Janakkalassa on ollut – voisiko jopa sanoa – poikkeuksellista kansalaisaktiivisuutta viime viikkoina. Kuntalaiset ovat keränneet nimiä kansanäänestysaloitteeseen, joka keräsi ennen sulkemistaan yli 1300 nimeä. 🤗👏
Aloitteen nimienkeruu päätettiin viime viikolla ennen alkuperäistä määräaikaansa. Asiakokonaisuus on lähetetty Janakkalan kunnan kirjaamoon valmistelua varten.
Viime viikolla Janakkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marko Ahtiainen antoi Ylen haastattelussa oman näkemyksensä valmistelun aikataulusta. Samoin eilen 16.3. kunnanjohtaja Riikka Moilanen antoi saman suuntaisen vastauksen paikallislehti Janakkalan Sanomille. Kumpikin edellä mainittu henkilö kertoi omana näkemyksenään, että asia valmistellaan normaalilla aikataululla ja, että se tulee valtuuston käsiteltäväksi huhtikuun 27. päivän kokouksessa.
Ajattelen itse, että tässä ei nyt toimittaisi ihan Kuntalain hengen mukaisesti. Kuntalain § 25 määrittelee, että jos kansanäänestysaloite kerää riittävän määrän ääniä, se on viipymättä tuotava valtuuston käsiteltäväksi. Tästä ajanhetkestä noin 1,5 kuukauden päähän ei oman käsitykseni mukaan toteuta asian viipymättä valmistelun kriteeriä, miten itse asiasta ajattelen.
Asia on mielenkiintoinen yksittäinen kokonaisuus kevään valmistelutöiden ja asiakäsittelyiden piirissä. Mielenkiinnolla odotan, miten asia tulee etenemään kaikki byrokratian kiemurat läpi.
Kuntalaki – 25 § Kansanäänestysaloite Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.
Janakkalan kyläkoulukiista voi johtaa historialliseen kansanäänestykseen – aiemmat vastaavat aloitteet ovat kariutuneet | Yle 13.3.2026: https://yle.fi/a/74-20214816
Janakkalan kunnan tekninen lautakunta käsittelee tänään 10.3. Turengin koulu- ja monitoimikeskuksen 2-rakentamisvaiheen hankesuunnitelmaa. Se sisältää yläkoulun opetustilat 7-9-luokkalaisille, lukion opetustilat, koko koulukeskuksen väestönsuojatilat ja liikuntatilan. Välkyn 1-rakentamisvaihe sisälsi opetustilat 1-6lk ikäluokille ja esikoululaisille, nuokkarin tilat sekä koulukeskuksen yleiskäyttötiloja, muun muassa ruokalan ja teknisen käsityön tilat sekä juhlatilan eli niin kutsutut ”opin portaat”.
Tänään käsiteltävä hankesuunnitelma on kaikkiaan kolmas. Ensimmäinen eteni syksyllä teknisen lautakunnan muutoksilla kunnanhallitukseen, mutta kunnanjohtajan palauttamalla teknisen johtajan esityksellä. Kunnanhallitus palautti hankesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi, jotta etsittäisiin vaihtoehtoja, millä koulu- ja monitoimikeskus saataisiin rakennettua halvemmalla (arvio 17,3 miljoonaa euroa).
Toisen hankesuunnitelman käsittely joulukuun alussa 2025 päättyi teknisen lautakunnan vedettyä keskustelun aikana suunnitelman pois esityslistalta. Tämän jälkeen kunnanvaltuustolle ja lautakunnille pidettiin yhteinen info, jossa asiaa käytiin yhteisesti ensimmäistä kertaa läpi. Tämän infotilaisuuden jälkeen muutettu hankesuunnitelma on tänään 10.3. teknisen lautakunnan käsiteltävänä.
Janakkalan sitoutumattomien valtuustoryhmä on pitänyt alusta saakka tärkeänä, että opetustilat ja liikuntatilat tehtäisiin tämän hetkistä tarvetta vastaavina. Esimerkiksi oppilasmäärämitoitus koulukeskukselle on tasolla 2017-2018. Opetustilojen mitoitus koko koulukeskuksessa on 1000 oppilasta ja esikoululaista (1-vaihe 500 + 2-vaihe 500). Oman laskentani ja arvioni mukaan 1000 oppilaan ja eskarilaisen mitoitus on noin 80-100 henkilölle ylimitoitettu. I-vaiheessa rakentuneiden tilojen käyttöä tulisi miettiä II-vaiheen tarpeita ajatellen. Ylimitoitus vaikuttaisi myös siihen, että sekä opetustilat, mutta myös väestönsuojatilat rakennettaisiin tarvetta kalliimpina.
Turengin koulu ja monitoimikeskuksen liikuntatiloista on viime valtuustokauden 2021-2025 kunnanhallitus nostanut pöytään esityksen, että liikuntatilat tulee tehdä pienemmällä mitoituksella ja halvemmalla kuin liikuntahalli eli tehtäsiin pelkästään koulun tarvetta vastaavat liikuntatilat. Tätä asiaa varten suunnitteluun varattiin rahaa Nyt tämän illan teknisen lautakunnan kokoukselle esitetään, että liikuntatila olisi mitoiltaan yhteensä 608 m2, eikä tilaan tulisi minkäänlaista katsomoa. Sali olisi jaettavissa väliverholla kahteen erilliseen n. 300 m2 tilaan. Väestösuojatilat rakentuisivat yhteiskäyttöisesti pukuhuone-, sosiaali- ja varastotiloihin.
Edellä kuvattu esitys liikuntatiloista sisältäisi myös esityksen tarpeelle tehdä akustiikkakorjaukset Turengin kirjasto-liikuntahallin 1997 valmistuneen liikuntasalin akustiikkakorjauksille (uudet väliverhot, seinä- ja kattoakustointi?). Tälle perusparannushankkeelle ei ole kuitenkaan esitetty hinta-arviota koulu- ja monitoimikeskuksen hankesuunnitelman yhteydessä.
Eri vaihtoehtojen hinnat 2-vaiheen rakentamiselle, joista toteutettavaksi esitetään vaihtoehtoa 2 (VE2): – VE1: 18.698.000 € (koulukeskus ja liikuntatilat) – liikuntasali 890m2 sis. katsomo – VE2: 15.326.000 € (koulukeskus ja liikuntatilat) – liikuntasali 608m2 ei katsomoa – VE3: 17.631.000 € (koulukeskus ja liikuntatilat) – liikuntasali 890m2 sis. katsomo; luokka- ja aulatilat pienemmät kuin VE1 – VE4: 21.268.000€ (koulukeskus ja liikuntatilat) – liikuntasali 1080m2 sis. erillinen kiinteä katsomo – VE5: 17.884 M€ (koulukeskus ja erillinen liikuntatila) – liikuntatilan kokoa ei ole mainittu?
Lisäksi on laskettu vaihtoehtomalliin 2 lisättynä painisaliosio, jolloin hankkeen kokonaishinnaksi tulisi noin 16,1 miljoonaa euroa.
Itseäni harmittaa myös tavallisten liikuntaa harrastavien kuntalaisten puolesta. Tällä hetkellä liikuntatilojen, nimenomaan liikuntahallikokoisten salien käyttöön saaminen normikuntalaisella on todella hankalaa, ja näitä hankkeita tehdään kuntalaisten rahoilla.
Lisäksi on käyty avointa keskustelua urheiluseuratoimijoiden kanssa, että niin sanotun täysimittaisen liikuntasalin saaminen Turenkiin helpottaisi myös Tervakosken Delfort Areenan tilannetta. Sekin on tällä hetkellä talviajan käytön osalta täysin ”turvoksissa”.
Janakkalan kunnan tekninen lautakunta pitää seuraavan kokouksensa huomenna tiistaina 10.3. Kokouksen esityslistalla on muun muassa asiakokonaisuus, joka koskee koululakkautusten valmistelua.
Omana mielipiteenäni kerron tässä kohtaa, että on mielenkiintoista saada esitetystä lausunnosta vahvistusta omille ajatuksilleen. Esimerkiksi jos kouluissa lakkaisi opetustoiminta niin kiinteistöille ei ole olemassa minkäänlaista jatkokäytön suunnitelmaa, arviota eikä aikatauluakaan. Säästöjä ei siis tule syntymään juurikaan, kun kiinteistöissä tulee pitää tekniikka päällä joka tapauksessa.
Lausunnosta seuraavassa:
Tekninen lautakunta vastaa lausuntopyyntöön koskien kouluverkon tiivistämistä osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Esittelytekstissä on lausunto, jossa esimerkiksi mainitaan seuraavasti.
1) Tarkastelu eri näkökulmista:
1.1) Tarkastelukohteina on ollut: rakennuksen perusvaatimukset (rakennus ja tilat), esteettömyysvaatimukset, terveellisyys, sisäilma, olosuhteet, paloturvallisuus, pelastussuunnittelu, henkilöstön työturvallisuus.
1.2) Mainittuihin asioihin sisältyy paljon lainsäädäntöä ja lainsäädännön näkökulmasta kunnan omistamiin kiinteistöihin olisi tarvetta tehdä toimenpiteitä.
1.3) Vastauksenaan teknisen lautakunnan esitetään lausuvan sivistystoimelle osaltaan, että kiinteistöjen näkökulmasta kunnalla on paljon korjausvelkaa kiinteistöissä ja useat kiinteistöt tarvitsevat korjaustoimenpiteitä sekä parannuksia.
2) Tarkastelu, jos koulut lakkautetaan:
2.1) Koulujen lakkauttamisella todetaan, että vähennettäisiin kiinteistöihin kohdistuvaa korjausvelkaa ja korjaustarpeita.
2.2) Säästöjen näkökulmasta teknisen palvelut ovat tukipalvelut. Koulujen lakkauttaminen ei tuo tilapalveluiden ja aluepalveluiden näkökulmasta merkittäviä säätöjä ensimmäisinä vuosina.
2.3) Koulun lakkautuksen vaikutukset ovat sisäisissä vuokrissa ja jos koulu lakkaa, kulut tila- ja aluepalveluista jäävät teknisen toimelle, kun sivistystoimi ei ole enää käyttäjänä.
2.4) Pienimuotoisia säästöjä voi kertyä, kun lämmitystä ja aluepalveluiden talvikunnossapitoa vähennetään, mutta tämä edellyttää kuitenkin sitä, että kiinteistöä ei käytetä ja se jätetään tyhjäksi.
2.5) Suurempia säätöjä kertyy, jos päätetään luopua kiinteistöstä. Myyntiä sekä sen aikataulua on kuitenkin mahdoton ennustaa ja näin ollen, koska säästöjä rupeaa kertymään mahdoton sanoa.
3) Kiinteistöjen jatkokäyttö opetustoiminnan mahdollisesti lakkauduttua:
3.1) Kiinteistöjen jatkokäytöstä ei ole päätöksiä eikä arvioita. Jatkokäytön mahdollisuudet arvioidaan sekä esitetään päätettäväksi palveluverkkoselvitysen osana valmistuvassa kiinteistöstrategiassa sen jälkeen, kun palveluverkkotyö on saatu valmiiksi.
Liitteet: Tilapalvelut on valmistelleet aiemmin Janakkalan kyläkoulujen kuntotutkimusten tiivistelmien ja rakennusosien pisteytyksen yhteenvetoa. Tieto liitetään osaksi teknisen lautakunnan lausuntoa sivistyslautakunnalle päätöksenteon tueksi.
Miltä se Janakkalan kunnan tilinpäätös näyttää vuodelle 2025?
Torstaina 5.3. Janakkalan kunnan järjestämässä talousillassa kunnanjohtaja Riikka Moilanen kertoi tilaisuuden lopuksi, miltä viime vuoden 2025 talouden tilanne tällä hetkellä näyttää pian valmistuvassa tilinpäätöksessä. Tilinpäätöstä viimeistellään vielä, eikä sitä ole vielä vahvistettu tai hyväksytty.
@ petripolitiikassa / Petri Hakamäki
Talousilta oli kaikille kuntalaisille avoin, ja saattoi joku kuntarajojen ulkopuoleltakin olla paikalla. Osallistumistahan ei missään rajoitettu. Tilaisuudessa kunnanjohtajan esittämissä kalvoissa viime vuoden 2025 tilinpäätöksen alijäämän tasokai annettiin alustavana arviona -1,2 miljoonaa euroa.
Viime vuoden 2025 lopulla hyväksytyssä talousarviossa vuodelle 2026 sekä talousuunnitelmassa vuosille 2026-2028 on nähtävissä viimeisimmän v.2025 muutetun talousarvion (MTA) aikaisen peruskunnan tuloksen suuruus. Se on hieman vajaa -2,0 miljoonaa euroa alijäämää (-1 985 417 €, kuvakaappaus ohessa).
Kuva: Tuloslaskelmaosa v.2026 talousarvio ja v.2026-2028 taloussuunnitelma.
Janakkalan kunnanvaltuusto päätti 8.12.2025 kokouksessaan vuoden 2025 viimeisestä talousarviomuutoksesta (§ 119). Tuolloin valtuusto päätti:
hyväksyä talousarviomuutokset (254 017 €) vuodelle 2025 niin, että tilikauden tulokseksi ennakoitiin -1 725 517 euroa alijäämää
että mikäli tilinpäätös tulee osoittamaan, että tilikauden alijäämä on odotettua (1 979 534 €) pienempi, voidaan enimmillään erotuksen suuruiset lisäpoistot tehdä tilinpäätöksen yhteydessä
Eli tässä erotus olisi karkeasti laskettuna noin 800 000 euroa (noin 1,2 miljoonaa suhteessa noin 2,0 miljoonaan).
Ylimääräiset poistot ovat talouden kannalta rakenteellinen korjaus. Toisin sanoen valittuja poistoja ei tulla enää tekemään, eikä niitä tarvitse enää tehdä toistamiseen. Toisin sanoen, kun ylimääräinen poisto kirjataan vuodelle 2025 niin se korjaa tai parantaa myös vuoden 2026 sekä tulevienkin vuosien talouden tilannetta.
Janakkalan kunnanhallitus on 20.10.2025 kokouksessaan päättänyt talouden tasapainottamisohjelamsta (§ 258), että talouden tasapainottamisohjelmalta edellytetään jo vuonna 2026 palveluverkkosuunnitelman lisänä 0,5-1 M€ säästöt.
Mutkia jos suoristellaan niin tekisi mieleni kysyä, ja kysynkin, että jos vuoden 2025 tilinpäätös korjaa vuoden 2026 taloutta rakenteellisesti ylimääräisten poistojen osalta noin 800 000 euroa niin onko jo tänä vuonna 2026 tarvetta tasapainottaa taloutta 500 000 – 1 000 000 euron verran?
Talousillan 5.3.2026 aikaiset ajatukset Janakkalan kunnan tilinpäätöksestä v.2025.
Loppuun lyhyesti: Mitä tarkoittaa poisto kuntataloudessa?
Kuntataloudessa poisto tarkoittaa sitä, että pitkävaikutteisen omaisuuden (esimerkiksi rakennuksen tai koneen) hankintamenoa kirjataan kuluksi vähitellen usean vuoden aikana. Näin investoinnin kustannus jaetaan sille ajalle, jonka aikana omaisuutta käytetään.
Arvoa alentava poisto on kertaluonteinen. Poisto alentaa kiinteistön tai koneen hankintamenoa kunnes se saavuttaa 0 euron tason. Jos taas kiinteistöä peruskorjataan tai koneeseen tehdään parannuksia niin, että niiden arvot nousevat nämä arvioidut arvon nousut nostavat myös poistomäärää ja pidentävät poistoaikaa.
Janakkalan kunta järjesti kuntalaisille talousillan torstaina 5.3.2026. Tilaisuus järjestettiin Teams-yhteydellä. Tämän lisäksi henkilöillä, joilla ei ollut etäyhteyttä, olivat koolla Turengin kirjasto-liikuntahallin opetustilassa ja katsoivat siellä samaa, seinälle heijastettua esitystä.
Teams-yhteyden kautta tilaisuuteen osallistui enimmillään yhteensä noin 80-90 osallistujaa (kuntalaiset, luottamushenkilöt ja kunnan viranhaltijat mukaan lukien). Teamsin kommenttiketjussa kirjastolta huikattiin terveisiä muutamalta sinne saapuneelta henkilöltä.
Tilaisuudessa kutsuttuna puhujana ja esitelmöitsijänä oli kuntien finanssiriskeistä väitellyt hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä. Hän on ollut aiemmin Janakkalassa 2010-luvulla tekemässä talouden tasapainotusohjelmaa ja tietää Janakkalan kunnan taustaa noilta ajoilta.
Oma ennakkoasenteeni tilaisuutta kohtaan oli hieman epäilevä, kun tiesin, millaista olisi voinut olla tulossa. Yllätyin kuitenkin jotenkin mukavan positiivisella tavalla. Näin jälkikäteen ajatellen ehkä siksi, koska nyt on tullut kunnanhallituksessa sekä valtuustossa mietittyä paljonkin talousasioita, jolloin aihepiiri oli itsellenikin avoimen ajankohtainen.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen…
@ petripolitiikassa / Petri Hakamäki
Tohtori Laesterä oli koonnut esitykseensä joitakin vertailukohtia Janakkalan tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna tuntemaansa Janakkalan 2010-luvun tilanteeseen. Lisäksi hän vertaili Janakkalan tilannetta naapurikuntien ja lähiseudun tilanteeseen ja näkymiin.
Tilaisuuden loppupuolella annettiin mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä Laesterälle, kunnanjohtajalle ja muille paikalla olleille Janakkalan kunnan viranhaltijoille. Oma kysymykseni kohdentui taasen tilastojen haastamiseen tulevaisuuden osalta ja mihin asioihin voitaisiin kohdentaa rahaa ja tehdä kasvutoimia. Vastauksissaan tohtori Laesterä kiinnitti huomion tällä hetkellä Janakkalassa asuviin kuntalaisiin sekä piti tärkeänä heidän hyvinvoinnistaan huolehtimista.
Muissa vastauksissaan ja puheenvuoroissaan kuulimme Laesterän avaavan omia näkökulmiaan mm. Janakkalan kunnan tämän vuoden 2026 talousarvioon. Sen osalta hän esitti näkemyksenään, että se on kenties laadittu hieman pessimistisenä, jolloin sopeutusten taso saattaisi olla 6 miljoonan tasosta poiketen noin luokkaa neljä miljoonaa.
Eikä tohtori Laesterä välttynyt kysymyksiltä palveluverkkoa tai koulukeskusteluakaan koskien. Yhdessä kommentissaan hän esitti näkemyksensä koululakkautuksista yleisesti ottaen, että niitä ei kannattaisi tehdä tyhmästi niin, että samalla koulukuljetusten kustannukset nousisivat. Toki palveluverkkoon kohdistuvia muutospaineita on ja tämän kehittämisen osalta Laesterä esitti kommenttinaan, että tulisi miettiä välttää liikaa laatua sekä liikaa laajuutta. Näiden osalta Janakkalan kunnan luottamushenkilöt jatkavat vielä pohtimistaan ennen kuin keväällä päätökset tulevat eteen.
Loppusanat videon jälkeen.
Ajatuksia 5.3. talousillasta.
Tilaisuuden aluksi kunnanjohtaja Riikka Moilanen arvioi, että tilaisuuden tallenne saattaisi tulla vielä julkiseksi. Omana ajatuksenani esitän, että tallenne saattaisi tulla julkiseksi siinä kohdassa, kun tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin saadaan vastauksia.
Kiitos kaikille positiivisista yhteydenotoista sekä kannustavista viesteistä ja puheluista.
Eilinen ilta oli onnistunut kaikin puolin! Kiitos!
Janakkalan kunnanvaltuusto kokoontuu toiseen vuoden 2026 kokoukseensa maanantaina 2.3.2026 klo 17 alkaen.
Linkki kunnanvaltuuston 2/2026 esityslistaan (avautuu uuteen välilehteen): linkki
Kokousta voit tulla seuraamaan paikan päälle Janakkalan kunnanvirastolle (Juttilantie 1, 14200 Turenki). Ellet pääse paikalle, voit seurata kokousta livestriimin välityksellä (linkki avaa YouTube-kanavan omalle välilehdelle).
Kokouksen aloituspykälät § 9 – 11:
Laillisuus ja päätösvaltaisuus, pöytäkirjan tarkastajien valinta ja käsittelyjärjestys.
§ 12 – Tonttikampanja, Mäyrän ja Ilveslinnan AO-1 ja AO-5 tonti
Kampanjan kohteina olevien tonttien kampanja-aika tulee olemaan arviolta (päätöksen lainvoimaisuus) 16.4. alkaen ja päättyy 31.12.2026. Pykälän esittelyssä (linkki avautuu uudelle välilehdelle) on kerrottu tarkemmat kampanjaehdot.
Teknisen lautakunnan 20.1.2026 käsittelyssä lautakunta päätti lisätä kampanjaan muutaman tontin. Tämän lisäksi Janakkalan sitoutumattomien Ari-Pekka Jaatisen esityksestä lautakunta päätti äänestyksen jälkeen poistaa kampanjan ehdoista varattavien tonttien määrä poistettiin. Jaatisen tekemää muutosesitystä kannatti 8 lautakunnan edustajaa: Jaatinen, Helanen, Lehto, Lönni, Mämmi, Riihimäki, Väisänen, Syväterä. Teknisen johtajan alkuperäistä esitystä kannatti teknisen lautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Aitto-oja.
Tonttimyyntikampanjan ehtoihin tehtiin sekä teknisessä lautakunnassa (Jaatinen (sit.)) että kunnanhallituksessa (Petri Hakamäki (sit.)) muutosesitys, että 1040 suuruinen, Janakkalan kunnan perimä tonttimaksu olisi poistettu. Tehdyt esitykset raukesivat kummassakin toimielimessä kannattamattomina.
Päätösesitys valtuustolle:
Valtuusto päättää:
edellä esitetyt kampanjan ehdot hyväksytään, pl. tonttien varausmäärä per varaaja tai asuntokunta poistetaan kampanjan ehdoista
edellä esitettyjen ja liitteen mukaisten tonttien kampanjahinta on 2 €/m2
kampanjaan lisätään korttelin 601 AO-1 tontit 9 ja 8, eli Vähähiidentie 11 ja Vähähiidentie13
kampanja on voimassa 31.12.2026 asti.
Liitteitä:
päivitetty tonttilistaus, josta löytyvät tonttien pinta-alat, rakennusoikeudet ja alennetut kampanjahinnat (linkki avaa PDF-liitteen)
Osayleiskaavan osalta kaavoituksen aloituspäätös on tehty kunnanhallituksessa 14.3.2022. Luonnosvaiheen ja ehdotusvaiheen jälkeen nyt ollaan edetty hyväksymisvaiheeseen.
”Yleiskaavojen laatiminen ja ajan tasalla pitäminen ovat oleellinen osa kunnan johtamista, millä konkretisoidaan kunnan keskeiset kehittämistavoitteet. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Nimensä mukaisesti yleiskaavassa näitä tarkastellaan yleispiirteisesti. Yksityiskohdista päätetään myöhemmin asemakaavoituksessa tai muussa tarkemmassa suunnittelussa. Alueidenkäyttölain 36 § mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla.”
Tekninen lautakunta on palauttanut asian valmisteluun 21.1.2025. Valmistelun aikana on selvitetty Hiidenjoen ranta-alueiden ja alueeseen rajoittuvan M-alueen asuintonttien kaavoitusmahdollisuudet.
Päätösesitys valtuustolle: Valtuusto päättää hyväksyä Harvialan osayleiskaavan (AKL 37 §).
Asemakaavan osalta kunnanhallituksen aloituspäätös on ollut 14.4.2025. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo on päättynyt 3.1.2026 ja nyt ollaan edetty valtuuston hyväksymiseen.
”Kuntaan on toimitettu 8.3.2025 yksityisen maanomistajan aloite (liitteenä, ei julkinen) asemakaavan muuttamiseksi Tervakosken Suruttoman alueella osoitteessa Suruton 4 sijaitsevalla kiinteistöllä (RN:o 165-431-1-1826). Aloitteessa esitettiin, että majoitustoimintaan varattu liiketoimintatontti (KL, n. 3265 m2) muutettaisiin omakotitalotonteiksi. Tervaniemen liiketoiminta ei tarvitse enää lisää majoitustiloja, mutta omarantaisille omakotitalotonteille voisi olla kysyntää.”
Kunnanhallituksen 16.2.2026 pitämässä kokouksessa jäsen Eini Nurmi teki kannatetun (Hakamäki (sit.)) muutosesityksen: ”§ 38 Suruttoman kaava palautetaan valmisteluun ja kunnan puolella olevat tontit poistetaan ja säilytetään vl-alueena”. Muutosesityksestä äänestettiin. Muutosesityksen puolesta äänestivät Nurmi ja Hakamäki, alkuperäistä esitystä kannattivat Löytynoja, Halinen, Heinämäki, Kannisto, Saarinen ja Tokeensuu. Kunnanhallituksen jäsen Outi Laitinen äänesti tyhjää.
Päätösesitys valtuustolle: Valtuusto päättää hyväksyä (AKL 52 §) Suruttoman asemakaavan muutoksen liitteinä olevien kaavakartan sekä kaavaselostuksen mukaisina.
Konsernipalveluiden ja teknisen toimen toimialat: ”Valtuusto on 8.12.2025 § 113 päättänyt organisaatiomuutoksesta, jossa konsernipalveluiden toimialalla oleva kuntakehityksen tulosalue lakkaa ja toiminnot siirtyvät pääosin tekniselle toimialalle. Talousarviomuutosesityksessä kuntakehityksen määrärahat siirretään tekniselle toimelle ja osin konsernipalveluiden muille tulosalueille.”
Työllisyys- ja kotoutumispalvelut: ”Työllisyys- ja kotouttamispalvelut esittää vuoden 2026 aikana käytettäväksi 120 000 euroa kunnan omiin työllistämistukitoimenpiteisiin. Talousarviossa 2026 määrärahaksi oli arvioitu 50 000 euroa. Kustannusylitys on tarkoitus kattaa vuoden loppuun mennessä EHTAn sopimuksen muutoksesta syntyvillä säästöillä. Talousarviossa 2026 EHTAn kuluiksi on arvioitu noin 1,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2025 kulut ovat noin 1,3 miljoonaa euroa. Edellä olevasta johtuen tässä vaiheessa vuotta ei esitetä lisämäärärahaa.”
Päätösesitys valtuustolle:
Valtuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan talousarviomuutoksen seuraavasti:
1. Kunnanhallituksen alaisen toiminnan – toimintatuotot vähenevät 278 200 euroa – toimintakulut vähenevät 164 291 euroa – vyörytyskulut vähenevät 7 759 euroa – kustannuslaskennalliset erät vähenevät 190 euroa
2. Teknisen lautakunnan alaisen toiminnan – toimintatuotot kasvavat 278 200 euroa – toimintakulut kasvavat 164 291 euroa – vyörytyskulut kasvavat 7 759 euroa – kustannuslaskennalliset erät kasvavat 190 euroa
§ 16 Ikäihmisten hyvinvointi – rahaston sääntöjen muutos
Aiemmat käsittelyt: kunnanhallitus 16.2.2026 § 45
Sääntömuutoksen taustaa lyhyesti: ”Rahaston sääntöjä on syytä tarkentaa varojen käytön ja valmistelun osalta. Sääntömuutos tarkentaa ehtoja kunnanhallituksen vuosittaisesta myöntämästä määrärahasta. Lisäksi sääntömuutos täsmentää hyvinvointitoimialan valmisteluvastuuta. Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan vaikuttamistoimielimet eivät ole kunnan toimielimiä eivätkä ne voi käyttää julkista valtaa. Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät toimi virkavastuulla. Sen sijaan vaikuttamistoimielimille on annettava mahdollisuus vaikuttaa toimintaan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Nämä kriteerit täyttyisivät uudistetussa säännössä.”
Päätösesitys valtuustolle:
Valtuusto päättää hyväksyä Ikäihmisten hyvinvointirahaston sääntöjen muutoksen seuraavasti:
3§ Rahaston varojen käyttö Rahaston varoista annetaan kunnanhallituksen harkinnan mukaisesti vuosittain määräraha hyvinvointilautakunnalle, joka jakaa varat testamentin mukaisesti ikäihmisten tukemiseen Janakkalan kunnan alueella kuultuaan vanhus- ja vammaisneuvostoa. Kohdentamisessa voidaan käyttää esimerkiksi osallistavaa budjetointia. Kunnanhallitus voi rahastosta antaa vuosittain käyttöön enintään 5 % rahaston alkuperäisestä pääomasta.
”Janakkalan kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti on vuoden 2025 loka-joulukuussa tehty tarkennettuja laskelmia kunnan sote-rakennusten siirtämiseksi uuteen kunnan 100% omistamaan tytäryhtiöön, Janakkalan sote-kiinteistö Oy:lle. Tarkasteluun on tuotu myös vertailulaskelmat apporttisiirron ja kiinteistökaupan eroista kunnan sekä uuden yhtiön näkökulmasta.”
Pykälän esittelytekstissä (linkki avautuu selaimessa uuteen välilehteen) avataan kahta eri vaihtoehtoa: A) Apportti ja B) Kiinteistökauppa.
”Yhtiöittämiseen liittyvää omaisuuden luovutusmallin valinnassa on selvitetty oikeudelliset ja verotukselliset reunaehdot. Lisäksi on selvitetty yhtiöittämisen taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset. Valmistelussa on arvioitu vuokrausliiketoiminnan taloudellista kannattavuutta osakeyhtiön näkökulmasta sekä kunnan talouteen vaikuttavia tekijöitä molemmissa luovutusvaihtoehdoissa. Kokonaisarvion ja tehtyjen arviolaskelmien perusteella apporttivaihtoehto on sekä kunnan että Janakkalan sote-kiinteistöt oy:n kannalta parempi vaihtoehto.”
Päätösesitys valtuustolle:
Valtuusto päättää
Monitoimikeskus Katajan, Palvelutalo Kotipellon ja Turengin terveyskeskus-sairaalan (rakennukset A, B, C ja F) siirtäminen Janakkalan sote-kiinteistöt oy:lle toteutetaan vaihtoehdolla A Apportti.
Valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen merkitsemään osakkeita Janakkalan sote-kiinteistöt Oy:n vuonna 2026 järjestettäväksi tulevassa suunnatussa osakeannissa, jossa kunnalle suunnataan 100 osaketta, arvoltaan 10 790 000 euroa 100 osakkeelta, ja jotka kunta maksaa apporttina 1) kohdan mukaisilla rakennuksilla. Kunnanhallitus saa valtuuttaa kunnanjohtajan kunnan puolesta yhtiön suuntaan merkitsemään osakkeet osakeyhtiölain 9 luvun 9 §:n mukaisesti.
Valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen valtuuttamaan kunnanjohtaja allekirjoittamaan 1) kohdassa tarkoitettujen rakennusten siirtämistä 100 osaketta vastaan kunnalta Janakkalan sote-kiinteistöt Oy:lle koskeva liiketoimintasiirtosopimus ja täytäntöönpanopöytäkirja, jossa todetaan siirron tapahtuvan 1.6.2026.
”Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on jättänyt valtuuston kokouksessa 30.9.2025 valtuustoaloitteen ekologisesta kompensaatiosta osaksi kunnan päätöksentekoa (esityslistan liitteenä). Aloitteessa esitetään, mm. että ”ilman merkittävää sääntelyä maankäytön suhteen emme pysty estämään elinympäristömme radikaalia heikentymistä. Tarvitsemme siis merkittäviä ja nopeita toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseksi.”
Aloitteen mukaan elinympäristöjen heikennyksen pysäyttäminen vaatii ekologisten kompensaatioiden velvoittamista kaikilta toimijoilta ja osana päätöksentekoa. Aloitteessa todetaan, että ekologiseen kompensaatioon pohjautuvalla maankäytöllä ja päätöksenteolla Janakkalan kunta lunastaisi edelläkävijän paikan kohti näitä (Suomen) tavoitteita ja olisi edesauttamassa tasapainoisen elinympäristön luomisessa tuleville sukupolville. Aloitteessa esitetään, että Janakkalan kunnan tulisi ottaa käyttöön ekologisen kompensaation malli osana päätöksentekoa.”
§ 20 Eron myöntäminen luottamustoimista / Pitkänen
Aiemmat käsittelyt: kunnanhallitus 16.2.2026 § 55
Antti Pitkänen (sit.) on pyytänyt eroa sivistyslautakunnasta, henkilökohtaisen varajäsenen paikaltaan.
Päätösesitys valtuustolle:
Valtuusto päättää
1. myöntää eron Antti Pitkäselle sivistyslautakunnan varajäsenyydestä 2.3.2026 lukien ja 2. valita eronneen tilalle sivistyslautakuntaan uuden varajäsenen.
Ei liitteitä.
§ 21 Ilmoitusasiat
Ilmoitusasiana valtuustolle ilmoitetaan, että seuraava valtuuston kokous järjestetään 27.4.2026 klo 17.00 alkaen.
Ajatuksia eilisen 16.2. kunnanhallituksen kokouksen ja todella huonosti nukutun yön jälkeen.
Yhteistyötä tehtiin eri ryhmien kesken, vaan ei se riittänyt tälläkään kertaa. Mediatiedote kokouksesta on jaeltu, mutta kokouspöytäkirja julkaistaan ensi viikon maanantaina 23.2.2026. Siksi en mene kokouksen asioihin sen enempää.
Pohdin valtuuston yhteistä näkymää Janakkalan kunnan tulevaisuudelle. Tällä hetkellä kunnanvaltuuston näkemykset jakaantuvat noin suhteella 45%/55%. Enemmistön mielestä vahvat kylät ovat jotain muuta kuin vähemmistöön jäävien mielestä. Vast’ikään kunnanvaltuuston joulukuun alussa hyväksymä kuntastrategia on haastettu ennen kuulumattomalla tavalla…
Kahtiarepivässä asetelmassa korostuu vielä seikka, josta oli jo viime valtuustokauden 2021-2025 loppuhavinoissa ennakkokuvaa. ”Sini-punaa pukkaa”, niin kuin valtuuston puheenjohtaja totesi yhden valtuustossa tapahtuneen äänestyksen jälkeen. Joku minulle viime viikkoina soittaneista kuntalaisista kertoi menneiden vuosien näkymistä, jolloin tällainen oikeiston ja vasemmiston lähentyminen ei olisi ollut missään nimessä, eikä millään tasolla mahdollista.
Mitä tapahtuu itsenäiselle Janakkalalle? Tuleeko tälle keväälle eteen rakenteita rikkova rohkeus; vai vieläkö olisi saatavissa aikaan kompromissi, jossa vanhaa ylläpidettäisiin järkevästi? Olen itse nimenomaan järkevän tekemisen ja ylläpitämisen kannalla, enkä halua rikkoa olemassa olevia rakenteita – se tulisi myös halvemmaksi kunnalle jatkovuosia ajatellen. Mutta pelkäänpä pahaa kompromissin suhteen…
Peruskorjausten investointikulut kummittelevat päätöksenteon taustalla ilman, että kukaan ymmärtää täysin, mitä niillä miljoonilla oltaisiin tekemässä tai saamassa. Näille miljoonille ei ole mitään näkymää talousarvion investointiosassa.
Olen kiinteistöjen peruskorjausmiljoonista jo vuosi toisensa perään kysynyt saamatta vastauksia. Kiinteistöjen käyttäjänäkökulmatkin pitää ottaa huomioon. Jos käyttäjä ei tarvitse, pyydä, eikä vaadi muutoksia esimerkiksi ilmanvaihtoon, lämmitystapaan, esteettömyysasioihin niin miksi näitä pitäisi alkaa ehdoin tahdoin tekemään. Varsinkin, jos on nähtävissä että jatkuvilla säästötoimilla rapautettaisiin kyliä ja alasajettaisiin luontaisesti pikkukoulujen kehitysnäkymiä.
Huom. järkevä kiinteistöjen ylläpito/ylläpitokorjaaminen on jotain aivan muuta erillistä peruskorjauksiin verrattuna.
Oman näkemykseni mukaan Janakkalan kunnan itsenäisyys on vaakalaudalla. Tämän kevään aikana valtuustolle eteen tuotavat talouden tasapainottamisen toimenpiteinä tehtävät 2-4 koulun lakkautumisen- tai jatkamisen päätökset ovat merkittäviä sen kannalta, miten Janakkalan kunta tulee jatkossa pärjäämään. Minä näen tässä asiakokonaisuudessa taivaalla synkkiä ukkosmustia pilviä sekä alkavan myrskyn merkkejä eri puolella kotikuntaamme – tämä ei ole siis enää riski vaan todellinen uhka. Ennakkomerkit ovat karmeita…
Olen äänestäjilleni sitoutunut ylläpitämään itsenäistä Janakkalan kuntaa. Nyt aletaan olla erittäin tukalassa pinteessä. Minun niin kuin tällä hetkellä yhteensä 45% muidenkin valtuutettujen mielestä neljän koulun lakkauttamisen valmistelu erillään palveluverkko- ja kouluverkkosuunnittelusta ei ole järkevää. Silti tämä asia eteni valtuuston päätöksellä valmisteluun, josta kunnanhallitus eilen illalla 16.2. päätti käynnistää toimenpiteet, kuulemiset ja arvioinnit sivistystoimen toimialalla.
P.S. Joillekin kuntalaisille tuntuu olevan yhdentekevää miettiä, suunnitella ja alkaa viedä jo pidemmällekin erilaisia visiointeja Janakkalan kunnan kuntaliitoksesta ympäristökuntien kanssa. Hämeenlinnalaiset odottavat kieli pitkällään, koska Janakkala lankeaa heidän syliinsä. Janakkalassa tuntuu olevan vielä vielä sisäisesti enemmän sääntö kuin poikkeus, että ja -puolueet tunnustelevat toistensa fiiliksiä erilaisilla kuntaliitosajatuksilla – niin kuin alla olevassa esimerkissä. Teksti on leikkaaliimattu suoraan yhden Facekaverini seinän keskustelusta – kirjoittajan nimeä tai tausta-aatetta en paljasta.
”Kommentoin tässä iha hullulla idealla kuntaliitoksista. Laskin että Riihimäen, Janakkalan ja Hausjärven liitos olisi melko kelpoinen – liitoksessa Riksulla olisi vain n 4000 sielua enemmän. Jos liitoksessa olisi Loppi niin Riksu ei saisi määräysvaltaa. Hämeenlinnaan ei kannata liittyä sillä meitä vietäisiin sitten kuoriämpärissä. Lisäksi Lopella on erittäin tärkeät teollisuussuhteet Riksun rajoilla.
Janakkala, Hausjärvi ja Riihimäki ovat vanhaa Janakkalan suurpitäjää joka ulottui Jokelan Nordean pankin takaseinälle.
Janakkala, Hausjärvi, Riihimäki ja Loppi yhdistettynä olisi poliittisesti ja taloudellisesti voimatekijä. Liikenneverkosto itä-länsi-pohjois-etelä maantieliikenteen ja rautatieliikenteen osalta osalta olisi jo valmis. Lisäksi tällaisessa kokoonpanossa nuo pikkukoulumähinät saataisiin helposti hoidettua juuri liikenneverkostoa tehostamalla.
Ruotsissa nämä asiat on hoidettu jo aika päivää sitten rakentamalla lääni-maakunta- ja kuntatason ratkaisulla. Ilmankos siellä menee paremmin. Meillä on liian paljon kuntia ja syö elinvoimaa. Ruotsissa on n 290 kuntaa ja Suomessa n 310. Kun Suomen asukasluku on reilustipieni – Ruotsissa on on tuplaten yli kaksinkertainen määrä väkeä kohdistettuna kuntien väkimäärään kuin Suomessa. Kuntaliitokset vähentäisivät melko lailla hallinto- ja viranomaiskuluja sekä helpottaisivat yrityselämää. Vanhana kommunistina ja marxilaisen kansantaloustieteen harrastajana näen asian olevan näin.
Muita vaihtoehtoja ei ole. Jos näin jatketaan niin me köyhdytään. Mutta kun ihmiset elävät tässä ja nyt ja eivät ajattele meneillään olevaa muutosprosessia niin tulos on huono.”
Onko sivistystoimen koululakkauttamisen säästötavoite asetettu oikein? Tällä haavaa näyttää siltä, että ei ole – vuodelle 2026 asetettu tavoite ei voi täyttyä edes teoreettisella tasolla!
Tekemäni laskelma on tämän artikkelin aivan loppupuolella.
Janakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi 26.1. kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelman vuodelle 2026. Sen mukaisia toimenpiteitä on lähdetty jo käynnistämään.
Sivistyslautakunta kokoontui 10.2. kokoukseen, jossa se päätti käynnistää valtuuston edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet koulujen lakkauttamisen suunnittelemiseksi. Kunnanjohtaja käytti lautakunnan päätökseen otto-oikeuttaan ja asia on seuraavan kerran päätettävänä maanantain 16.2. kunnanhallituksen kokouksessa.
Talouden tasapainottamisohjelmaan on sivistystoimen menot-sarakkeeseen kirjattu euromäärä: 250 000 euroa. Toimenpidekuvauksessa ei ole kirjattuna selkeää toimenpidettä vaan teksti ”koulujen lakkauttaminen 2-4 (menoissa karkea keskiarvo 2-opettajaisen koulun kokonaiskuluista)”.
Olen tehnyt oman esimerkkilaskelmani kaiken tarjolla olevan yleisinformaation kautta. Olen saanut taskulaskimeni ruutuun enimmäissäästöksi vuoden 5 viimeisen kuukauden ajalta (elo-joulukuu) summan hieman alle 140 000 euroa. Säästö sisältää olettaman, että neljä (4) Janakkalan kunnan pikkukoulua lakkaa toimintansa 1.8.2026.
Toisin sanoen.
Meillä ei ole minkäänlaista edes teoreettista mahdollisuutta päästä 250 000 euron säästötavoitteeseen vuoden 2026 aikana, jos edetään talouden tasapainottamisohjelman ajatuksen mukaan ja suljetaan 2-4 pikkukoulua.
Meillä on maanantain 16.2. kunnanhallituksen kokouksessa kaksi vaihtoehtoista tapaa jatkaa ja edetä. Ja kumpikaan niistä ei ole kunnanjohtajan esityksen mukainen.
*** Sivistysjohtajan esitys sivistyslautakunnalle 10.2.2026: Sivistyslautakunta päättää: 1. käynnistää valtuuston 26.1.2026 § 4 päätökseen liittyvän koulujen lakkauttamisen valmistelun siten, että Heinäjoen ja Vähikkälän koulut suljetaan kesällä 2026 ja Tanttalan sekä Viralan koulut kesällä 2027. Jokaisen koulun lakkauttamispäätös valmistellaan erikseen lautakunnan ja kunnanhallituksen kautta 27.4.2026 valtuustoon.
2. että pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.
*** Sivistyslautakunnan päätös 10.2.2026: Sivistyslautakunta päätti: 1. käynnistää kouluverkon muutoksia koskevan valmistelun siten, että ennen yksittäisiä kouluja koskevia lakkauttamisesityksiä lautakunnalle esitetään riittävä ja ajantasainen valmisteluaineisto.
2. Lautakunta ohjeistaa valmistelua siten, että kouluverkkoa koskevien päätösten valmistelussa huomioidaan niiden vaikutus Janakkalan tulevaisuuteen laaja-alaisesti. Valmistelussa tulee selvittää etukäteen mm. – lapsivaikutusten laaja-alainen arviointi – lasten asuinpaikat karttapohjalla koko kunnan alueella – oppilaaksiottoalueiden vaihtoehtoiset rajaukset ja vanhempien valinnanmahdollisuus koulunkäyntialueiden välillä – jokaisen mahdollisesti lakkautettavaksi esitettävän koulun osalta on järjestettävä erillinen avoin yleisötilaisuus – ajantasainen koulukiinteistöjen kunto ja realistiset korjaustarpeet myös vastaanottavissa kouluissa – läpinäkyvät kustannuslaskentatiedot – kunnan maanomistus ja tonttimahdollisuudet kylien alueella – onko pienryhmissä riittävästi tilaa vastaanottavissa kouluissa – koulukuljetusten suunnittelu ja kustannusvaikutukset – yritysvaikutusten arviointi (erityisesti kylien yritykset) – valtionosuudet arvioituna koulukohtaisesti – Koulukiinteistöjen muu käyttö ja merkitys kylälle
3. että pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.
2. käynnistää valtuuston 26.1.2026 § 4 päätökseen liittyvän koulujen lakkauttamisen valmistelun siten, että Heinäjoen ja Vähikkälän koulut suljetaan kesällä 2026 ja Tanttalan sekä Viralan koulut kesällä 2027. Jokaisen koulun lakkauttamispäätös valmistellaan erikseen lautakunnan ja kunnanhallituksen kautta 27.4.2026 valtuustoon
3. edellyttää, että valmistelun kautta tuodaan kattava selvitysaineisto päätöksenteon tueksi ja, että jatkovalmistelussa noudatetaan hallintolain edellymiä toimenpiteitä.
****** LASKELMA (julkaistu myös toisaalla) *****
Kunnanvaltuuston päätöksen mukaan, hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman tavoitteena on saada aikaan 500 000 – 1 000 000 euron säästöt. Tavoite ei välttämättä täyty, sitä ei voi vielä tietää.
Lasken pöljän pojan matematiikalla tästä esimerkin.
Sivistystoimen säästötavoitteeksi asetettiin 250 000 euroa vuoden 2026 ajalta. Talouden tasapainottamisohjelmassa lukee 250 000 euron rivillä: ”koulujen lakkauttaminen 2-4 (menoissa karkea keskiarvo 2-opettajaisen koulun kokonaiskuluista)”
Laskutoimitus alkaa: – yhden 2-opettajaisen koulun karkea keskiarvoinen vuosikulu on 250 000 euroa / koulu / 12 kk – neljän koulun kohdalla niiden kaikkien kokonaiskulu on: 4 x 250 000 euroa / koulu / 12 kk = 1 000 000 euroa / 4 pikkukoulua / 12 kk.
Lisätieto 26.1. valtuuston kokouksesta, sivistysjohtaja Mika Silvennoisen kertomana koko valtuustolle ja samalla kaikille läsnäolijoille ja kokousta seuranneille: ”tavoitteeksi on asetettu, että 4 pikkukoulun lakkauttamisesta saataisiin kokonaisukustannuksista yksi-kolmasosa säästöjä”.
Laskutoimitus jatkuu: – säästötavoitteeksi on asetettu vuositasolla = 12 kk yksi-kolmasosa miljoonasta – eli neljän pikkukoulun keskimääräinen vuosikokonaiskulu 1 000 000 euroa / 3 = 333 333,33 euroa säästöä / yli kaikkien 4 pikkukoulun keskiarvoisista vuosikuluista / 12 kk
Lisätieto kalenterista katsottuna: koulu voi lakkautua lukuvuoden alusta lukien, toisin sanoen 1.8. kuluvaa vuotta. Silloin säästö on saatavissa elo-syys-loka-marras-joulukuulta = 5 kuukauden ajalta.
Pohdinnan päättävä laskutoimitus: – enintään vuoden 2026 aikana on mahdollista saada säästöjä 4 pikkukoulun lakkautuessa 1.8.2026 alkaen – 333 333,33 euroa x 5/12 kuukautta vuodesta = 138 888.90 euroa / 5 kuukautta.
YHTEENVETO: – Janakkalan kunnan ei ole mahdollista saada aikaan vuoden 2026 ajalta 250 000 euron säästöjä edes lakkauttamalla 4 pikkukoulua 1.8.2026. – laskennallinen säästö 1.8.-31.12.2026 ajalta on enintään hieman alle 140 000 euroa.
Miten meidän oma toimintamme näyttäytyy kunnan ulkopuolelle? Entä kylien kannalta taajamissa?
Mitkä ovat meidän vahvuuksiamme? Miten kerromme niistä toisille kuntalaisille, työkavereille, meistä kiinnostuville ja mahdollisille kuntaan muuttaville?
Annammeko päätösten jälkeen rauhan vai revimmekö samat asiat heti auki uudelleen? Jos jatkuvasti palataan uudelleen samojen asioiden äärelle niin saako se aikaan luottamusta kuntalaisissa, erityisesti heissä, joita asia koskee?
Haastavassa tilanteessa tärkeintä on erottautua toisista. Miten se tehdään? Mennäkö toisten tapaan jollain tietyllä sapluunalla? Vai toimiako jotenkin toisin, oman pään mukaan?
Onko rohkeutta supistaa säästöjen vuoksi – olisiko rohkeutta pitää kiinni olemassa olevista rakenteista ja miettiä, miten niistä pidetään huolta siten, että se ei tulisi mahdottomaksi haastavassa taloustilanteessa?
Katso ja kuuntele videolta minun ajatuksiani asiasta. Alussa on mielenkiintoinen pohjustus.
Janakkalan taloutta tasapainoon – seuraava osa selityksiä!
Tiedätkö, montako liikuntapaikkaa Janakkalan kunnassa on? Tiedätkö, mitä niiden suhteen esitetään säästötoimenpiteeksi?
Esitys talouden tasapainottamisohjelmassa: Tekninen toimi, ”luistelukenttien jäädyttäminen karsinta sekä muut liikuntapaikat harkintaan (ylläpito)” -> vaikutusarvio tasapainotuksessa miinus 30 000 euroa.
(Teksti jatkuu videoleikkeen jälkeen).
Video 23.1.2025: Janakkalan kunnan talouden tasapainottaminen v.2026; Säästöt liikuntapaikkojen ylläpidosta.
Janakkalassa on karkealla matikalla n. 100 liikuntapaikkaa (tarkka luku jossain +/- 85 kantturoissa?). Äkkiseltään tämä määrä saattaa nostattaa kulmakarvoja, mutta näin se vaan on laskettu (linkki listaan jäljempänä).
Talouden tasapainottamisen toimenpidevaihtoehto on 2-tahoinen. Yhtäältä otetaan kantaa luistelukenttien jäädyttämiseen, mutta toisaalta myös harkinnanvaraista määrää tai toimenpiteitä jättää liikuntapaikkoja ylläpitämättä. Tämä saattaisi tarkoittaa myös liikuntapaikkojen purkamista tai poistamista?
Mitä kaikkia luetaan liikuntapaikoiksi?
No luontaisesti kaikki uima- ja liikuntahallit, jalkapallokentät, urheilukentät jne. tulevat ensimmäisinä mieleen. Sitten on tottakai kunnallisesti hankittuja, tehtyjä ja ylläpidettyjä saleja ja kuntosaleja. Näiden ”oletettujen” lisäksi on sitten toki vielä ulkokuntoilualueita, monitoimikaukaloita, tenniskenttiä, koulujen ja päiväkotien piha-alueet, skeittipaikat, frisbeegolfradat (yhdistyksen ylläpitämiä?) sekä yksi talviuintipaikka.
Tuletko ajatelleeksi, että ladut, pyörätiet ja luontopolut ja ulkoilualueetkin lasketaan liikuntapaikoiksi? Tai uimarannat?
Tai kuntoportaat, jotka ovat lahjoitusrahoin ja talkoovoimin tehtyjä, mutta sen jälkeen nekin ovat tulleet kunnan omistukseen ja ylläpidettäviksi – ellen aivan väärässä ole?
Omia ajatuksiani mahdollisesti valmisteluun menevää selvitystä koskien: – huonokontoisten ja ei-turvallisten liikuntapaikkojen tulee karsiintua pois. Huonoa ei voi ylläpitää ja korjaamiseen ei nyt taida olla varaa? – jos samaa ”sorttia” (vrt. luistelukenttä) on taajama-alueella monta niin näistä voisi harkita karsimista? – niin kuin se ihanaa olisikin ja hiihtäminenkin on tärkeä liikuntamuoto niin onko tarpeen ylläpitää yhdyslatuja, jos pelkän ”lenkin” ylläpito olisi halvempaa? Tottakai kun on pelit ja pensselit niin yhdyslatu tulee siinä sivussa, kun kelkalla tai latukoneella ajetaan lenkiltä toiselle 🙂 – pelkienttien, eli nurmikenttien ylläpito ei voi olla karsimisen kohde, koska jalkapallo-otteluissa tulee olla laadukas lyhyt nurmi sekä sääntöjen mukaiset viivat ja muut merkinnät vedettyinä. Näistä otteluvuoroist kunta saa myös kenttävuokraa seuroilta.
Hankala juttu tämäkin on, mutta ajattelisin, että valmistelua voisi lähteä tekemään. Samalla selviäisi, että mitä kaikkia vaikutuksia on, jos säästö olisi luokkaa 30 000 euroa/ vuosi.
ja 
-puolueet tunnustelevat toistensa fiiliksiä erilaisilla kuntaliitosajatuksilla – niin kuin alla olevassa esimerkissä. Teksti on leikkaaliimattu suoraan yhden Facekaverini seinän keskustelusta – kirjoittajan nimeä tai tausta-aatetta en paljasta.
Tervetuloa Petri Hakamäen kotisivuille! 