.7.2027. Tehtäviä on hoidettu määräaikaisilla palvelussuhteilla 2025-2026. Kustannusvaikutus n. 70k€/v./opettaja. Lisätään 1 vaativan erityisluokansopettajan virka (v.2026 15k€; 2027 35k€), virka perustetaan Hämeenlinnasta siirtyvien erityisopetuksen oppilaiden uuteen ryhmään Janakkalassa. Opetustoimenjohtajan virkaa esitetään muutettavaksi opetus- ja hyvinvointipäällikön viraksi 1.1.2026 alkaen; virka olisi kustannuksiltaan 70% sivistyksen ja 30% hyvinvoinnin toimialan jakama ja osa aiemman viran tehtävistä siirretään sivistysjohtajalle – kustannusvaikutus -10k€/v. Asiakaspalvelujen ostojen kotikuntakorvausmenojen arvioidaan kasvavan 100k€ v.2025 talousarvioon verrattuna. Ateriapalvelujen ostojen arvioidaan laskevan n. 88k€ v.2025 talousarvioon verrattuna. Kuljetuspalveluiden ostojen arvioidaan kasvavan n. 268k€ v. 2025 talousarvioon verrattuna, johtuen joukkoliikennekulujen nousseista kustannuksista. Koulujen paperiarkistojen digitointityö on välttämätöntä ja se kasvattaa kuluja n. 20k€/v. oman työn lisäksi. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat v.2026 arviolta 597k€. Sisäisten vuokrien kokonaiskustannuksen kasvun v.2025 talousarvioon verrattuna 619k€/v., kun pelkästään Tervakosken uusi koulukeskus nostaa tasoa 330k€/v.
Suunnitelmavuodet 2027-2028: Heinäjoen, Harvialan, Turengin ja Tervakosken kouluista arvioidaan vähenevän yksi opetusryhmä syksystä 2027 alkaen. Tervakosken ja Turengin yhteiskouluissa arvioidaan olevan samaan aikaan yksi opetusryhmä enemmän. Myös oppimisen tuen järjestelyistä johtuen yksi erityisen tuen ryhmä vähenee syksystä 2027 alkaen. Syksystä 2028 alkaen Tervakosken yhteiskoulusta vähenee yksi opetusryhmä; Turengin koulukeskuksen II-vaihe nostaa ensivaiheen kalustuksen vuoksi kuluja n. 200k€; sisäisten vuokrien osuutta ei ole arvioitu syksystä v.2028 alkaen.
** Tuloslaskelmaosa
Tuloslaskelmaosassa (s. 128) nähdään Janakkalan kunnan talousarvion v.2026 sekä taloussuunnitelmakauden 2026-2028 haasteet. Vuoden 2025 tilinpäätöksen arvioidaan asettuvan n. -2 M€ alijäämäiseksi. Suunnitelmakauden 2026-2028 alijäämä on joka vuodelle n. -1,9 – 2,6 M€/v. Peruskunnan kumulatiivinen tulos olisi arvion mukaan v.2028 päätteeksi n. -450k€ alijäämäinen.
** Investointiosa
V.2026 arvioidaan kiinteää omaisuutta hankittavaksi 300k€ verran (maa-alueita), ja myydään 10,5M€ edestä (HVA-kiinteistöt). Tietokoneohjelmistoihin ja -lisensseihin käytetään n. 96k€ v.2026 aikana.
Talonrakennusinvestoinneissa suurimmat investoinnit ovat Turengin- ja Tervakosken koulukeskusten II-vaiheiden rakentaminen. Turengin koulukeskuksen hinta on 7/2025 indeksikorotettu ja se on 17,3 miljoonaa euroa sekä ensikertainen kalustaminen 1,3M€ (s. 134). Turengissa rakentaminen alkaisi v.2026 ja valmistuminen on arvioitu vuodelle 2028. Tervakosken koulukeskuksen II-vaiheen suunnittelua aloitettaisiin kunnanjohtajan esityksen mukaisesti vuonna 2028. Siihen on kiinnitetty tässä kohtaa 200k€ määrärahavaraus.
Muut talonrakennusinvestointihankkeet ovat Turengissa, Tapailan Jänispolun päiväkodin kaukolämmityspaketin uusiminen sekä Tervakoskella Kettukallion päiväkodin kuumenemisen vähentäminen. Määrärahaa hankkeille on varattu kunnanjohtajan esityksessä 25k€/hanke, yhteensä 50k€.
Tilapalveluiden kunnossapidon käyttötalouteen on varattu 750k€ suunnitelmavuodelle 2028 Tervakosken yhteiskoulun purkamiseen (poislukien E-siipi, joka säilytetään). Purkamista on ajoitettu tässä kohtaa vuodelle 2028 olettaen, että II-vaiheen rakentamista aloitettaisiin v.2029. Kuitenkin purkuun valmisteltavan kiinteistön ylläpitokuluihin on varattu v.2026 hieman alle 120k€.
** Janakkalan Vesi -liikelaitos
Janakkalan Vesi -liikelaitos esittää taloussuunnitelmavuosille 2026-2028 alijäämäistä suunnitelmaa. Alijäämä olisi suunnitelmakaudelta n. -960k€ ja vuositasolla kaudelle 2026-2028 välillä n. -135k€ – 441k€/ v. Alijäämä perustuu pitkälti korkealla invoestointitasolla joka on koko v.2026-2028 kaudelle lähemmäs 5,0M€.
Taloussuunnitelmakauden alijäämä haastaa sekä Janakkalan Vesi -liikelaitosta että Janakkalan kuntaa. Janakkalan Vesi -liikelaitoksen taloudelliseksi tavoitteeksi on kirjattu tavoitteiksi, että liikelaitoksen tilinpäätöksen tulee olla positiivinen. Lisäksi Janakkalan Vesi -liikelaitoksen tavoitteena olisi tuottaa 6% peruspääomasta Janakkalan kunnalle, joka olisi euromääräisesti 256k€.
** Janakkalan kunnan ja Janakkalan Vesi -liikelaitoksen yhdistelmälaskelmat
Loppuosan taulukosta (s. 159) nähdään, että yhdistetty Janakkalan kunnan ja Janakkalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma näyttää talousarviovuodelle 2026 yhteensä -2,719M€ alijäämää.
Ingressi: Kirjoittaja ihmettelee tapaa, jolla vaalien jälkeisillä teknisillä vaaliliitoilla järjestellään itselle paikkoja toisten ryhmien nenien edestä. Hän on sitä mieltä, että tällä tavoin petetään äänestäjien luottamus ja osoitetaan häikäilemätöntä vallanhimoa.
Teksti:
Janakkalassakin luottamuspaikat on saatu jaettua kevään kuntavaalien jälkeen. Ensimmäisen kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen kunnanhallitus ohjaa vielä osaltaan loppuja paikkojen nimeämisiä.
Ennen vaaleja ainoa Janakkalan kuntavaaleissa äänestäjille kerrottu tekninen vaaliliitto oli Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välinen. Vaaliliitto oli jotain sellaista, joka Liike Nytin piiri- tai puoluetasolla olisi asiasta tiedusteltaessa saatettu evätä. Liike Nytin Janakkalassa keräämät äänet menivät Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien vaalien jälkeisen neuvottelukoalition hyödyksi.
Liike Nyt ei saanut edustajaa Janakkalan kunnanvaltuustoon. Heitä ei taidettu kutsua paikkaneuvotteluihin mukaan lainkaan. Teknisen vaaliliiton toinen osapuoli unohdettiin tyystin. Liike Nyt asetti kuitenkin ehdokkaan kuntavaaleissa niin kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti antaa heille varajäsenen paikan keskusvaalilautakuntaan.
Kevään vaalien jälkeen paikkaneuvotteluissa syntyi teknisiä vaaliliittoja. Niin kuin kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkava Reijo Löytynoja (sd.) totesi Hämeen Sanomien (verkkolehti 15.5.) haastattelussa, ei ollut yllätys, että Kokoomus ja Kristillisdemokraatit löysivät toisensa. Jostain kumman syystä tätä teknistä vaaliliittoa ei ollut esillä vaalikampanjoinnin aikana. Tälläkään kertaa.
Em. Hämeen Sanomien haastattelussa Löytynoja viittasi vaalitulokseen ja siihen, että eri toimielinten luottamuspaikat tulisi jakaa äänestystuloksen mukaan. Tottahan toki! Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Miksi vaalien jälkeiset tekniset vaaliliitot hyväksytään ja hyväksytäänkö kaikki, vaiko vain osa?
Hämeen Sanomien Viki Salonen arvioi kirjoituksessaan (verkkolehti 22.5.) osuvasti paikkaneuvotteluissa teknisiin vaaliliittoihin ryhtyvien ryhmien tyylitajua, itsekritiikkiä ja moraalisia valmiuksia. Olen toimittajan kanssa samaa mieltä, että vaalien jälkeiset tekniset vaaliliitot ja neuvottelukoalitiot tulisi kieltää. Voisivathan ryhmät ilman niitäkin sopia paikkojen jaosta keskenään. Vai voisivatko?
Miksi teknisiä vaaliliittoja käytetään vaalien jälkeen? Varmaankin siksi, että oman ryhmän vaalimenestys ei ollutkaan niin hyvä kuin sen odotettiin olevan. Kyynärpäät nousevat ja paikkojen tavoittelussa alkaa mulle-toi -taktikointi. Miksi edes käydään vaaleja, jos luottamustoimielinten paikat jaetaan teknisillä vaaliliitoilla eri tavalla kuin äänestäjät ovat halunneet?
Vaalien jälkeiset tekniset vaaliliitot ovat äänestäjien sumuttamista. Siksi niistä harvoin julkisesti kerrotaankaan. Niitä käytetään, se on fakta. Äänestyslipun uurnaan pudottava kuntalainen ei siis voi täysin tietää, minkä ryhmän tai puolueen hyödyksi annettu ääni lopulta menee. Se on mielestäni väärin.
En tiedä, onko Janakkalassa koskaan jaettu luottamustoimielinten paikkoja puhtaasti vaalien tuloksen pohjalta? Sen tiedän, että sinä aikana, kun itse olen ollut mukana keväältä 2017 lähtien niin aina on ollut ilmassa jotain teknisillä vaaliliitoilla keppostelua omaksi hyödyksi ja toisia vastaan.
Toukokuussa päättyneellä vaalikaudella 2021-2025 Janakkalan kunnanvaltuustoon yhden paikan saanut Vasemmiston ryhmä sai paikan ainoastaan teknisen lautakunnan alaiseen lupajaostoon. Tämän kevään 2025 kuntavaaleissa yhden valtuustopaikan ryhmiä on kaksi, Vasemmisto ja Perussuomalaiset. Näille ryhmille kävi alkaneen valtuustokauden 2025-2029 paikkaneuvotteluissa paremmin ja he saivat huomattavasti enemmän paikkoja.
Vaalien jälkeisen teknisen vaaliliiton kautta kahden valtuutetun Kristillisdemokraattien ryhmä sai em. koalition avulla neuvoteltua itselleen teknisen lautakunnan puheenjohtajuuden. Heidän 6,4% äänisaaliinsa kuntavaaleissa oli neljänneksi pienin verrattuna Liike Nytin (0,3%), Vasemmiston (4,8%) ja Perussuomalaisten (4,9%) ääniin. Yhtä lailla Vihreiden ja Vasemmiston vaalien jälkeisellä teknisellä vaaliliitolla he varmistivat yhteensä kolmella valtuutetun paikallaan istumapaikan jokaisessa luottamustoimielimessä. Hienoa!
Uuden neljän valtuutetun poliittisesti sitoutumattomien ryhmän mahdollisuudet kärkipaikkoihin vietiin käytännössä jo ennen kuin paikkaneuvottelut alkoivat. Lehdistä luimme, kuinka ryhmämme ei voisi vaatia, saati meidän ei kuuluisi saadakaan toimielinten puheenjohtajuuksia. Meiltä ei kysytty mitään. Eri kanavissa esiintyneissä kirjoituksissa meitä kohtaan esitettiin väitteitä yhteistyökyvyttömyydestä sekä kyvyttömyydestä saada mitään aikaan mm. kuntamarkkinoinnissa. Tämä kaikki siis ennen valtuustokauden alkamista. Toki kuntamarkkinointia tai -tapahtumia ei kukaan luottamushenkilö omasta pussistaan edes maksa.
Yhdessä omassa vaalimainoksessani kerroin, että “vastustan kaveripolitiikkaa ja hyvävelikerhoja”. Sanamuoto oli futuuri eli tulevassa aikamuodossa. Muistan, kuinka minua haastettiin tästä sananparresta ja muistan myös, mistä ehdokasryhmästä tätä tehtiin. Osuiko ja upposiko?
Tähän loppuun en voi muuta kuin todeta, että: NYT ryhmissä on aika aidolle yhteistyölle.
Petri Hakamäki – kirjoittaja on 3. kauden valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (JanPoSi)
Oheinen mielipidekirjoitukseni on julkaistu Janakkalan Sanomissa la 12.4.2025. Julkaisen sen poikkeuksellisesti myös täällä verkkosivuillani.
Ingressi: Vaalikentillä sukkulointi on toisinaan melkoista taiteilua. Yleensä ollaan maltillisia, mutta välillä asiat lähtevät hieman laukalle, kirjoittaa Petri Hakamäki.
Kunta- ja aluevaalit järjestetään tänä keväänä ensimmäistä kertaa samanaikaisesti. Ennakkoäänestys on päättynyt tiistaina 8.4. Erityinen H-hetki tulee olemaan tulevan sunnuntain 13.4. varsinainen vaalipäivä. Silloin saadaan tietää seuraavat valtuutetut kunnissa sekä hyvinvointialueilla.
Vaalikampanjointi on aina ryhmien näköistä. Jokaisella ryhmällä on omat vaaliteemat, joihin kukin ehdokas voi lisätä henkilökohtaisessa kampanjoinnissaan vielä omat kärkiteemansa. Vaalikentillä sukkulointi on toisinaan melkoista taiteilua. Yleensä ollaan maltillisia, mutta välillä asiat lähtevät hieman laukalle.
Ymmärrän hyvin, että vaalikentillä ja sosiaalisessa mediassa ollaan kilpajuoksussa äänestäjien perässä. Jokaisen ehdokkaan ja ehdokasryhmän tulee kuitenkin muistaa, että kampanjoinnin jälkeen arki alkaa päätöksenteossakin. Silloin jokaiselta eri toimielimiin valituilta luottamushenkilöiltä kysytään oikeasti yhteistyötaitoja.
Yhteistyö kuuluu kaikille, ei vain harvoille. Yhteistyötä ei voi ottaa pois kenenkään henkilökohtaisista ominaisuuksista. Erilaisten mielipiteiden määrä on suuri rikkaus.
Minun toinen valtuustokauteni on pian päätöksessään. Varsinaisesta päätöksenteosta erillään asioiden valmistelu on ollut merkittävästi erilaista nyt kuin valtuustokaudella 2017-2021. Tämä on näkynyt mm. asioita valmistelevien toimikuntien henkilövalinnoissa.
Aiemmin valmistelua saatettiin tehdä koko valtuuston voimin tai toimikuntiin valittiin edustaja kaikista valtuustoryhmistä. Toukokuussa päättyvällä valtuustokaudella toimikuntiin on valittu joko yksittäisiä luottamushenkilöitä muutamasta ryhmästä tai edustajia suoraan päättäjäroolien perusteella, vaikkapa eri luottamustoimielinten puheenjohtajia. Näin toimittaessa valta keskittyy usein samoille henkilöille. Syntyy ihan itsestään käsite johtavista kuntapoliitikoista.
Jatkossa tällaiseen toimintatapaan tarvitaan valmistelussa selkeä muutos. Tämänkin voi tehdä – ei vaan reilummin vaan reilusti. On huomioitava tasapuolisuus kaikkia ryhmiä kohtaan. Jokaiselle valtuustoryhmälle tulee antaa mahdollisuus nimetä mukaan oma edustajansa, jolloin saadaan laajempi kattaus mielipiteitä saman pöydän ääreen. Jos haluttaisiin tehdä rajausta niin sellaiset ryhmät, jotka ovat muodostuneet valtuustokauden alussa käytyjen paikkaneuvotteluiden jälkeen voitaisiin jättää asioita valmistelevien toimikuntien ja työryhmien ulkopuolelle. He pääsevät mukaan viimeistään valtuustokäsittelyn aikana.
Käytän tässä esimerkkinä uusinta toimikuntaa, joka vast’ikään aloitti palveluverkkoselvityksen valmistelun. Kunnanhallitus nimesi maaliskuun puolivälissä em. toimikuntaan kunnanjohtajan esityksestä: kunnanhallituksen puheenjohtajan (sd) ja varapuheenjohtajan (kesk), valtuuston puheenjohtajan (kok) ja varapuheenjohtajan (sd) sekä sivistyslautakunnan- (kok), hyvinvointilautakunnan- (sd) ja teknisen lautakunnan puheenjohtajat (kesk). Toimikunnan kokoonpanoon kuuluu siis kolme sosiaalidemokraattien, kaksi keskustan ja kaksi kokoomuksen valtuutettua, eikä ketään vaikkapa perussuomalaisilta, vihreiltä tai kristillisdemokraateilta. Kyseessä on siis melkoisen räikeä demokratian epäsuhta, kun huomioidaan ryhmien kokoonpanot valtuustokauden alussa.
Vaaleissa äänestäjät ovat paljon vartijoina. Toivottavasti kuntalaiset käyttävät kunta- ja aluevaaleissa kansalaisvelvollisuuttaan ja äänestävät. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Ellei vielä ole antanut ääntään ennakkoon niin vielä ehtii äänestää tulevan sunnuntain varsinaisena vaalipäivänä. Tärkeintä on, että antaisi äänensä jollekin ehdokkaalle.
Alla oleva teksti on annettu tiistaina 21.1.2025 paikallislehti Janakkalan Sanomien julkaistavaksi painetussa lehdessä sekä nettilehdessä. Tänään 23.1. postilaatikoihin kannetussa lehdessä mielipidekirjoitukseni on jo (kuulemma) julkaistu, mutta se ei ole vielä noussut nettilehteen.
Ehdotettu otsikko: Janakkalan kyläkoulujen tulevaisuus on vihdoin rauhoitettava
Kunnanvaltuusto päättää maanantaina 27.1. Haukankallion- sekä Tanttalan koulujen tulevaisuudesta. Kummankin koulun lakkauttamista käsiteltiin jo vuosi sitten keväällä, kun kunnanvaltuusto päätti miljoonan euron säästötoimenpiteistä käyttötalouteen. Tuolloin kaikki Janakkalan kunnan vielä toiminnassa olevat kyläkoulut päätettiin säilyttää. Samassa yhteydessä uusittiin vielä päätös 28 oppilaan minimirajasta kyläkoulujen jatkumisen tarkastelukriteerinä.
Haukankallion 1-9 luokkia käyvien oppilaiden erityiskoulu toimii tällä hetkellä samoissa tiloissa Leppäkosken 1-6 luokkia käyvien oppilaiden opinahjon kanssa. Kustannusvaikutuksiltaan Haukankallion koulun lakkauttaminen olisi melko neutraali. Leppäkosken-Haukankallion koulun kiinteistökulut säilyisivät jatkossa edelleen Leppäkosken koululla. Haukankallion koulun hallinnolliset henkilöstökulut laskisivat vuositasolla n. 10000 euroa ilman henkilöstövaikutuksia, ja koulukuljetusten kulut pienenisivät arviolta n. 25000 euroa vuodessa.
Haukankallion koulun lakkauttamista lähdettiin valmistelemaan jo vuonna 2018, kun Janakkalan koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnitelma hyväksyttiin. Siinä yhteydessä valtuusto kuitenkin päätti, että Haukankallion koulu lakkautetaan vasta, kun sekä Turengin- että Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukset ovat valmiit. Kun asiaa tarkastellaan tällä hetkellä niin syyslukukauden 2025 alkuun mennessä vasta 1.-vaiheet ovat valmiina ja tuolloin myös käyttöönotettuina. Turengin Välkyssä opetusta saavat 1-6-luokkien oppilaat ja Tervakosken Valossa 6-9-luokkien sekä lukion oppilaat.
Vaikka erityisopetuksen tilat olisivatkin valmiit syksyyn 2025 mennessä valmistuneissa 1-vaiheen kouluissa niin erityisen tuen opetuksen järjestelyissä tarvittaisiin silti suunnittelua ja toimenpiteitä. Esimerkiksi sitä tulisi miettiä, miten Haukankallion 7-9-luokkien oppilaille järjestettäisiin Turengissa osittainen, oman ikäluokan integraatio-opetus tai miten sama toteutuisi Haukankallion koulun 1-5-luokkien oppilaille Tervakoskella.
Edellä mainitun muutoksen lisäksi perusopetuslakiin on tulossa muutos 1.8.2025 alkaen. Lakimuutosta valmistellaan vielä, eikä Janakkalassakaan ole päästy arvioimaan täysin sen mukanaan tuomia vaikutuksia. Lakimuutoksen myötä nykyinen 3-portaisen tuen malli muuttuu ryhmäkohtaiseksi tueksi. Kaikkien erityisen tuen oppilaiden tilanne tullaan käymään Janakkalassakin läpi jokaisen lapsen- tai nuoren kohdalla erikseen ja päätetään ryhmien muodostamisesta. Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä tuki sekä vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa.
Olen sitä mieltä, että Haukankallion koulua ei tulisi lakkauttaa vaan sen toiminnan tulisi jatkua vähintään siihen saakka, kun koulukeskusten 2-vaiheet ovat kokonaan valmiit niin Turengissa kuin Tervakoskellakin. Perusopetuslain muutoksen vaikutukset saadaan huomioitua syksyyn 2025 mennessä. Tämän lisäksi Janakkalan kunnan erityisopetuksesta tulisi muutenkin käydä perusteellista keskustelua, niin kuin olisi jo syksyn 2018 jälkeenkin pitänyt tehdä. Erityisopetukseen liittyvässä valmistelussa ei voida nojata vanhoihin päätöksiin ilman, että tilannekuvaa on päivitetty ja suuntaa kirkastettu.
Tanttalan koulun tilanne on myös mielenkiintoinen. Nykyinen 28 oppilaan minimiraja on tullut voimaan syksyllä 2015 ja sen arvioitiin tuolloin vaikuttavan ensiksi Heinäjoen kouluun. Toisin kävi. Vielä tähänkään mennessä ei yhtään kyläkoulua ole lakkautettu mainitun säännön mukaisesti. Tanttalan koulun oppilasmäärä on laskenut, mutta se tulisi nousemaan 28 oppilaaseen syksylle 2028. Jos oppilasennuste olisi kaiken aikaa laskeva niin tilanne olisi toinen. Voiko valtuusto päättää Tanttalan koulun lakkauttamisesta, jos tulevaisuuskuva oppilasmääräennusteen kohdalla onkin lopulta nousujohteinen?
Onhan meillä mäkiä ja monttuja kuntataloudessakin, eikä yhdenkään montun pohjalla ole oltu valmiita tekemään Janakkalankaan lakkautuspäätöstä. Suunnitelmallista työtä on jatkettava – yhdessä!
Tanttalan koulun oppilaaksiottoalueelle on muuttanut aiempina vuosina lapsiperheitä. Tämäkin on fakta, jonka näkee suoraan oppilasennusteesta. Koronavuosien 2020-2021 aikana syntyneet aloittaisivat koulunsa viimeistään syksyllä 2028. Tanttalan koulun säilyttämisen puolesta tehdyssä nettiadressissa on ainakin yksi nimellään julkitullut henkilö, joka miettii Janakkalaan ja Tanttalan koulun oppilaaksiottoalueelle muuttamista. Olen koulun henkilökunnalta kuullut, että kyselijöitä on ollut jo aiemmin tasaisena virtana.
Onko Janakkalan kunnanvaltuusto tekemässä Tanttalan koulua ja kunnalle tärkeitä lapsiperheitä koskevan päätöksen sulkea koulun. Asiassa pitäisi katsoa käsivarren mittaa pidemmälle, enkä siksi kannata Tanttalan koulun lakkauttamista kevätlukukauden 2025 päätteeksi.
Lapsiystävällisessä Janakkalassa meidän tulee pitää huolta lapsista ja nuorista sekä heidän perheistään. Yhteiskunta muuttuu kaiken aikaa kovalla vauhdilla ja paineet kasvavat. Tehdään viisaita päätöksiä ja pidetään kiinni meidän kyläkouluistamme!
Mielipidekirjoituksen kirjoittaja: Petri Hakamäki 2. kauden kunnanvaltuutettu Janakkalan kunnanvaltuustossa ja aluevaltuutettu Kanta-Hämeen hyvinvointialueella petri.hakamaki.74@gmail.com, +358 40 824 3727
Janakkalan kunnanvaltuusto käsittelee 9.12.2024 kokouksessaan Janakkalan kuntaorganisaatioon liittyviä muutosesityksiä. Asian taustalla on hyvinvoinnin toimialan perustaminen loppuvuodesta 2023 (jankv 11.12.2023 § 115).
Janakkalan kunnanvaltuusto perusti Janakkalan kuntaan uuden toimialan, hyvinvoinnin toimialan. Tämä on perua mm. sote-uudistuksesta ja sitä ennen Janakkalassa olleen sosiaali- ja terveyslautakunnan lakkautumisesta.
Hyvinvoinnin toimialan perustamisen yhteydessä kuntaan päätettiin palkata uusi johtava viranhaltija, hyvinvointijohtaja. Valmistelun yhteydessä oli työn alla myös muita organisaatiomuutoksia, jotka valtuusto kuitenkin päätti jättää tekemättä.
Janakkalan kunnan uuden hyvinvoinnin toimialan perustamisesta on kulunut nyt vuosi. Tänä aikana ei ainakaan tietääkseni ole ollut laajempaa keskustelua siitä, että organisaatiota uudistettaisiin juuri nyt ja aiemmin päättämättä jätetyt esitykset nousisivat esiin.
Janakkalassa olisi hyvä palata viranhaltijoiden ja kunnan luottamushenkilöiden väliseen avoimeen keskusteluun siitä, miten ja missä vaiheessa aiemmin esitettyjä asioita valmisteltaisiin jatkossa.
Janakkala sai kesällä uuden kunnanjohtajan. On myös tiedossa, että hyvinvoinnin toimialalla on yksi viranhaltija ja toimiala on ns. poikkihallinnollinen muiden hallinnollisten toimialojen, esim. teknisen toimen ja sivistystoimen kanssa. Kun kerran kuntaorganisaatiossa on havaittu muutostarpeita ja muutosesityksiin on kuitenkin palattu niin Janakkalassa olisi hyvä palata viranhaltijoiden ja kunnan luottamushenkilöiden väliseen avoimeen keskusteluun siitä, miten ja missä vaiheessa aiemmin esitettyjä asioita valmisteltaisiin jatkossa.
Tilanteet muuttuvat ja elävät. Nyt joulukuussa 2024 on myös tiedossa, että sivistystoimen johtava viranhaltija on eronnut ja hänen sijaisensa on tullut valituksi virkaan Hämeenlinnaan. Tämä olisi myös hyvä huomioida, kun organisaatiomuutosta tehdään. Tarvitaanko Janakkalassa kahta johtavaa viranhaltijaa ja kahta erillistä hyvinvoinnin- ja sivistyksen toimialoja? On myös tiedossa, että Janakkalassa olisi tehtävä säästöjä tulevina vuosina niin asia olisi avoimen rohkeasti nostettava pöytään, missä mallissa kuntaorganisaatio olisi tulevina vuosina:
voisiko hyvinvoinnin ja sivistyksen toimialat yhdistää yhdeksi toimialaksi?
voisiko sivistyksen toimialan muuttaa niin, että kun se yhdistyisi hyvinvoinnin toimialaan, siellä olisi tulosalueina hyvinvointi, opetustoimi, varhaiskasvatus, kirjasto ja nuoriso? Samalla hyvinvointijohtajan tehtävät muuttuisivat hyvinvointi- ja sivistysjohtajan yhteisiin tehtäviin. Ellei tehtäväkuvauksia pystyttäisi järkevästi päivittämään, saatettaisiin hyvinvoinnin tulosalueelle tarvita lisäksi hyvinvoinnin koordinaattori?
voisiko yksi yhteinen toimiala sisältää vain yhden lautakunnan, jossa olisi mahdollisesti hieman enemmän jäseniä kuin teknisessä- ja sivistyslautakunnissa (verrokkina Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Elämänkaarilautakunta, joka sisältää 1) Perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluiden toimialan sekä 2) Ikäihmisten toimialan)?
Uskoisin, että näitä kaikkia vaihtoehtoja ei ole osattu vielä käydä läpi. Niitä voisi vielä katsoa uudelleen samalla, kun Janakkalassa vuoden 2025 aikana käydään läpi palveluverkkoa. Päätökset organisaatiouudistuksesta voisi tehdä tuossa samassa kohdassa, eli noin vuoden päästä loppukesästä 2025 lukien.
Hallintosäännön päivityksen yhteydessä valtuustolle tulisi palauttaa täyttövastuu seuraaviin virkoihin: Janakkalan Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja, talousjohtaja, hallinto- ja henkilöstöjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja ja hyvinvointijohtaja. Näiden lisäksi täyttövastuu kunnanjohtajan valinnassa säilyisi kunnanvaltuustolla. Tällaisella muutoksella saataisiin avoimemaksi kuntalaisten suuntaan, millaisia virkoja on auki, keitä virkoja on hakeneet ja keitä niiden valintaan on haastateltu ja lopulta esitetty valittavaksi.
Oheinen teksti on lähetetty 8.11.2024 klo 15 aikoihin, paikallislehti Janakkalan Sanomille julkaisua varten.
Kirjoitin lokakuussa (10.10.) Janakkalan Sanomiin mielipiteeni. Se joutui kahden valtuustokollegani arvostelun kohteeksi (24.10.). Tämä lienee seurausta kokouskulujen karsimisesta. Meillä on liian vähän kokouksia, kun tällaista debattia pitää käydä lehtien palstoilla.
Kunnanvaltuusto käsittelee maanantaina 11.11. talousarvioesitystä vuodelle 2025. Se on n. 1,9 miljoonaa alijäämäinen. Janakkalan Veden n. 300.000 euroa ylijäämäisen talousarvion jälkeen v.2025 tilinpäätöksessä kunnan tasetililtä vähenisi n. 1,6 miljoonaa euroa. Sama, mutta vielä hurjempi taso on esityksenä suunnitelmavuosille 2026-2027 (n. 2,7-2,0 M€).
Kunnanhallituksen talousarvioesitys valtuustolle sisältää +0,3% kuntaveron korotuksen ja vain vuotta 2025 koskien. Se on kunnanjohtajan kunnanhallitukselle esittämästä poiketen -0,2%. Tämä tarkoittaisi n. 0,7 miljoonaa vähemmän verotuloja kunnan kassaan. En tätä tekstiä kirjoittaessani ole vielä mistään löytänyt vastausta siihen, onko asiasta käyty keskustelua, miten tämä vajaan miljoonan euron osuus katettaisiin toisella tapaa. Jos mitään ei tehdä, tulee nyt esitetty veronkorotus jäämään kiinteäksi tuleville vuosille, eikä esitetty +0,3% taso tule edes riittämään.
Niin kuin aiemmassa kirjoituksessani esitin, on Janakkalan kunnan tatalouden kehittämistä jatkettava. Veronkorotukset eivät ole kuntatalouden kehittämistä vaan yksinkertaisen helppo tapa kerätä yhteiseen kirstuun lisää palkansaajien ansiotuloja. Myös ensi keväänä valittavan kunnanvaltuuston tulee jatkaa sopeuttamistyötä, eli karsia kuluja ja miettiä lisää tulonlähteitä.
Janakkalan kunnanvaltuuston keväällä 2022 hyväksymän kuntastrategian visio kuuluu: “Turvallisen ilmapiirin kasvukunta, jossa rakennamme hyvinvointia maaseutu- ja kaupunkielämän elementeistä.” Minulle valtuutettuna tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulee huolehtia Janakkalasta sen koko maantieteellisellä alueella sekä palveluistamme, yrityksistämme ja yritysalueistamme että kuntalaisista vauvasta vaariin. Koska verotkin kerätään kaikilta saman suuruisina niin on kehitystyönkin kohdennuttava tasaisesti, niin päätaajamiin kuin kunnan muihin “napoihin”, huomioiden kunnan elinvoimaiset kylät.
Monien kuntien asukasmäärä on kääntynyt laskusuuntaan ja siitä näyttää tulleen uusi vakio. Lasten määrän on arvioitu laskevan, kun ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa samalla suoraan sitä, että tulevina vuosikymmeninä tarvittaisiin vähemmän opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaa kuin heitä nyt on. Ei siis tarvitse pohtia kunnan henkilökunnan määrää, kun se tulee luonnollisesti vähenemään ympäristötekijöiden kehityksen mukaisesti.
Hyväksytäänkö tämä tilanne suoraan vai ollaanko tarttumaan työhön, jotta asukasluvun negatiivinen kehitys saataisiin taittumaan Janakkalassa, tai jopa kääntymään positiiviselle kasvu-uralle? Mitä itse olisit valmis tekemään toisin, missä säästäisit tai mitä kehittäisit enemmän?
Olen siitä samaa mieltä, että mikään aiemmin tehty päätös kunnassa ei saa olla kiveenhakattu. Tämä koskee niin kyläkouluja kuin palvelurakennetta ja vaikkapa tonttien hinnoittelua. Jos kuntaa halutaan kehittää kokonaisuutena, meidän tulee myös miettiä ihan pieniäkin kunnan tuloihin ja menoihin vaikuttavia seikkoja. Se ei ole näpertelyä vaan siihen meidän tulee tulevina vuosina tottua. Helppoja keinoja ei ole, miten saisimme talouden Janakkalassakin paremmalle tolalle. Jokainen idea tulee ottaa mukaan perkaukseen.
Kunnan kokonaisvaltaisen kehittämisen kautta meidän tulisi miettiä kyläkoulujenkin kohdalla sitä, miten paljon oppilaiden taajamakouluihin kuljettamiseen tullaan käyttämään rahaa. Suunta on sama myös toiseen eli kyläkoulun suuntaan, ja uskallan väittää, että tulisi halvemmaksi kuljettaa muutama halukas oppilas kyläkoulun suuntaan kuin alkaa kuljettaa kaikki oppilaat taajamakouluun. Tälläkään hetkellä kaikkia kyläkoulun oppilaita ei kuljeteta omaan lähikouluunsa. Kyläkoulu on palvelu siinä, missä kirjasto tai liikuntapaikkakin on.
Janakkalan kunnan markkinointi vetää tällä hetkellä erinomaisella tavalla mm. kunnan verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Olen tehnyt syyskuun valtuustokokouksessa aloitteet, joiden kautta voisi vielä miettiä pientalotonttituotteen hinnoittelua sekä sitä, miten mahdollisimman nopeasti saataisiin ensimmäiset yritystontit myyntiin Punkan alueelle tai Viralan liittymän läheisyyteen, ns. Kanssin alueelle MT 130 ja VT 3 välimaastossa.
Muun muassa näillä tavoin voisi olla mahdollista saada uusia yrittäjiä ja asukkaita kiinnostumaan laajemminkin tonttitarjonnastamme, kun pärjäisimme teollisuuskiinteistöjen näkyvyyden kautta paremmin mm. Riihimäelle ja Hämeenlinnalle kuin nyt. Lisäksi, jos pientaloasumisen tonttihintoja tuunattaisiin kampanjanomaisesti niin voitaisiin saada myytyä lisää tontteja uusille janakkalalaisille.
Laadukasta yhteistyötä tulee jatkaa yhdessä ja kuntalaisia mukaan ottamalla, eikä vain tiettyjen poliittisten ryhmien edustajien kesken.
Petri Hakamäki – Kirjoittaja on 2. kauden kunnanvaltuutettu (Liike Nyt)
Koostan seuraavaan asioita liittyen maanantain 11.11.2024 talousarviokokouksessa. Suurimmat ja merkittävimmät seikat ovat vuoden 2025 tuloveroprosentin- sekä vuoden 2025 kiinteistöveroprosenttien päättäminen sekä talousarvio vuodelle 2025 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2025-2027 (1+2 vuotta).
3. osavuosikatsauksen tarkastelupiste: talousvuodesta 75% ohi ja 25% jäljellä
vuoden 2024 talousarviota on viimeksi muutettu 30.9.2024 kokouksessa § 88. Tällöin on mm.
lisätty tuloveron kertymäarviota, yhteisöverojen kertymäarviota;
laskettu korkomenoarviota ja nostettu korkotuloarviota
vähennetty rahoitusosan pitkäaikaisen lainan nostoa n. 13,6 miljoonaa euroa
lisätty rahoitusosan lyhytaikaisen lainan nostoa 7,5 miljoonaa euroa
lisätty Tervakosken koulu- ja monitoimikeskuksen 1-vaiheen rakentamiseen vuodelle 2024 1,0 miljoonaa euroa
vähennetty työllisyys- ja kotouttamispalveluiden tulosalueella palkkatukiarviota 100.000 euroa ja työllisyyspalkkamenoa 100.000 euroa
Talousarvion seurantaosassa kerrotaan toimialoittain ja tulosalueittain läpi toteumaa sekä poikkeamia. Seurantaraportti on tehty myös investoinneista ja rahoituslaskelmasta, ja lopuksi on tehty yhdistelmälaskelmat Janakkalan kunnan ja Janakkalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelmasta, rahoituslaskelmasta ja taseesta. < linkki materiaaliin >
§ 114 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2025
Kunnanvaltuustolle esitetään, että se päättäisi vuoden 2025 tuloveroprosentiksi 8,7% (korotus v.2024 tasoon verrattuna +0,3%, ja v. 2026 palattaisiin v.2024 tasolle 8,4%).
Kunnanhallitukselle esitetään, että se päättäisi vuoden 2025 kiinteistöveroprosenteiksi: – yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 (rakennus) – maapohjan kiinteistöveroprosentti 1,30 – vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 – muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,50 (v.2024 taso: 1,1%) – yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 – rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 4,00 – voimalaitoksen veroprosentti 1,50
§ 116 Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025-2027
Valtuustolle esitetään, että se päättäisi hyväksyä talousarvion vuodelle 2025 ja taloussuunnitelman vuosille 2025-2027.
Poimintoja: – kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi talousarviota, joka on v.2025 osalta n. -1,9 miljoonaa euroa alijäämäinen (v.2026: n. -2,9 M€ alijäämäinen; v.2027: n. -2,5 M€ alijäämäinen). Kunnan taseesta tultaisiin kunnanhallituksen esityksen mukaan ”syömään” v.2025 jälkeen n. -1,6 miljoonaa euroa (v.2026: -2,7 M€; v.2027: n. -2,0 M€). – vuoden 2023 tilinpäätöksessä Janakkalan kunnan tasetilillä on n. +11 miljoonaa euroa ja kunnanhallituksen esityksen mukaan v. 2025 jälkeen tasetilillä olisi n. +7,4 M€ ja suunnitelmakauden lopussa v.2027 jälkeen n. +2,7 M€. – Janakkalassa ennustetaan n. -50 asukkaan vähenemää vuositasolla (v.2023 lopussa 16123, tilanne 8/2024 16083; ennuste 2024 lopussa 16075 ja ennuste v.2027 lopussa 15875). – Janakkalassa väestön ikärakenteen ennustetaan verrattuna v.2023 toteutuneeseen rakenteeseen verrattuna: – v.2030 lopussa vähenevän 0-14v. osalta -475 henkilöä; vähenevän 15-25v. osalta -175 henkilöä ja kasvavan yli 65-vuotiaiden osalta +503 henkilöä. – v.2040 lopussa vähenevän 0-14v. osalta -686 henkilöä; vähenevän 15-25v. osalta -331 henkilöä ja kasvavan yli 65-vuotiaiden osalta +781 henkilöä. – työllisyys- ja kotoutumispalveluiden osalta Janakkalassakin on kohdentumassa valtakunnallisen TE24-uudistuksen muutokset. Uudistuksessa TE-toimistot lakkautetaan ja työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille ja kuntien muodostamien työllisyys-alueiden vastuulle. Janakkala on osa Etelä-Hämeen työllisyysaluetta yhdessä Hausjärven, Lopen ja isäntäkuntana sekä työvoimaviranomaisena toimivan Riihimäen kanssa. Kotouttamisen palveluihin liittyy puolestaan valtakunnallinen KOTO24-uudistus, jota on valmisteltu kiinteässä yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa. Tämän pohjalta tulosalueella hoidetaan myös kunnan kotouttamispalvelut eli kunnan kiintiöpakolaisten vastaanottaminen, maahanmuuttajien kotoutumisen kokonaiskoordinaatio ja kotouttaminen. – Janakkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 16.5.2022 kuntastrategian, jonka visio on ”Turvallisen ilmapiirin kasvukunta, jossa rakennamme hyvinvointia maaseutu- ja kaupunkielämän elementeistä”. Strategian mukaan kunnan arvoina ovat hyvinvoiva, elinvoimainen, vastuullinen ja saavutettava. – Janakkalan kunnanjohtajan esityksenä on kirjattu talouskirjaan, että sen hyväksymisen jälkeen hän tulee esittämään toiminnan ja talouden uudistamistyön käynnistämistä, joka valmistellaan vuonna 2025. Uudistusten toimeenpanoa kunnanjohtaja esittää vuosille 2025-2027. Tavoitteena on, että näillä toimilla Janakkalan kunta selviää tulevaisuudessakin lakisääteisistä tehtävistä, järjestää kuntalaisille laadukkaita palveluja ja kunnan elinvoimaisuutta on mahdollisuus vahvistaa. – elokuussa 2024 työnsä päättänyt talouden tasapainottamistoimikunta on linjannut kesällä 2024, että mielekäs ja taloudellisesti kestävä vuotuinen investointimäärä on 6,4 miljoonaa euroa. – talousarviolainakannan arvioidaan kehittyvän tasolle 54,7 miljoonaa euroa vuoden 2027 lopussa. Uutta lainaa arvioidaan otettavan 2,2 M€/ v.2025, 4,3 M€/ v.2026 ja 9,6 M€/ v.2027. Janakkalan kunnan ja Janakkalan Vesi -liikelaitoksen yhteislainamäärä asukasta kohti on arvioitu olevan v.2024 lopussa hieman yli 3000€/ as. ja n. luokkaa 3400 €/ asukas, vuoden 2026 lopussa. – toimialat ja tulosalueet: – kunnanhallitus/ yleishallinto: tonttien myyntivoitot ja yritystonttien myyntivoitot siirretään v.2025 alusta kuntakehityksen alaisuuteen. Joukkoliikenteen ostoihin on varattu 591.600€ (TA 2024 510.000€). Tassu-kustannuksiin on varattu 190.000€ (TA 2024 195.000€). – kunnanhallitus/ talouspalvelut: v.2025 henkilöstömenoissa lisäyksiä johtuen vakanssien siirroista tulosalueella ja yhden vakanssin osa-aikaistamisesta. Kuluja listattu erilaisten palveluiden ostoista, mm. Sarastia/talouspalvelut, ICT-kuluja verkonvalvontajärjestelmästä sekä tietoturvan koulutusjärjestelmästä. V.2026 on kirjattu -80.000 euron säästö sivukuluineen yhden henkilön eläköityessä. – kunnanhallitus/ henkilöstöpalvelut: henkilöstökuluissa Kevan tasausmaksu n. 921k€ (TA 2024 n. 893k€). Palvelujen ostokuluja arvioitu mm. palkanlaskentakuluihin, työterveyshuoltoon, opetus- ja kulttuuripalveluihin, henkilöstön koulutukseen, työhyvinvoinnin kehittämiseen ja liikuntapäivään, henkilökunnan huomioimiseen sekä liikunta- ja kulttuuriseteleihin. – kunnanhallitus/ työllisyys- ja kotoutumispalvelut: vuoden 2025 alusta TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle; Janakkala muodostaa työllisyysalueen yhdessä Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kanssa. Kuluiksi on kirjattu henkilöstömenoina työllistämispalkat sivukuluineen, työllisyysalueen isäntäkuntamaksu (Riihimäelle) 1,44 M€; työttömyysetuuksien maksut, v.2025 sisältää työmarkkinatuen kuntaosuuden lisäksi osuudet perus- ja ansiopäivärahasta. – kunnanhallitus/ kuntakehitys: tonttien myyntivoittoarvio 200.000€ (TA 2024: 100.000€) ja yritystonttimyynnistä arvio 130.000€ (TA 2024 60.000€). Kuluina listattu mm. oma elinkeinotoiminta, uusyrityskeskuksen rahoitusosuus, elinkeinohankkeet, Leader/Linnaseutu, More-hanke, HML:n seudun matkailuhanke, markkinoinnin aineet, tarvikkeet ja tavarat; verkkoviestintä, asumisen ja matkailun markkinointi sekä perusnäkyvyys ja ilmoittelu, ARX-kuntaosuus, kulttuuritoimen tapahtumatuet. – hyvinvoinnin toimiala: kumppanuuspöytätyön lakkauttaminen, menosäästö 30k€; kunnassa toimivien järjestöjen tukeminen (hyvinvoinnin edistäminen, kylät, kulttuuri, ympäristötoiminta, liikunta) n. 45k€; vammais- ja vanhusneuvostojen yhdistäminen, menosäästö 3k€. – tekninen toimi/ maankäyttö: tuotto-osuuksina mainitaan mm. rakennusvalvonnan ja -tarkastuksen maksutuotot; toimintakuluina mainitaan ICT-palveluissa ohjelmistolisenssien huomattava kustannuskasvu (v.2023: 20,6k€ -> v.2025: 54,5k€), johtuen palveluiden sähköistymisestä ja Ryhti-lain tulevista tiedonsiirtovelvoitteista. – tekninen toimi/ maaseutupalveluyksikkö: tuotto-osuuksissa kerrotaan muiden korvausten kasvavan muilta kunnilta. Menoina luetellaan henkilöstökulujen lisäksi ICT-palveluiden ostot, sisäisten rakennusten ja huoneistojen vuokrat (huomattavaa nousua virastotalolla) – tekninen toimi/ liikuntapalvelut: tuottoihin kirjattu mm. Tervakosken uimahallin korkeampi tuottoarvio johtuen Riihimäen uimahallin remontin pitkittymisestä; maksuja ja taksoja tullaan päivittämään 1.1.2025 alkaen, muut toimintatuotot kasvavat arviolta n. 49,5k€. Menoina listataan henkilöstömenojen lisäksi mm. Delfort Areenan vahtimestarin vakanssin jakautuminen 50/50% sivistystoimelle ja liikuntapalveluihin; palveluiden ostoja mm. puhtaanapito ja pesulakulut; aineet, tarvikkeet ja tavarat; Hakamäen urheilualueen uusi huoltorakennus nostaa kuluja – tekninen toimi/ tilapalvelut: rakennuskantaa poistuu purkutöiden kautta (Turenki ja Tervakoski), uusia rakennuksia valmistuu: Tervakosken uusi koulu/ 1-vaihe, ja Hakamäen urheilukentän huoltorakennus; Tuloarvioita kirjataan mm. vuokriin (vrt. Tuuvinki), investointitasoksi määritelty enintään n. 6 M€/ v. Menoihin on listattu henkilöstömenojen lisäksi mm. palveluiden ostoja, rakennusten purkukuluja, tilojen kuluja mm. Viralan leirintäalue, urheilukentän huoltorakennus; ICT-kuluja (kiinteistövalvonta ja -automatiikka), aineet, tarvikkeet ja tavarat, asiantuntijapalvelut. – tekninen toimi/ aluepalvelut: arvioidaan metsän myyntituottoja +21k€ enemmän kehykseen nähden, muut toimintatuotot arvioidaan jäävän -13k€ alle kehyksen. Toimintamenoina henkilöstökulujen lisäksi listataan mm. palvelujen ostoja mm. alueurakkasopimukset, katuvalojen uuden korjaus- ja huoltosopimuksen ja uuden urheilukentän osottain alihankintana tehtävien ylläpitokulujen takia; koneiden, laitteiden ja kaluston kunnossapitopalvelut tarvitsevat arvioitua enemmän rahaa; aineet, tarvikkeet ja tavarat mm. urheilukentän kastelu +20k€ arviota enemmän – tekninen toimi/ ateria- ja puhtauspalvelut: palveluntuottaja on esittänyt hintojen tarkistusta 1.1.2025 alkaen: ateriapalvelut +3,3% ja puhtauspalvelut +6,7%, lisätyöt tuntihintaan +8,3%. – sivistyksen toimiala: täydentyy myöhemmin listaan.
§ 117 Janakkalan Veden johtokunnan esitys investointimäärärahan nostamiseksi
Valtuustolle esitetään, että se hyväksyisi Janakkalan Vedelle investointimäärärahalisäyksen 913.000,00 euroa. Kunnanhallitus on asiasta päättäessään antanut konsernihallinnon tehtäväksi täsmentää konserniohjeistusta määrärahojen sitovuudesta. < linkki: päivitetty investointisuunnitelma >
§ 118 Janakkalan kunnan talouden tasapainottaminen / kunnanhallituksen alainen toiminta / yritysvaikutusten arviointi
Valtuustolle esitetään, että se hyväksyisi kunnanhallituksen alaisen toiminnan säästökeinot. Aiemmin asian käsittelyn yhteydessä 3.6. kunnanvaltuusto palautti asian uudelleen käsiteltäväksi ja 10.6. kunnanhallitus päätti perustaa uuden talouden tasapainottamistoimikunnan. < linkki taulukkoon >
§ 119 Teknisen lautakunnan talouden tasapainottamistoimenpiteet sekä niiden suhde yritysvaikutusten arviointiin ja maapoliittiseen ohjelmaan
Valtuustolle esitetään, että se hyväksyisi: 1. Tervakosken uimahallin käyttöä jatketaan toisteiseksi hallin rakenteiden, tekniikan ja käyttöturvallisuuden niin salliessa, ja että suunnitelman mukaiset vuosihuollot tehdään normaalisti 2. Musiikkiopisto laitetaan myyntiin v.2024 aikana huutokaupalla 0 euron lähtöhinnalla 3. Vapasi laitetaan myyntiin v.2024 aikana huutokaupalla 0 euron lähtöhinnalla 4. Turengin vanhan koulun purkua ei esitetä siirrettäväksi vuoden 2025 aikana kiinteistössä tapahtuneen ilkivallan ja ilkivallantekijöiden vahingoittumisriskin vuoksi. Koulu puretaan voimassa olevien päätösten mukaisesti osittain v.2024 ja osittain v.2025 aikana.
Valtuustolle esitetään, että se hyväksyisi Tervakoskella sijaitsevien liike- ja toimitilatonttien hinnoittelun (4 kpl.). Hinnaksi ollaan esittämässä 6 – 8 €/m2.
Hinnat tukevat aiemmin määriteltyä linjaa (6-10 €/ m2). Alueiden kaavat ovat tulleet voimaan 2010-2013. < linkki: tontit kartalla >
§ 121 Etelä-Hämeen työllisyysalueen yhteinen kotoutumisohjelma
Valtuustolle esitetään, että se hyväksyisi Etelä-Hämeen työllisyysalueen kotoutumisohjelman oheisen liitteen mukaisena. < linkki kotoumisohjelmaan >.
Kotoutumisohjelma ja sitä kuvaava dokumentti on eduskunnan 14.4.2023 hyväksymän ja 1.1.2025 voimaan tulevan lain mukaan edellytys kunnan oikeuteen kansainvälistä suojelua saavien, kotoutumisajalla olevien henkilöiden osalta valtion maksamiin laskennallisiin korvauksiin. Korvausten saamisen edellytyksenä on myös voimassa oleva sopimus ELY-keskuksen kanssa vastaanottoon varautumisesta. ELY-keskus on edellyttänyt dokumentin toimittamista 5.12.2024 mennessä.
Maahanmuuttotyö ei ole minkään yksittäisen viranomaisen vastuulla taikka yksittäisen toimijan yksin tekemää työtä. Menestyksellinen toiminta tapahtuu aina laajassa yhteistyössä useamman eri toimijan kanssa.
Janakkalan kunnan talouden tasapainottamistoimikunta kokoontui juhannuksen jälkeisellä viikolla kahteen kertaan, ensin maanantaina 24.6. ja vielä torstaina 27.6.2024. Kyseessä on nyt jo kolmas kunnanhallituksen asettama luottamushenkilökokoonpano. Se etsii keinoja saada kokoon miljoonan euron säästökokonaisuus kunnan käyttötaloudesta. Toimikunnan työskentelyyn osallistuvat myös kunnan johtavat viranhaltijat sekä kunnan työntekijöiden edustajat.
Janakkalan kunnanhallitus nimesi ensimmäisen talouden tasapainottamistoimikunnan kesäkuussa 2023 samalla, kun kunnanhallitus määritteli toimialoille v. 2024 talousarviosuunnitteluun kehyksen.Järjestyksessään toisen tasapainottamistoimikunnan kokoonpano asetettiin tammikuussa, 2024.
Tämän hetkisessä, uusimmassa, kunnanhallituksen 10.6.2024 nimeämässä talouden tasapainottamistoimikunnassa ovat mukana: – teknisen lautakunnan puheenjohtaja Merja Taponen (kesk), – sivistyslautakunnan puheenjohtaja Katriina Jaakonsaari (kok), – hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Marko Mustiala (sd), – sekä muiden poliittisten ryhmien edustajat: Kuura Helanen (vihr), Mirja Pöhö (kd), Jussi Kulonen (vas) ja Petri Hakamäki (liik). – viranhaltijoista ovat mukana vt. kunnanjohtaja Maija Nivala, tekninen johtaja Harri Vierikka, vs. sivistysjohtaja Sisko Huotari, hyvinvointijohtaja Hanna Paikkala – henkilökunnan edustajien lisäksi toimikuntaan on kutsuttuna sihteeri.
Talouden tasapainottamistoimikunta on kunnanhallituksen nimeämä työryhmä. Se ei ole hallintosäännön mukainen toimielin, koska kunnanvaltuusto ei ole valinnut talouden tasapainottamistoimikunnan kokoonpanoa vaalilla.
– Janakkalan kunnan hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen pj:llä ei ole talouden tasapainottamistoimikunnassa läsnäolo- eikä puheoikeutta. Häntä ei ole myöskään kutsuttu toimikunnan kokouksiin mukaan.Tämä vahvistaa entisestään toimikunnan työryhmäasetelmaa.
Edellisen kerran kunnanhallitus päivitti talouden tasapainottamistoimikunnan kokoonpanoa tämän vuoden tammikuussa, 15.1.2024. Tuolloin Janakkalan kunnan talousjohtaja Juha Halen oli laatinut kunnanhallitukselle 18.12.2023 pidetyn toimikuntakokouksen pohjalta esityksen, että kesäkuussa 2023 valittua toimikuntaa laajennettaisiin. Tämä ei sopinut kunnanhallitukselle vaan se päätti yksimielisesti jatkaa uusitulla, 5-jäsenisellä luottamushenkilökokoonpanolla. Johtavat kuntapoliitikot eli kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja jatkoivat tammikuussa 2024 valitussa talouden tasapainottamistoimikunnan kokoonpanossa. -> Lue lisää (linkki osoittaa Facebookiin).
Talouden tasapainottamiskeinoja etsitään Janakkalassa nyt aiemmasta poikkeavalla tavalla. Aiemmilla valtuustokausilla säästökeinovalikoimaa on haettu yhteisesti koko kunnanvaltuuston voimin.
Tällä erää keinoja etsitään pienemmällä toimikuntakokoonpanolla, joka tekee ensiksi esityksiä kunnanhallituksen kautta toimielimien käsiteltäviksi, ja ne etenevät edelleen kunnanhallituksen kautta kunnanvaltuustolle päätettäviksi.
Kunnanvaltuusto käsitteli 3.6.2024 kokouksessaan kevään 2024 aikana laadittuja esityksiä Janakkalan kunnan talouden tasapainottamiseksi. Keinovalikoima sisälsi monen muun esityksen ohella mm. merkittävän muutosesityksen Janakkalan kunnan kouluverkkoon, koskien viiden kyläkoulun lakkauttamista. – sivistystoimen säästöesitysten osalta valtuusto hylkäsi kyläkoulujen lakkauttamisen. – valtuusto päätti perua säästöesityksistä sivistyslautakunnan 10.4.2024 tekemän esityksen, korvata yksityisen perhepäivähoidon palvelutuottajille palvelusetelin heinäkuun perheiden omavastuun – muilta osin sivistyksen säästötoimenpiteet hyväksyttiin valtuustossa. – teknisen toimen ja kunnanhallituksen säästötoimenpide-esitykset palautettiin uudelleenvalmisteltaviksi
Kokiko tammikuussa 2024 nimetty talouden tasapainottamistoimikunta tappion säästötoimenpide-esityksessään ja toiminnassaan, kun osa toimikunnan jäsenistä äänesti omia esityksiään vastaan niin kunnanhallituksessa kuin valtuustossakin?
Samoin lautakunnissa tai kunnanhallituksessakaan tasapainottamistoimikunnan esitykset eivät menneet yksimielisesti läpi.
— Saaga jatkuu…
Janakkalan kunnanhallitus piti 10.6.2024 viimeisen kevätkauden kokouksensa. Kokouksessa päätettiin talousarviovalmistelun yhteydessä: talouden tasapainottamistoimikunnan kokoonpanosta (vrt. edellä) sekä talouden tasapainottamisen keinovalikoimasta. Kunnanhallitukselle esitettiin pohjaesityksenä, että toimikunnan kokoonpanoon voisi keskustelun jälkeen tehdä tarvittaessa muutoksia.
Talouden tasapainottamistoimikunnan kokoonpanon kunnanhallitus päätti puolestaan vaihtaa 100-prosenttisesti…
Kunnanhallituksen 10.6.2024 kokouspöytäkirjasta (§ 177) ilmenee, että kokous lienee ollut alkuun hieman hektinen. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marko Ahtiainen on esittänyt n. puolen tunnin kokoustamisen jälkeen neuvottelutaukoa. Hänellä on kunnanhallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Lyhyen kuusiminuuttisen neuvottelutauon jälkeen kunnanhallituksen kokoomusjäsenet Rita Kannisto Aki Lintumäen kannattamana, ovat tehneet keskinäisessä yhteistyössä seuraavan sisältöisen muutosesityksen: – sivistystoimen opetustoiminnan tuntikehys tulee palauttaa kunnanvaltuuston 3.6.2024 päätöksestä poiketen aiemmalle tasolleen (lisäsäästötarve 160.000 euroa, vaikutus 1.8.2024 alkaen) – kunnan on jatkossa keskityttävä tonttimarkkinointiin ihmisille ja yrityksille – kylien ja taajamien huomioiminen kokonaisuudessaan on markkinoinnissa tärkeää – kunnan erilaisten palvelujen ja toimintojen kustannustaso on avattava nykyistä selvemmin. Samalla tarkastelussa on nostettava esille, mitkä palvelut ja toiminnot ovat lakisääteisiä. – palvelut pitää tuottaa tavalla, joka takaa niiden laadun ja kustannustehokkuuden kuntalaisille, tarvittaessa kilpailuttamalla. – in-house -hankinnat kilpailutetaan uudelleen avoimilla markkinoilla – verotuksen pitämistä nykytasolla tarkistellaan suunnitelmakauden ajalle (v.2025-2028). – säästötaso käyttötaloudessa on pidettävä 1 miljoonan euron tasolla niin kuin valtuuston on edellyttänyt
Sen lisäksi, että kunnanhallitus päätti 10.6.2024 kokouksessaan vapauttaa tehtävistään edellisen tammikuun 15. päivä asetetun talouden tasapainottamistoimikunnan täysimääräisesti, kokoonpanolla: – Reijo Löytynoja (kunnanhallituksen pj, sd.), – Marko Ahtiainen (kunnanvaltuuston pj, kok.), – Irmeli Elo (kunnanhallituksen vpj, kesk.), – Juha Salminen (kunnanhallituksen jäsen, ps.) ja – Eini Nurmi (kunnanhallituksen jäsen, vihr.); talouden tasapainottamistoimikunnan ohjauksesta seuranneessa äänestyksessä on tapahtunut pöytäkirjan mukaan mielenkiintoinen episodi.
Edellinen talouden tasapainottamistoimikunta pääsi kesälomalle, mutta täysin uusi toimikunta joutui varsin tiukkaan paikkaan.
Missä oli edellisen talouden tasapainottamistoimikunnan vastuunkanto?
– Aikatauluksi talouden tasapainottamistoimikunnalle annettiin valmistella uudet säästötoimenpide-esitykset kunnanhallituksen ohjauksen mukaisesti ennen maanantain 12.8.2024 kunnanhallituksen kokousta; käytännössä ennen 8.2.2024 iltapäivää, jolloin kunnanhallituksen esityslista maanantain kokoukseen lähetetään.
Kokoomuksen Kanniston ja Lintumäen lisäksi em. kannatetun muutosesityksen taakse asettuivat myös sosiaalidemokraattien Reijo Löytynoja ja Outi Laitinen. Kunnanhallitukselle laadittua pohjaesitystä ei kannattanut kukaan, mutta tyhjää äänestivät: Irmeli Elo (kesk), Mikko Kautto (kesk), Juha Salminen (ps), Jani Pimiä (ps) ja Eini Nurmi (vihr).
– Neljä varsinaista ääntä viittä tyhjää ääntä vastaan ei ole enemmistön kannan mukainen päätös.
– Äänestyksessä viisi tyhjää ääntä neljää varsinaista ääntä vastaan on selkeä kannanotto.
Edellisen, tammikuussa 2024 valitun talouden tasapainottamistoimikunnan esitystä säästötoimenpiteiksi käsiteltiin ensin lautakunnissa 10. huhtikuuta. Sen jälkeen kunnanhallitus päätti 22. huhtikuuta, että säästötoimenpide-esityksistä pitää laatia yritys- ja lapsivaikutusten arvioinnit. Varsin nopealla aikataululla laadittuja arviointeja käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa 20. toukokuuta ja edelleen koko säästöesityspaketti, yritys- ja lapsivaikutusarviointeineen, oli kunnanvaltuuston käsiteltävänä kesäkuun alussa, 3.6.2024.
Ollaan tilanteessa, jossa 10.6. kunnanhallituksen kokouksessa määrätyltä uudelta talouden tasapainottamistoimikunnalta edellytetään kunnanhallituksen antaman ohjauksen mukainen säästötoimenpide-esitys, joka tulisi laatia juhannuksen jälkeisen viikon (24.6.) ja elokuun alun (8.8.) välisenä aikana.
– On myös huomioitava, että viranhaltijat ovat lomalla koko heinäkuun ajan, jolloin toimikunnalla ei ole kokouksia lainkaan.
Useassa yhteydessä kevään aikana nostin esiin, että pitäisi istua alas isommalla porukalla – ajan kanssa, vaikka koko kunnanvaltuuston kesken, ellei lautakuntien jäseniä saada mahdutettua mukaan kokouksiin… nyt kun säästötoimenpide-esityksiä ei ole hyväksytty niin ei ole enää kiirekään vaan ollaan jo auttamatta myöhässä.
Pienen osallistujajoukon luottamushenkilökokoonpanolla ei talouden tasapainottamistoimikunnalla ole edellytyksiä onnistua löytää näin mittavaa määrää säästöjä – miljoonaa euroa – niin, että se tulisi menemään valtuustossa seuraavallakaan kertaa läpi. On liian helppoa sanoa, että ”ei käy” tai ”ette tekään onnistuneet.” Tämä on karu fakta, ja tottakai olen tästä erittäin mielelläni väärässä.
Kunnanhallituksen hyväksymät pohjaesitykset talouden tasapainottamistoimikunnalle sitovat merkittävästi luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden käsiä mahdollisilta muilta esityksiltä. Esimerkiksi kun kunnanvaltuusto jo hyväksyi 3.6.2024 kokouksessaan tuntikehykseen 160 000 euron säästöt, tätä päätöstä ei ehditä käytännössä perua ennen elokuun alkua… ja jos ehdittäisiin niin tämä määrä tulisi säästää vielä miljoonan euron lisäksi jostain toisaalta, mutta mistä?
On myös tiedossa, että kuntalaisia kuullaan 2.8.2024 mennessä verkko- ja paperilomakkeella. Kyselyssä kuntalaiset voivat kertoa heidän mielestään mahdollisia- tai mahdottomia säästötoimenpide- ja tulopuolen esityksiä. Myöhemmin loppukesällä 2024 kyselyn tuloksista järjestetään kuntalaisille avoin kuulemistilaisuus. Jos vasta tämän jälkeen kunnanhallitus antaisi toimialoille lopullisen talousarviokehyksen – tämä edellyttäisi talousarviosuunnittelun ”parkissa pitämistä” varsin pitkään – jopa liian pitkään?
On mielenkiintoista päästä näkemään elokuussa, miten esitykset, jotka talouden tasapainottamistoimikunta esittää kunnanhallitukselle, etenevät mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin. Ja millaisella kokoonpanolla talouden säästötoimenpiteiden sekä kiinteiden tulovaihtoehtojen esityksiä talousarviovalmistelun yhteydessä vielä etsittäisiin? No, silloin viimeistään asia on taas koko valtuuston käsissä, kun loppuvuodesta päätetään talousarviosta vuodelle 2025 ja suunnitelmakaudelle 2025-2028.
Itselläni kesä on osittain jopa pilalla. Talouden tasapainottamisasia pyörii mielessäni päivittäin. Missähän mahtaa muilla Janakkalan kunnan luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla kesätekemiset ja -ajatukset olla kesän aikana?
Kuva. Yhteenveto Janakkalan kunnan tilinpäätöksestä v.2023 ( linkki lähdesivulle ).
§ 78 Sisäisen valvonnan selonteko vuodelta 2023 / kunnanhallituksen toimielin sekä muut toimielimet
Valmistelijat: kunnanjohtaja, hallinto- ja henkilöstöjohtaja, vs. sivistysjohtaja ja tekninen johtaja
aiemmat käsittelyt: –
Kunnanhallitus käsittelee sekä omalta osaltaan, että muiden toimielinten osalta sisäisen valvonnan selonteon vuodelta 2023
Liitteet: 3 kpl.
Tekninen toimi:
tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja toiminnan onnistuneen tuloksellisuuden toteutuminen. Mainitaan mm.: ”Tulosalueilla on ollut puutteita taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seurannassa.”
tavoitteen asettaminen, määrärahan budjetoiminen jne. -kohdassa mainitaan mm.: ”Kuukausittaisella ja tarkemmalla talouden seurannalla puutteet olisi huomattu viimeistään loppuvuodesta ja haettu lisämäärärahat. Taloudesta vastaavan tilivelvollisen tulee olla tarkempi seurannassa ja seurata sitä tulosalueellaan riittävällä tasolla kuukausittain.” ja ”Talouden tarkempaa seurantaa koko teknisessä toimessa tulee kehittää.”
1. kunnanhallituksen toimielimen sisäisen valvonnan selonteon vuodelta 2023 ja
2. muiden toimielinten sisäisen valvonnan selonteot vuodelta 2023
§ 79 Sisäisen valvonnan selonteko vuodelta 2023, liikelaitos ja tytäryhteisöt (ei-julkinen)
Valmistelijat: kunnanjohtaja ja hallinto- ja henkilöstöjohtaja
aiemmat käsittelyt: –
Kunnanhallitus hyväksyy tytäryhteisöjen osalta sisäisen valvonnan selonteot vuodelta 2023
Liitteet: 3 kpl. (ei julkisia)
Päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy liikelaitoksen ja tytäryhtiöiden sisäisen valvonnan selonteot (ei-julkinen) vuodelta 2023, seuraavasti:
1. Janakkalan Vesi liikelaitos
2. Janakkalan Asunnot Oy
3. Janakkalan Yrityskehitys Oy
§ 80 Riskianalyysi vuodelle 2023, seuranta 1.1.-31.12.2023, kunnan toimielimet
Valmistelijat: kunnanjohtaja, hallinto- ja henkilöstöjohtaja, sivistysjohtaja ja henkilöstöjohtaja
aiemmat käsittelyt: –
Kunnanhallitus käsittelee kunnan toimielinten vuoden 2023 riskianalyysien seurannan ajalta 1.1.-31.12.2023
Liitteet: 3 kpl.
Päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy kunnanhallituksen ja lautakuntien riskianalyysien seurannat ajalta 1.1.-31.12.2023 seuraavasti:
1. Tekninen lautakunta
2. Sivistyslautakunta
3. Kunnanhallitus
§ 81 Riskianalyysi vuodelle 2023, seuranta 1.1.-31.12.2023, kunnan liikelaitos ja tytäryhtiöt, (ei-julkinen)
Valmistelijat: kunnanjohtaja ja hallinto- ja henkilöstöjohtaja
aiemmat käsittelyt: –
Kunnanhallitus käsittelee liikelaitoksen ja tytäryhtiöiden riskianalyysit vuoden 2023 (ei-julkinen, JulkL 24.7 ja 17 §) seurannan 1.1.-31.12.2023 osalta
Liitteet: 3 kpl. (ei julkisia)
Päätösesitys: Kunnanhallitus käsittelee ja hyväksyy vuoden 2023 liikelaitoksen ja tytäryhtiöiden riskianalyysien (ei-julkisia, JulkL 24.1. § 7 ja 17- kohdat) seurannan ajalta 1.1.-31.12.2023
1. Janakkalan Vesi
2. Janakkalan Asunnot Oy
3. Janakkalan Yrityskehitys Oy
§ 82 Riskianalyysi vuodelle 2024 / muut toimielimet
Valmistelijat: hallinto- ja henkilöstöjohtaja sekä toimialojen talous- ja hallintopäälliköt
aiemmat käsittelyt: –
Kunnanhallitus käsittelee kunnan toimielinten (sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta) riskianalyysit vuodelle 2024
Liitteet: 2 kpl.
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan riskianalyysit vuodelle 2024
§ 83 Palkkakartoitus 2023
Valmistelijat: hallinto- ja henkilöstöjohtaja ja henkilöstösuunnittelija
aiemmat käsittelyt: Yhteistyöryhmä 18.3.2024 § 7
Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Palkkakartoitus voidaan paikallisesti sopia tehtäväksi vähintään joka kolmas vuosi, jos tasa-arvosuunnitelma muilta osin tehdään vuosittain. Janakkalan kunnassa palkkakartoitus on otettu omaksi asiakirjaksi, eikä sitä ole yhdistetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan.
Liitteet: 1 kpl.
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää merkitä palkkakartoituksen tiedoksi.
§ 84 Henkilöstökertomus vuodelta 2023
Valmistelijat: hallinto- ja henkilöstöjohtaja, henkilöstösuunnittelija ja hallinnon harjoittelija
aiemmat käsittelyt: Yhteistyöryhmä 18.3.2024 § 4
Henkilöstökertomuksessa esitellään vuoden 2023 osalta keskeisimmät henkilöstöönliittyvät tunnusluvut
Liitteet: 1 kpl. – Sisältää pääkohtia: ”Henkilöstön määrä”, ”Henkilöstön rakenne”, ”Henkilöstökulut”, ”Poissaolot”, ”Työhyvinvointi”, ”Yhteistoiminta”, ”Henkilöstökoulutus ja henkilöstön kehittäminen”, ”Työnantajakuva ja rekrytointi” ja ”Henkilöstökertomuksesta tiedottaminen”
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää käsitellä ja merkitä henkilöstökertomuksen tiedoksi ja lähettää sen edelleen valtuustolle tiedoksi.
”Vuoden 2023 aikana on tehty talousarviomuutoksilla korjauksia talousarvioon, mutta tästä huolimatta ylityksiä on tapahtunut tulosaluetasolla. Ylitykset on oheisessa liitteessä tarkennettu tulosaluetasoisesti.”
maa-alueiden ostossa on jääty n. 246.000 euroa alle (säästö) muutetun talousarvion tavoitteen alapuolelle
maa-alueiden myynnissä on jääty n. 96.500 euroa alle (pienempi tuotto) muutetun talousarvion tavoitteen alapuolelle
liikunta-alueiden infrassa kuluylitys on erillisen sitovan erän ”Hakamäen urheilualueen 1. vaihe”, määräraha v.2023 700.000 euroa, toteuma n. 755.500 euroa, ylitys (suurempi kustannus) n. 55.500 euroa.
Liitteet: 1 kpl. – sisältää toimielimittäin ja tulosalueittain yhteenvedon sitoviin tasoihin liittyvien tuloarvioiden ja määrärahojen ylityksistä ja alituksista.
Valmistelijat: kunnanjohtaja, talousjohtaja, hallinto- ja henkilöstöjohtaja, erityisasiantuntija, taloussuunnittelija, toimiajajohtajat ja toimialojen talous- ja hallintopäälliköt
aiemmat käsittelyt: –
Kunnanhallitus käsittelee vuoden 2023 tilinpäätöksen, luovuttaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi sekä sen jälkeen saattaa sen valtuuston käsiteltäväksi.
Liitteet: 1 kpl. – sisältää mm. pääkohtia: ”Toimintakertomus”, ”Talousarvion toteutuminen”, ”Tilinpäätöslaskelmat”, ”Tilinpäätöksen liitetiedot”, ”Eriytetyt tilinpäätökset”, ”Luettelot ja selvitykset”, ”Tilinpäätöksen allekirjoitus” ja ”Tilinpäätösmerkintä”
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää
1. hyväksyä omalta osaltaan ja allekirjoittaa vuoden 2023 tilinpäätöksen, luovuttaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi sekä sen jälkeen saattaa sen valtuuston käsiteltäväksi.
2. esittää kunnanvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä 4 823 663,89 euroa kirjataan kunnan taseeseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.
3. valtuuttaa talousjohtajan tekemään tarvittaessa vuoden 2023 tilinpäätökseen teknisluonteisia korjauksia ja täydennyksiä.
4. että pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta kokouksessa
§ 87 Koulutussuunnitelma vuodelle 2024
Valmistelijat: hallinto- ja henkilöstöjohtaja, henkilöstösuunnittelija ja hallinnon harjoittelija
aiemmat käsittelyt: Yhteistyöryhmä 18.3.2024 § 5
Yt-lain mukainen koulutussuunnitelma on laadittu vuodelle 2024 ja sitä esitetään kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi
Liitteet: 1 kpl. – Sisältää mm. osaamisen kehittämissuunnitelman toimielimittäin ja tulosalueittain; sekä seurantasuunnitelman.
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää hyväksyä koulutussuunnitelman vuodelle 2024.
§ 88 V. 2024 talonrakennusinvestointien talousarviomuutos / Hakamäen urheilukentän huoltorakennus
Valmistelijat: tekninen johtaja (vs. kiinteistöpäällikkö), rakennuttaja, teknisen toimialan talous- ja hallintopäällikkö, rakennuttajainsinööri, hankekoordinaattori ja liikuntapäällikkö
aiemmat käsittelyt (kunnanhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi 19.2.2024 kokouksestaan): Tekninen lautakunta 13.2.2024 § 23, Kunnanhallitus 19.2.2024 § 49, Tekninen lautakunta 12.3.2024 § 36
Hakamäen urheilukentän huoltorakennus, v. 2024 talonrakennusinvestointimäärärahan lisäys
Liitteet: 1 kpl. julkisena + joitain salaisia liitteitä – julkinen liite sisältää vuoden 2024 talonrakennusinvestointien käyttösuunnitelman
Asian käsittelyhistoriasta on nähtävissä, että hankkeeseen on käytetty v.2023 aikana 98.800 euroa. Lisäksi mainitaan, että hankkeen urakka-ajan siirtyminen arviolta n. 2 kk ajalla talvikuukausille, saattaa aiheuttaa lisäkuluja, jotka tilaaja kattaa. Huoltorakennuksen valmistumishetkestä riippuen 10-15 % urakkasummasta siirretään vuodelta 2024 vuodelle 2025. Mikäli 140.000 euron lisämäärärahaa ei myönnetä, hanke pitää suunnitteluttaa ja kilpailuttaa uudelleen.
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että
1. talonrakennusinvestointien hankkeelle 12090325002_002 Hakamäen urheilukenttä, huoltorakennus/latukonevarasto (tähtimerkitty, valtuustoon nähden sitova hanke) varattuun v. 2024 määrärahaan 800.000 € lisätään 140.000 €
2. lisämääräraha 140.000 € vähennetään valtuustoon nähden sitovasta tasosta 1209033 talonrakennus korjausinvestointi määrältään 671.000 €, jolloin korjausinvestointeihin jää 531.000 €. Tekninen lautakunta muuttaa korjausinvestointien käyttösuunnitelmaa vastaamaan muutettua määrärahaa, ja
3. hankkeelle varatun v. 2024 investointimäärärahan 940.000 € mahdollista kohdentumista vuodelle 2025 tarkastellaan vuoden 2025 talousarviossa.
§ 89 Asemakaavan mukaisen ET-alueen n. 100 m2 vuokraaminen pylväsmastolle sekä laitetilakopille kiinteistöstä 165-440-2-77 Kunnan-Harviala
ET-alueen vuokraaminen Janakkalan kunnalta kiinteistöstä 165-440-2-77 Kunnan-Harviala pylväsmaston ja laitesuojan rakentamista varten
Liitteet: julkisia 4 kpl. ja lisäksi salassa pidettävää liiteaineistoa (ei julkinen)
Asian päätöshistoriasta on luettavissa, että tavoitteena on parantaa Janakkalan Harvialan alueen mobiiliverkkoa. Alueen asemakaavaa on käsitelty Janakkalan kunnanvaltuustossa 9.1.2023 § 6.
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että liitteenä oleva maanvuokrasopimus pylväsmaston ja laitetilakopin sijoittamiseen ja rakentamiseen kiinteistölle 165-440-2-77 Kunnan-Harviala hyväksytään.
§ 90 Rahoitusagentti -yhteishankkeen hankehakemus
Valmistelijat: elinvoimapäällikkö
aiemmat käsittelyt: –
Rahoitusagentti -yhteishankkeeseen osallistuminen
Liitteet: 1 kpl. – Hankehakemus.
Asiaselostuksesta on nähtävissä, että kuntien (Hämeenlinna, Riihimäki, Forssan seutu, Janakkala, Hattula, Hausjärvi ja Loppi), omarahoitusosuus on yhteensä n. 75.500 euroa. Tästä Janakkalan omarahoitusosuus on n. 7.300 euroa. Hankehakemuksen kokonaisbudjetti on 255.088 euroa. Hankkeen kesto on 28.2.2026 saakka.
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää, että Janakkalan kunta osallistuu Rahoitusagentti -yhteishankkeeseen ja päättää varata hankkeen omarahoitukseen 7349 euroa hankeajalle 1.3.2024-28.2.2026.
§ 91 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä; kuntayhtymän avoin saatavakanta
Valmistelijat: talousjohtaja ja hallinnon asiantuntija
Riihimäen seudun terveyskeskuksen avoinna olevan saatavakannan lunastamisesta sekä päätöksen toimeenpanon ja purkautumisen jälkeisistä järjestelyistä ja toimista päättäminen.
Liitteet: –
Asia liittyy Riihimäen seurun terveyskeskuksen kuntayhtymän juridiseen lakkauttamiseen.
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se
1. hyväksyy Riihimäen seudun terveyskeskuksen avoinna olevan saatavakannan lunastamisen yhden euron lunastushinnalla Riihimäen kaupungin toimesta;
2. Lunastaja tilittää lunastushinnan, yksi euroa, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tilille FI04 xxxx xxxx xxxx xx;
3. Riihimäen kaupungin talousjohtaja hoitaa päätöksen toimeenpanon ja purkautumisen jälkeiset järjestelyt ja toimet jäsenkuntien valtuustojen aikaisempien päätösten mukaisesti
§ 92 Ateria- ja puhtauspalveluiden palvelusopimuksen päättäminen Compass Group Finland Oy:n kanssa
Valmistelijat: kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja ateria- ja puhtauspalveluiden palvelupäällikkö
Asiaselostuksesta ilmenee, että edellisen 4.2.2024 kunnanvaltuuston käsittelyn jälkeen on
6.3.2024 pidetty keskustelu kunnan viranhaltijoiden ja Compass Groupin välillä keskustelu palvelusopimuksen jatkamisen edellytyksistä. Päädyttiin valtuustoinfon järjestämiseen.
Sivistystoimen kanssa on 14.3.2024 pidetty tilannekatsaus mahdollisesta palvelusopimuksen päättymisestä. Käyttäjäasiakkaat ovat esittäneet huolensa mahdollisesta uudesta kilpailutuksesta ja siitä, että palvelutuottaja vaihtuisi ja kaikki alkaisi alusta.
Valtuustoinfo järjestettiin 18.3.2024. Paikalla oli valtuutettuja, kunnan viranhaltijoita sekä Compass Groupin edustajia. Tilaisuudessa todettiin, että sopimuksen jatkumisen edellytyksenä on molempien sopimusosapuolten luottamus ja sen rakentaminen yhdessä. Lisäksi laadunvalvontaan ja viestintään tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota sekä näitä osa-alueita tulisi kehittää nykyisestä.
Taloudellisesta näkökulmasta edullisin vaihtoehto on jatkaa yhteistyötä Compass Groupin kanssa sekä päivittää sopimusta laadunvalvonnan ja viestinnän osalta.
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että ateria- ja puhtauspalveluiden sopimusta ei lähdetä päättämään ja sopimusta päivitetään erityisesti laadunvalvonnan ja viestinnän osalta sekä lasten ja nuorten osallistamisen näkökulmasta.
§ 93 Kunnanjohtajan irtisanoutuminen
Valmistelijat: hallinto- ja henkilöstöjohtaja
aiemmat käsittelyt: –
Kunnanhallitus ja valtuusto käsittelevät kunnanjohtajan irtisanomisilmoituksen.
Liitteet: –
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se merkitsee tiedoksi kunnanjohtajan irtisanomisilmoituksen 25.3.2024 alkaen niin, että viimeinen virassaolopäivä on 25.5.2024.
§ 94 Kunnanjohtajan viran aukijulistaminen
Valmistelijat: hallinto- ja henkilöstöjohtaja, hallinnon asiantuntija
aiemmat käsittelyt: –
Janakkalan kunta aukijulistaa kunnanjohtajan viran
Asiaesittelyssä mainitaan mm. ”Rekrytoinnissa voidaan käyttää konsulttipalveluita sekä soveltuvuusarviointia” , ”Kunnanjohtajan haku on auki 26.3.-14.4.2024”, ”Haastatteluryhmä valitsee haastateltavat henkilöt”, ”Kaksi haastatelukierrosta, huhti- ja toukokuun puolivälissä”, ”Soveltuvuustesteihin valittujen testit pidetään viikoilla 17 ja 18”, ”Kunnanjohtajan valinta viedään 3.6.2024 kunnanvaltuuston päätettäväksi”
Liitteet: 1 kpl. – Rekryilmoitus.
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää
1. julistaa kunnanjohtajan viran haettavaksi. Hakuaika on 26.3.2024 – 14.4.2024;
2. todeta, että kunnanjohtajan voimassa oleva kelpoisuusvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys julkiseen hallintoon ja kokemusta johtamistehtävistä;
3. että virassa noudatetaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa;
4. että viranhakuilmoitus julkaistaan ainakin kunnan ilmoitustaululla ja www-sivulla, tepalvelut.fi -sivuilla, Kuntarekryssä sekä Kuntalehdessä;
5. nimetä haastatteluryhmän. Haastatteluryhmä voi valita itselleen sihteerin ja hyödyntää valintaprosessissa konsulttipalveluita;
6. valtuuttaa haastatteluryhmän valitsemaan haastatteluihin ja soveltuvuusarvioiteihin valittavat henkilöt;
7. hyväksyä, että hakuprosessissa huomioidaan myös asiaselostuksessa kuvatut suostumuksenantajat, joille tehdään myös soveltuvuusarviointi;
8. hyväksyä liitteenä olevan viranhakuilmoituksen ja valtuuttaa viranhaltijat tekemään hakuilmoitukseen mahdollisia teknisiä muutoksia;
9. että rekrytoinnissa noudatetaan Janakkalan kunnassa käytössä olevaa anonyymiä rekrytointia;
10tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa
§ 95 Avoinna olevan kunnanjohtajan viran hoitaminen 26.5.2024 lukien siihen saakka, kunnes uusi kunnanjohtaja ottaa viran vastaan
Valmistelijat: kunnanjohtaja ja talousjohtaja
aiemmat käsittelyt: –
Avoinna olevan kunnanjohtajan viran hoitaminen.
Liitteet: –
Asiaesittelyssä mainitaan mm. ”Kunnanhallitukselle esitetään, että avoinna olevaa virkaa hoitaa rekrytointiprosessin ajan hallinto- ja henkilöstöjohtaja Maija Nivala. Viran hoitaminen alkaa 26.5.2024 eli heti sen jälkeen kun kunnanjohtaja Reijo Siltalalla on ollut viimeinen virassaolopäivä. Määräaikainen kunnanjohtajan viran hoitaminen kestää siihen saakka, kunnes uusi kunnanjohtaja aloittaa virassa.”, ”Myös muiden poissaolojen (sivistysjohtaja, talousjohtaja) johdosta tullaan tekemään sisäisiä järjestelyjä, joista tehdään erikseen tarvittavat päätökset. Kokonaisratkaisun on arvioitu olevan kustannusneutraali tai tuovan mahdollisesti hieman säästöä.”
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle,
1. että se valitsee 26.5.2024 alkaen vt. kunnanjohtajaksi hallinto- ja henkilöstöjohtaja Maija Nivalan. Kunnanjohtajan tehtävän hoitaminen kestää siihen saakka, kunnes virkaan valittu kunnanjohtaja ottaa viran vastaan
2. että se toteaa, että Maija Nivalalla säilyy edelleen myös hallinto- ja henkilöstöjohtajan virkavastuu, mutta kyseisen viran pääasialliset tehtävät jaetaan sisäisesti
3. esittää, että valtuusto päättää maksaa vt. kunnanjohtajalle kunnanjohtajan viran hoidosta 26.5.2024 lukien 10 000 €/ kk siihen saakka, kunnes virkaan valittava kunnanjohtaja ottaa viran vastaan. Kokonaispalkan suuruus on sama kuin kunnanjohtajan tehtävässä
§ 96 Talousjohtajan viransijaisuuden aukijulistaminen ajalle 1.6.2024-31.12.2024 ja sijaisen määräaikainen muutos
Valmistelijat: hallinto- ja henkilöstöjohtaja, hallinnon asiantuntija
aiemmat käsittelyt: –
Kunnanhallitukselle esitetään, että se päättää aukijulistaa talousjohtajan viransijaisuuden ajalle 1.6.2024-31.12.2024.
Liitteet: –
Asiaesittelyssä mainitaan mm. ”Talousjohtajan viransijaisuuden aukijulistamisen tarve on syntynyt nykyisen talousjohtaja Juha Halenin ajalla 1.8.2024-3.1.2025 pidettävän vanhempainvapaan johdosta. Viransijaisuuden aukijulistamista esitetään ajalle 1.6.2024-31.12.2024, jotta virassa oleva talousjohtaja ehtisi perehdyttää viransijaisuutta hoitavan henkilön tehtävään ennen vanhempainvapaalle siirtymistä. Viransijaisuuden haun avaamista esitetään ajalle 26.3.-14.4.2024”; ”Kunnanjohtajan siirtyessä toisiin tehtäviin on tarpeen tehdä myös tilapäisjärjestelyjä talousjohtajan sijaisen nimeämisessä talon sisällä. Hallintosäännön mukaan talousjohtajan sijaisena toimii hallinto- ja henkilöstöjohtaja. Hallinto- ja henkilöstöjohtajan tehtävät tulevat lisääntymään, joten on perusteltua nimetä määräaikaisesti talousjohtajan ja vs. talousjohtajan sijaiseksi contoller. Tämä tarkoittaa käytännössä vuosilomien ja muiden poissaolojen osalta tapahtuvia sijaistuksia.”
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää
1. julistaa haettavaksi talousjohtajan viransijaisuuden ajalle 1.6.2024-31.12.2024 niin, että hakuaika on 26.3.2024- 14.4.2024;
2. todeta, että talousjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä kokemus talousjohtamisesta;
3. että viransijaisuudessa noudatetaan kolmen kuukauden koeaikaa;
4. että viranhakuilmoitus julkaistaan ainakin kunnan ilmoitustaululla ja www-sivulla, tepalvelut.fi -sivuilla ja Kuntarekryssä;
5. nimetä haastatteluryhmään kunnanhallituksen puheenjohtajan, talousjohtajan ja hallinto- ja henkilöstöjohtajan. Haastatteluryhmä voi valita itselleen sihteerin;
6. nimetä vuosilomien ja muiden poissaolojen ajalle talousjohtajan ja vs. talousjohtajan sijaiseksi 1.5.-31.12.2024 väliselle ajalle controllerin hallinto- ja henkilöstöjohtajan sijaan
7. tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.
§ 97 Kunnan liputuskäytännöt teemaviikoilla
Valmistelijat: kunnanjohtaja, hallinto- ja henkilöstöjohtaja
aiemmat käsittelyt: –
Kunnassa on tarpeen tehdä linjaus liputuskäytännöistä teemaviikoilla.
Liitteet: –
Asia liittyy kesäkuiseen ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumaan, Pride-kuukauteen. Liputus tänä aikana on yleistynyt kunnissa, mutta ei ole Suomessa virallinen tai vakiintunut liputuspäivä.
Päätösesitys: Kunnanhallitus keskustelee Janakkalan kunnan liputuskäytännöistä ja tekee esityksen valtuustolle siitä, miten kunta toimii eri teemaviikkojen osalta liputtamalla.
§ 98 Kunnanhallituksen vaali jäljellä olevaksi toimikaudeksi
Valmistelijat: hallinto- ja henkilöstöjohtaja, hallintosihteeri
aiemmat käsittelyt: –
Kunnanhallituksen vaali jäljellä olevaksi toimikaudeksi
Liitteet: –
Asia liittyy 29.1.2024 kunnanhallituksen asettaman tilapäisen valiokunnan toiminnan päättymiseen 15.3.2024. Asiaa käsitellään 8.4.2024 ylimääräisessä valtuuston kokouksessa. Tämä pykälä on ehdollinen ja se käsitellään, jos kunnanvaltuusto päättää 8.4.2024 erottaa kunnanhallituksen aiemmassa pykälässä.
Päätösesitys: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että jos valtuusto päättää erottaa kunnanhallituksen, valtuusto
1. valitsee kunnanhallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi yhdeksän varsinaista jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen ja
2. valitsee varsinaisista jäsenistä kunnanhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
§ 99 Eron myöntäminen luottamustoimesta / Mämmi
Valmistelijat: hallintosihteeri
aiemmat käsittelyt: –
Eron myöntäminen luottamustoimesta ja uuden jäsenen valitseminen
Liitteet: –
Päätösesitys: Kunnanhallitus esittää, että valtuusto päättää
1. myöntää eron Lotta-Mari Mämmille tarkastuslautakunnasta 15.4.2024 lukien ja
2. valita eronneen tilalle tarkastuslautakuntaan uuden henkilökohtaisen varajäsenen Esa Vanhakoskelle.
§ 100 Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset
Valmistelijat: –
aiemmat käsittelyt: –
Toimielinten pöytäkirjojen ja viranhaltijapäätösten täytäntöönpanon vahvistaminen.
Liitteet: – Sisältö: toimielinten päätökset 3 kpl. sekä viranhaltijoiden ja työntekijöiden tekemiä päätöksiä 5 kpl.
Päätösesitys: Pöytäkirjat ja viranhaltijoiden päätökset merkitään kunnanhallituksen tiedoksi ja päätetään, että niitä ei oteta kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
§ 101 Ilmoitusasiat
Valmistelijat: –
aiemmat käsittelyt: –
Kokouksen ilmoitusasiat
Liitteet: – Sisältää mm. Hämeen liiton kokouskutsun maakuntahallituksen kokoukseen 18.3.2024
Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää merkitä tietoonsa saatetuksi em. ilmoitusasiat.
Tervetuloa Petri Hakamäen kotisivuille! 