Sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijäpula on ollut monissa eri yhteyksissä esillä. Erilaisia haasteita on tällä hetkellä monia, eikä monessa paikkaa löydy hoitajia lainkaan hakijoiksi avoimiin työpaikkoihin.

Monella tapaa pitkittynyt koronapandemia on kuristanut eri aloilla työntekijöiden saatavuutta. Varsinkin terveyspalveluiden puolella hoitajat ovat joutuneet venymään pitkään. Monet hoitajat ovat vaihtaneet alaa pysyvästi, eivätkä enää palaa ammattiinsa, johon ovat kouluttautuneet ja jonka parissa ovat laadukkaasti ja tunnollisesti pitkään työskennelleet.

Nykyistä Suomen hallitusta voidaan kiittää siitä, että ollaan saatu aikaan ns. hoitajamitoitus (Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa). Aiempien hallitusten aikana on jopa ollut puhetta hoitajamitoituksen alentamisesta. Hoitajamitoitusta ollaan jo alettu toteuttaa ja se tulee voimaan asteittain:

• Kun laki tulee voimaan 1.10.2020, henkilöstömitoitus on vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
• Siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoitus on vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Hoitajamitoitus tarkoittaa samalla sitä, että hoitajia tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa lisää. Haaste on samalla positiivinen, koska potilaiden asiakasturvallissuutta saadaan näin parannettua.

Joissakin yhteyksissä on ollut äänekästäkin sanavaihtoa siitä, pitäisikö hoitajia palkata avoimiin työpaikkoihin ulkomailta. On sekä keskusteltu että kiistelty työperäisestä maahanmuutosta.

Koronapandemian pitkittyessä ja tartuntatilanteen pahennuttua vuoden 2022 alussa, on tullut käyttöön myös hallituksen lakimuutos tartuntatautilakiin. Kyseessä on väliaikainen muutos. Sen myötä työnantaja voi edellyttää hoitohenkilökunnalta koronarokotusta.

Työvoiman saatavuudessa on yleisesti ottaen kiinnitettävä huomiota moniin eri seikkoihin:

• Vastaako työtehtävät työntekijän koulutusta ja saako työntekijä työtehtäviinsä tarvittavan perehdytyksen ja opastuksen.
• Työntekijän kannalta on kyse myös työn haasteellisuudesta ja työssä jaksamisesta.
• Voidaan pohtia myös henkilökunnan määrää tai mitoitusta suhteessa työtehtävien vastuullisuuteen sekä määrään.
• Toisaalta voidaan keskustella siitä, onko työtehtäviin sekä työn sisältöön ja työmäärään mahdollista vaikuttaa?
• Onko työnantajalla palkitsemisjärjestelmää?
• Entä saako työstä sen kuormitusta ja haasteellisuutta vastaavaa palkkaa?
• Ja niin edelleen.

Silläkin on merkitystä, millainen on työnatjanan palkkio- tai palkitsemisjärjestelmä, tai onko sellaista lainkaan. Monella tapaa jo kiitos hyvästä työpanoksesta ja onnistumisista on minimi. Tämän lisäksi työntekijä- tai ryhmätasolla voisi olla käytössä tavoitepalkkaus tai bonusjärjestelmä. Hyvin suoriutuneita ja pitkään kiitettävästi työtehtäviään hoitaneita työntekijöitä kuuluu myös palkita palkkioin tai jopa pienellä palkanlisällä. Nämä kaikki ovat työpaikka- ja työnantajakohtaisia järjestelyitä.

On siis paljon sellaisia asioita, joita työnantaja- ja työntekijäosapuoli yhdessä pystyvät ratkaisemaan, jotta työstä tulee mielekästä niin työntekijälle kuin asiakkaallekin. Näiden edellä lueteltujen seikkojen ollessa kunnossa syntyy tilanne, jossa omalla tavallaan automaattisesti sekä työ että sitä tarjoava työnantaja alkaa kiinnostaa työntekijöitä. Vastaavasti työnantajaa kohtaa tilanne, jossa osaavaa henkilöstöä on entistä helpompaa saada.

Työnantajankin näkökulmasta on paljon asioita, joita on säädöksiin ja lakeihin nähden täytettävä. Edellä mainittu tartuntatautilakiin väliaikaisesti lisätty henkilökunnan rokottamisen edellytys on yksi tällainen seikka. Lakien ja säädösten soveltamisessa on paljon huomioitavia seikkoja, joiden tulkintoihinkin tarvitaan usein asiantuntija-apua.

Monissa kohdin henkilökunnan saatavuuteen on mahdollista vaikuttaa monella eri tavalla. Vvoimella tiedottamisella, mahdollisuuksien rajoissa tehtävällä tasapuolisella joustamisella, työnantajan ja työntekijäpuolen yhteisellä suunnittelulla eri asiakohdissa, jne. on mahdollista parantaa työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin osalta kaikki mahdollinen parantaminen kuuluu myös ulkopuolelle, joka puolestaan saa aikaan mm. kilpailua haussa avoimiin työpaikkoihin.

”Hyvä kello kauas kuuluu”

Keskustapuolueen keskeisin vaaliteema tammikuun 2022 aluevaaleissa on, että jokaisesta kunnasta löytyisi vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, kun hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa. Tavoite tulee siitä, että palvelut säilyisivät lähellä asukkaita jatkossakin.

Edellä kerrottu vaaliteema on erittäin hyvä. Määrittely-, suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tulee tehdä rohkeita päätöksiä. Hyvinvointialue voi toteuttaa palveluita itse, mutta mahdollisesti käyttää myös yksityisen- ja kolmannen sektorin (järjestöt, seurakunnat) palveluita.

Laadukkaita perustason sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoava asema tulee olla kaikkia asukkaita lähellä. Itseäni jää tämän vaaliteeman kohdalla pohdituttamaan kuitenkin maantieteellisesti laajat kunnat, joita Kanta-Hämeen hyvinvointialueellakin on useita ja miten tässä tavoitteessa onnistutaan tasapuolisesti kaikkia kuntia koskien.

Miten pienten kuntien ja -alueiden sote-palveluiden läheisyys toteutuu vuoden 2023 alussa aloittavilla, uusilla hyvinvointialueilla?

Vaaliteeman tai -lupauksen toteutuessa jokaisessa eri hyvinvointialueen kunnassa niin kuin on kuvattu, tulee huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnasta myös kuntien taajama-alueiden ulkopuolella, haja-asutusalueilla. Siitä, miten tämä toteutetaan, siitä on juuri uudistuksessa kyse.

Hyvinvointialueella on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu. Hankintojen tullessa kyseeseen, palvelujen tulee olla sisällöltään, laajuudeltaan sekä määrälliseltä osuudeltaan sellaisia, että hyvinvointialue pystyy huolehtimaan kaikissa tilanteissa järjestämisvastuunsa asianmukaisesta toteuttamisesta.

Hyvinvointialueella on mahdollisuus toteuttaa palveluita monituottajuusmallilla, kunhan huomioidaan lainsäädännön reunaehdot. Palveluita voi ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta, jos se on tarpeen tehtävien hoitamiseksi tarkoituksenmukaisesti.

Sote-järjestämislaissa hyvinvointialueen yhtiöt rinnastuvat yksityisiin palveluntuottajiin, kun ne toteuttavat palveluita hyvinvointialueelle. Julkisomisteista yhtiötä ei voida rinnastaa viranomaistoimijaan.

Pienten kuntien- ja haja-asutualueiden sote-palveluita voidaan toteuttaa kehittämällä uusia ratkaisuja

Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Jokainen meistä haluaisi asua kotona mahdollisimman pitkään. Sosiaali- ja terveyspalveluita halutaan käyttää lähellä ilman, että olisi tarpeen lähteä kauas terveysasemalle. On myös huolehdittava ennaltaehkäisevien palveluiden tarjonnasta ennen kuin tulee tarve päästä hoitoon.

Hyvinvointialueilla ja erityisesti niiden haja-asutusalueilla, voisi toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluita myös liikkuvilla yksiköillä. Ne voisivat satunnaisesti tai tarpeen mukaan vierailla erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi juttutuokioissa tai vaikkapa päiväjumpassa tai -tansseissa. Näissäkin olisi erityisen tärkeää saada samalla kertaa mahdollisimman laajasti apua eri sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeisiin joko välittömillä hoitotoimenpiteillä tai myöhemmällä hoidontarveselvityksellä tai hoitotoimenpiteillä.

Erilaisista uusista palvelumalleista ja -toteutuksista tulee olemaan suurta hyötyä tulevaisuudessa. Niitä tulevat tarvitsemaan ja käyttämään kaikenikäiset- ja erilaisista taustoista olevat kansalaiset.

Kuntapolitiikassa vietetään tällä hetkellä kesätaukoa. Niin Janakkalassakin. Uudet elokuun alusta lukien aloittavat valtuustoryhmät ovat järjestäytyneet. Puolueet ovat neuvotelleet luottamuspaikkaneuvotteluissa kunnanhallituksen, lautakuntien sekä muiden maakunnallisten luottamustointen paikkojen jakamisesta keskenään.

Janakkalan uuden kunnanvaltuuston v2021-2025 keski-ikä on 51 vuotta. Janakkalassa valtuustoon valittiin 12 valtuutettua 33 valtuutetusta, jotka ovat alle 50-vuotiaita. Heistä edelleen 10 valtuutettua on alle 45-vuotiaita, ja 4 valtuutettua on alle 40-vuotiaita. Keskiarvoiältään vanhin valtuustoryhmä on Keskustalla (56,7v., Vasemmisto 1 valtuutettu 60v.) ja nuorin valtuustoryhmä on Vihreiden valtuustoryhmällä (37v.).

Kuntavaalien ehdokashaun aikaan oli paljon keskustelua ja lehtikirjoituksia siitä, miten politiikka on lakannut kiinnostamasta ihmisiä. Jopa kuntatasolla politiikka on lakannut kiinnostamasta kuntalaisia, vaikka juuri tällä tasolla päätetään meille kaikille tärkeimmistä asioista. Kesän 2021 vaaleissa äänestysprosentti jäi ennätysalhaiseksi, Janakkalassa vain hieman yli 52 prosenttiin.

Ehdokkaaksi lähtemistä harkitaan myös monelta eri kantilta, vaikka asia kiinnostaisikin. Ulkoinen paine, mukaanlukien sosiaalisen median aikaansaama ja joissain tapauksissa agressiivinenkin ryöpytys, epäonnistumisen pelko, jne. aikaansaavat tilanteen, että ehdokkaaksi lähtemiselle on korkea kynnys. On helpompaa arvostella muiden tekemisiä kuin ottaa vastuuta. Menetetään hyviäkin henkilöitä ja tekijöitä.

Entäpä nuorten ehdokkaiden tilanne sitten? Heitähän kaikki puolueiden paikallisjärjestöt haluaisivat mukaan kuntapoliittiseen toimintaansa. Ongelmana pienillä paikkakunnilla on, että nuoriso lähtee opiskelemaan suuremmille- ja usein yliopistopaikkakunnille. Muuttaminen opiskelupaikkakunnalle on usein välttämätöntä senkin vuoksi, että pitkien koulupäivien lisäksi kulkemiseen menisi paljon aikaa ja siitä tulisi kustannuksia. On parasta keskittyä opiskeluun ja asua mahdollisimman lähellä oppilaitosta.

Mutta miksi nuoria sitten halutaan mukaan kuntapolitiikkaan tai politiikkaan ylipäätään? Nuorten- ja nuorten kenties perheellistenkin aikuisten, jotka ovat jääneet paikkakunnalle, muuttaneet joko paluumuuton kautta tai uusina kuntalaisina; saaminen kunnalliseen päätöksentekoon olisi ensiarvoisen tärkeää. Heillä on paras käsitys niistä tarpeista, joita omaa elämäänsä perustavat tarvitsevat omaan- tai lastensa arkeen.

Onko nuorten ehdokkaiden ja luottamushenkilöiden mukaansaaminen toisaalta pelkästään puolueen tai ryhmän imagokysymys ja ajatellaanko tässä äänien keräämistä samalta, nuorten ikäryhmältä? Vai oltaisiinko heille oikeasti antamassa vastuupaikkoja luottamustoimielimissä, jos vaaleissa onnistuu pääsemään läpi tai paikkoja riittää muillekin kuin läpipäässeille. Itse ainakin ajattelen niin, että paikkoja on hyvä antaa, jotta pääsee opettelemaan ja kasvaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tulevia kausia ajatellen mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.

Viestinnästä ja uutisoinnista olen onneksi huomannut, että merkittäviäkin paikkoja jaetaan nuorille ja uusille valtuutetuille:

• Hämeenlinnassa uuden valtuustokauden 2021-2025 vasemmiston valtuustoryhmää johtaa nuori kuntavaltuutettu Aapo Reima
• Janakkalassa sivistys- ja sotelautakuntien johtoon nousee uudelle valtuustokaudelle 2021-2025 ensimmäisen kauden kuntavaltuutetut Katriina Jaakonsaari (kok) ja Noora Tammilehto (sdp)
• Suomussalmella 19-vuotias Milla Veteläinen valittiin keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajaksi
• ja niin edelleen.

Kirjoitin joku aika sitten Janakkalan Sanomiin 1.7.2021 mielipidekirjoituksen (linkki). Kirjoituksen voi lukea myös alta.

Poliitiikassa voi kasvaa vain luottamusta antaen

Janakkalassa on saatu käyntiin luottamuspaikkaneuvottelut 13.6. pidettyjen kuntavaalien jälkeen. Lehtitietojen (Janakkalan Sanomat 24.6.) mukaan puolueet ovat saaneet jaettua paikat eri toimielimiin sopuisasti. Voidaan siis odottaa avoimen yhteistyön eri valtuustoryhmien välillä jatkuvan myös elokuussa alkavalla valtuustokaudella 2021-2025.

Kesän kuntavaaleissa jäi Janakkalassakin pois lukuisa joukko pitkään kunnanvaltuustossa ja muissa toimielimissä vaikuttaneita henkilöitä. Melko varmaa on, että ääniä siirtyi puolueiden koreista toisiin. Asetelma muuttui myös matalaksi jääneen kokonaisäänestysprosentin johdosta. 

Ikäjakauma uudessa Janakkalan kunnanvaltuustossa nuorentui vuodella verrattuna kevään 2017 kuntavaaleihin. Nyt valtuustoon valittujen keski-ikä on 51 vuotta. Molemmissa vuoden 2017 ja 2021 kuntavaaleissa valituksi tuli 15 uutta valtuutettua. Loppukesästä 2021 aloittava valtuusto on sukupuolijakaumaltaan hieman tasa-arvoisempi, kun naisia valittiin valtuustoon 13 eli 39% (2017: 11/36%).

Suuren mielenkiinnon kohteena ovat luottamuspaikkojen jako eri puolueiden sisällä. Monissa ryhmissä valtuustoon ja varapaikoille pääsi paljon uusiakin ehdokkaita. Osalla uusista ehdokkaista oli varsin merkittäviä äänimääriä. Asetelma on monenkin näkökulman suunnasta mielenkiintoinen.

Kokemus on luottamustehtävissä aina merkityksellistä. On myös osattava katsoa tulevaan ja tietyllä tapaa myös seuraaviin valtuustokausiin. Valtuutetun nuori ikä ei ole este tarjota ja ottaa vastaan merkittäviä luottamuspaikkoja. Vaikka politiikan saralla olisi nuori vasta-alkaja niin tietotaitoa voi olla rutkasti jo muuten. Vain tekemällä voi oppia sekä kartuttaa tietoa ja kokemusta tulevaisuutta varten.

Keväällä 2021 kenties eniten palstatilaa saanut- ja sosiaalisessa mediassa kommentteja kerännyt Janakkalan kunnanvaltuuston maaliskuinen päätös oli Juttilantien asemakaavamuutoksen hylkääminen. Lyylinpuiston jatkeella olevalle viherauleelle, Hausjärventien ja Turengintien kulmaan, suunniteltiin samalla Hämeenmaan päivittäistavarakauppaa.

Valtuustokauden 2013-2017 päätteeksi tekninen lautakunta oli hyväksynyt toukokuussa 2017 Hämeenmaan kiinteistöjen aloitteen kaavamuutoksesta. Pian päättyneen valtuustokauden 2017-2021 aikana asiaan otettiin kantaa useammankin kerran mm. Janakkalan kunnan teknisessä lautakunnassa, joka esitti kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kaavaa ei hyväksyttäisi.

Lisäksi kaava-asiaan liittyvä valmistelu ja päätöksenteko oli tauolla reilun vuoden, kun valtuusto siirsi lopullista päätöstä lokakuussa 2020 Onnenlantin pakkolunastusasian johdosta. Helmikuun alussa 2021 uutisoitiin, että ympäristöministeriö ei myöntänyt Janakkalan kunnalle lunastuslupaa. Tämän jälkeen kunnanvaltuustolla oli mahdollisuus edetä Juttilantien asemakaavamuutosasiassa lopulliseen päätöksentekoon (valtuuston kokous 22.3.2021).

Juttilantien asemakaavan hylkäämisen myötä käynnistyi laajat kuntalaisten kommentoinnit ja keskustelut mm. siitä, että Janakkalan kunta olisi hylännyt samalla viimeisenkin mahdollisuuden kehittää Turengin keskustaa. Kuitenkin hallinnollisesti tuotiin esiin, että keskusta-alueen kaavoitusta jatketaan ajatuksella, että ”joko syntyy uusia ideoita tai kehittäminen jää sikseen”.

Kun yksi ovi sulkeutuu, tulee mahdollisuus avata uusia.

Nyt kun katsotaan asiaa kesäkuun lopussa niin kaikenlaista voi tapahtua. Jopa Turengin ns. keskustakolmion sisäpuolella, vaikka sen ei pitänyt ennustajien mukaan olla edes mahdollista…

Kiinteistökauppa Hämeenmaan kiinteistöjen ja Janakkalan Osuuspankin välillä olisi toteutuessaan iloinen startti Turengin keskustan kehittämisen todelliseksi avaukseksi. Siinä yhdistyvät kahden eri toimijan toiveet kehittää omia toimintaedellytyksiään. Lisäksi se jättää vielä toteutuessaan avoimeksi sen, mitä jatkonäkymiä nykyiselle S-Marketin ns. ”Sammontorin” tontille tapahtuu ja voisiko yksityisomistuksessa olevan Onnenlantin kiinteistön osalta tulla vielä kyseeseen myynti tai jotain muuta kehitystä.

Suuntaus on oikea ja nyt päästään katsomaan, mitä muuta liikehdintää Turengin ns. keskustakolmion alueella vielä voisi lähteä syntymään.

Lue myös:

• Turengin uuden S-Marketin kaava-asiasta – 5.3.2019
• Turengin S-Marketin kaava-asiasta – 19.8.2019
• Omia ideoitani S-Marketin sijoittelusta Turengissa – 12.3.2021 / Facebook

Janakkalassa on paljon asioita, jotka tukevat lasten, nuorten ja perheiden kehitystä sekä antavat tukea ja turvaa.

Janakkalan nuorisopalvelut kattaa monipuolisesti kokonaisuuksia, mm. Nuorisokeskus Sataman Turengin kävelykadulla, Nuorisotila Varikon Tervakosken lukion-yhteiskoulun tiloissa, nuorisovaltuuston viranhaltijan ohjauksessa, retkien ja leirien toteutusta esim. Mallinkaisten leirikeskuksessa, etsivää nuorisotyötä ja erityisnuorisotyötä. Nuoria tuetaan myös työssäoppimisen saralla, Nuorten työpaja Kinolla, Tervakoskella.

Janakkala on ollut uraauurtava Perhekeskustoiminnan kehittämisessä ja käyttöönotossa. Janakkalan Perhekeskus on Kanta-Hämeen ensimmäinen perekeskus. Toimintamallin kehittäminen on osa maamme hallituksen kärkihanketta ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa.

Perhekeskus kuulostaa yksittäiseltä palveluiden keskittymältä yhden toimiston tai oven takana, mutta oikeasti toimintamalli on tarjolla ja saatavissa laajalti ympäri kuntaa. Perhekeskusta myös kehitetään kaiken aikaa ja kuka tahansa voi osallistua

Janakkalassa on laadittu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Se on myös kunnanvaltuuston hyväksymä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla seurataan kirjattuja tavoitteita, jotka nousivat esiin lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta. Eri tavoitteille on kirjattu indikaattoreita, joiden kehittymistä seurataan säännöllisesti.

Yksi merkittävimmistä hankkeista Janakkalassa tällä hetkellä on kehittää kuntaa kohti Unicefin Lapsiystävällinen kunta-tunnustusta. Sitä ei voi hakea suoraan vaan alkuun on pitänyt tehdä kartoitusta nykytilasta. Nyt parhaillaan on menossa nykytilan kartoituksen tulosten perusteella toimintasuunnitelman laatiminen ja tavoitteiden asettaminen. Vielä lopuksi Lapsiystävällinen kunta-mallin työvaiheena on vielä jäljellä seuranta ja arviointivaihe.

Tunnustus Lapsiystävälliseksi kunnaksi on Janakkalan osalta mahdollista hakea vuonna 2022. Tämän jälkeen se on lunastettava uudelleen 2-4 vuoden välein sitoutumalla jatkuvaan kehittymiseen ja arviointiin.

Olen allekirjoittanut nuorisoalan kuntavaalitavoitteiden sitoumuksen, olen nuorten puolella ja sitoudun edistämään nuorille tärkeitä asioita.

Lisäksi olen jo kuluneen valtuustokauden 2017-2021 aikana tehnyt paljon aloitteellista työtä ja valtuustoaloitteita lasten, nuorten ja perheiden asioiden edistämiseksi.

Nuorisoalan kuntavaalitavoitteet:

• Nuorten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluja on riittävästi saatavilla. Mielenterveyden ongelmien vuoksi apua hakeva nuori pääsee palvelujen piiriin viikon sisällä yhteydenotosta.
• Kunta tekee nuorten syrjäytymiseen puuttuvan ohjelman tai huomioi nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kunnan strategiassa.
• Jokaisella nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen maksuttomaan harrastukseen. Kuntaan on nimetty harrastuskoordinaattori ja vapaa-ajan tiloja tarjotaan maksuttomasti harrastuskäyttöön. Kunta tukee harrastus- ja nuorisojärjestötoimintaa avustuksilla.
• Kunnassa on käytössä osallistuva budjetointi, jossa myös alaikäiset nuoret saavat vaikuttaa äänestämällä. Lapsilta ja nuorilta kerätään ehdotuksia budjetin käyttökohteiksi.
• Kunnissa nuorisotyötä tekevillä ammattilaisilla on riittävät valmiudet edistää nuorten yhdenvertaisuutta sekä riittävästi tietoa ihmisoikeuksista, sukupuolen moninaisuudesta ja rasismista. Henkilöstöä koulutetaan sensitiivisestä kohtaamisesta ja viestinnästä.

Yle uutisoi tiistaina 8.6.2021, kun lähes 18 vuotta sitten hypätty kolmiloikkaennätys meni rikki:

”Mieletön temppu! Senni Salminen loikki Suomen ennätyksen ja olympiarajan – tällainen on homoseksuaalisuudestaan julkisesti puhunut SE-nainen”.

---

Iltalehden artikkelissa 4.2.2021:

”Suomen mestari Jere Nyström, 17, vaihtaa nimensä Jadeksi – kertoo olevansa transnainen: ”Olen tiennyt sen aina”

---

On hienoa, että nykyisin asioista pystytään puhumaan avoimesti. Näiden edellä mainittujen uutisten kohdalla muistan jääneeni pohtimaan, mitä lisäarvoa uutiseen saadaan, että kovien urheilutulosten takana ei olekaan heteroseksuaali; tuleeko saavutukseen vähättelevä sävy vai onko ennätys jopa tasoltaan parempi?

Muistan, että Nyströmin kohdalla on myös jossain artikkelissa mietitty, että voisiko hän jatkaa urheilua miesten vai naisten sarjassa, jos hän lähtisi korjaamaan sukupuoltaan niin kuin on avoimesti kertonut. Hän on tällä hetkellä julkisesti transnainen.

Minulle ei ole koskaan ollut merkitystä sillä, mikä ihminen on seksuaaliselta suuntautumiseltaan. Olen ollut kiinnostunut ihmisestä itsestään henkilönä, kaverina tai jopa ystävänä. Sillä on lisäksi minulle merkitystä mitkä ovat henkilön mielenkiinnon kohteet, mitä hän osaa, mitä hän haluaa oppia tai miten hän haluaa kehittää itseään sekä millä tavalla hänellä on kiinnostusta olla toimia eri yhteisöissä niiden hyväksi.

Minulla on ollut työkavereina- sekä joidenkin yhdistysten hallitustehtävissä mukana henkilöitä, jotka ovat olleet homoseksuaaleja ei-julkisesti. Heidän kanssaan on ollut normaalia tehdä töitä ja hoitaa sitoutuneesti eri vastuutehtäviä.

Sillä, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa on merkitystä. Kaikki voivat tehdä keskenään yhteistyötä, olla kavereita tai jopa ystävystyä.

Olen allekirjoittanut Setan sitoumuksen ja haluan toimia sateenkaarikunnan valtuutettuna sitoutuneesti:

1. edistän aktiivisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ja hyvinvointia sekä kaikkien yhdenvertaisuutta kunnassa,
2. työskentelen sateenkaari-ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja vihapuhetta vastaan sekä
3. varmistamaan, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oma ääni kuuluu päätöksenteossa.

---

Juttu jatkuu vielä kuvan alla.

Jos vielä lopuksi lyhyesti palataan Senni Salmiseen ja Jade (ent. Jere) Nyströmiin. Nyström kertoo Iltalehden edelle linkatun jutun lopuksi:

– Minulle on sanottu, että olen saanut monet ihmiset, jotka eivät ole aikaisemmin ole ymmärtäneet tällaista, muuttamaan mieltään. Se on ollut hienoa kuulla.

Senni Salminen puolestaan on kärsinyt urheilu-urallaan masennuksesta, koska on kokenut, ettei ole voinut olla oma itsensä. Se on näkynyt myös tulostasossa, joka jollain tasolla tuntui jumittuneensa paikalleen. Ilta-Sanomien eräässä artikkelissa hän kuvailee helpotuksen tuoneen vapautuneisuutta ja sitä kautta hurjia parannuksia tulostasoon:

Viime syksynä Salminen kertoi Instagramissa julkisesti koko urheilumaailmalle, että seurustelee naisen kanssa. Päivityksen jälkeen hän hyppäsi uransa parhaan hallikauden, rikkoi jälleen ennätyksensä ja oli EM-hallikisoissa seitsemäs.

Eivätkö nämä edellä olevat esimerkit vahvistakin sitä tosiasiaa, että meidän kaikkien tulisi saada olla juuri sellaisia kuin olemme – pelkäämättä sitä, mitä toiset meistä ajattelevat?

Minusta vahvistavat!

Harrastustakuu oli yksi vaaliteemoistani eduskuntavaaleissa keväällä 2019. Ajatuksenani oli löytää valtionhallinnon tasolta ja kunnallisesti tarkasteltuna ratkaisumalli, jonka kautta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen, joko kokonaan maksuttomasti tai sitten matalimmalla mahdollisella maksulla.

Lasten ja nuorten arki on tällä hetkellä siinä määrin keskenään vertailtuna erilaista, että monilla on useita harrastuksia, kun taas joillakin ei ole lainkaan iltapäivä-, ilta- tai viikonloppuharrastusta. Lisäksi erilaisten pelien ja älylaitteiden yleistyessä on liikkuminen vähentynyt dramaattisesti. Liikunta on kansanterveydellisesti tärkeää, mutta jokaisella tulisi olla mahdollisuus valita itseään eniten kiinnostava ja mieluinen harrastus.

Harrastuksen myötä lapsille ja nuorille olisi mahdollista tarjota kanssakäymistä ikätovereidensa kanssa. Ryhmässä toimiminen parantaisi sosiaalisia taitoja. Kun ryhmää ohjaisi joku muu kuin oma läheinen aikuinen tai oma vanhempi niin se parantaisi ”auktoriteettien” sietokykyä. Kaikista näistä on suurta hyötyä aikuisiällä, työelämässä jne.

Harrastamisen Suomen malli on syntynyt pitkälti Keskusta-vetoisesti. Tiede- ja kulttuuriministerinä vielä toimiessaan Annika Saarikko on ollut iloinen, että Harrastamisen Suomen mallista on saatu päätös koronapandemian aikanakin. Harrastamisel Suomen mallin periaatteellisena tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Myös maksuttomuudella tavoitellaan sitä, että kaikkiin tuloluokkiin kuuluvilla perheillä olisi mahdollisuus päästä uuden harrastemallin piiriin.

Kevään 2021 aikana on pilotoitu Harrastamisen Suomen mallia yli 110 kunnassa. Näistä 1.-9.-luokkalaisille suunnatuista piloteista on kerätty kokemuksia ja syyslukukaudella 2021 päästään hankkeita jatkamaan uusissakin kunnissa. Harrastusten tulee toteuttaa kyselyin kerättyjen vastausten ja listojen perusteella lasten ja nuorten harrastustoiveita ja käynnistyä viimeistään syyskuun aikana. Harrastustoiminnan tulee olla pääasiassa viikottaista ja jatkuvaa.

Janakkalassa hankehakemus syyslukukauden 2021 Harrastamisen Suomen malliin osallistumiseksi jätettiin keväällä. Asiaa käsiteltiin toisen Janakkalassa valitun ”Kylien lasten ja nuorten iltapäivät”-kumppanuuspöytäpilotin aikana. Viranhaltijavastuulla valmisteltu hankehakemus johtanee piakkoin yhteydenottoihin seuroihin ja yhdistyksiin, joiden kanssa kunta alkaa toteuttaa uutta mallia. On myös tiedossa, että hankkeelle tullaan Janakkalan kuntaan palkkaamaan hankekoordinaattori.

Janakkalassa päivitetään parhaillaan kiinteistörekisteriä. Tämä on juuri oikeaan aikaan vaiheistettua pohjatyötä mm. kohti vuoden 2023 alusta voimaan tulevaa kiinteistöverouudistusta. Uudistus on tervetullut ja vastaa niihin kysymyksiin, josta minultakin moni kuntalainen on kuluneen valtuustokauden aikana kysynyt.

Tällä hetkellä kunnan on mahdollista päättää vain yhdestä ja samasta veroprosentista koko alueellaan, koskien: yleistä kiinteistöveroprosenttia sekä vakituisen asuinrakennuksen-, muiden asuinrakennusten-, yleishyödyllisten yhteisöjen- tai rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa. Uudistuksen myötä kunnanvaltuustolla olisi mahdollista päättää erisuuruisista kiinteistöveroista koskien esimerkiksi päätaajamia ja haja-asutusalueita.

Kiinteistöverouudistuksen pohjalla on selvitys maapohjien ja kiinteistöjen arvostamisjärjestelmien uudistuksesta. Verotusarvot ovat tietyillä alueilla jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Uudistuksella lisätään veron oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. 

Oletuksena koko uudistuksessa olisi, että kunnat pyrkisivät pitämään kiinteistöveron tuoton ennallaan. Kunnan verokertymää ajatellen uudistuksen tavoitteena ei siis ole nostaa eikä laskea kiinteistöveroa. Yksittäisen kiinteistön vero voisi uudistuksen myötä kuitenkin nousta tai laskea. 

Kiinteistöverouudistukseen liittyy vielä paljon yksityiskohtia sekä työtä mm. hintavyöhykealueiden uudelleen määrittelyssä koko maan alueella. Tavoite on kuitenkin selkeä: kaikki rakennustyypit ja maa-alueet sekä niiden kauppahinta tulee huomioida, kun kiinteistöveroprosentteja määritetään. Suomen hallitus on antamassa esityksensä vielä vuoden 2021 aikana, jolloin vuoden 2022 aikana päästäisiin kunnittain valmistelemaan muutosta vuoden 2023 verotukseen.

Mitä tämä mahdollisesti tarkoittaisi meillä Janakkalassa? Kuntamme on maantieteellisesti laaja ja meillä on päätaajamien: Turengin ja Tervakosken, lisäksi paljon vireitä kyliä ja kylätaajamia. Maa- ja metsätaloutta on harjoitettu kunnassamme pitkään, tiloilla on tehty sukupolvenvaihdoksia uusille omistajille sekä osittain tiloja on muunnettu myös muuhun käyttöön. 

Jos kiinteistöverouudistus etenee tämän hetkisen aikataulutiedon mukaisesti, se ollaan ottamassa käyttöön seuraavalla valtuustokaudella myös Janakkalassa. Uudistuksen tulee olla reilu ja sillä on mahdollista saada aikaan elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa niin päätaajamiin kuin maaseudulle ja kyliinkin. Odotan innolla, että uusi pian valittava valtuusto pääsee kuulemaan selvityksiä sekä päättämään asiasta.

Petri Hakamäki
kuntavaaliehdokas, nro 18 (kesk)
Janakkala

Janakkalalla on edessään mittavien investointien sarja tuleville vuosille. Koulu- ja monitoimikeskusrakentamiseen liittyen Tervakoskella aloitettiin loppuvuodesta 2019 liikuntahallin rakennustyöt. Sen pääasiallinen tarkoitus on korvata käytöstä poistuvien Tervakosken koulujen liikuntatilat. Lisäksi se helpottaa liikuntaseurojen ilta- ja viikonloppuvuorojen- sekä tapahtumakäytön tarpeita. Tämän lisäksi Tervakoskella etenee vauhdilla myös terveysaseman uudisrakennustyöt.

Janakkalan koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnitelma on hyväksytty loppuvuodesta 2018. Ennen kilpailutus- ja rakennusvaiheita on tarkoitus käydä läpi vielä mitoitukseen liittyviä asioita. Turengissa on tarkoitus käynnistää 1-vaiheen koulu- ja monitoimikeskusrakentaminen vuoden 2020 aikana. Jos edettäisiin hankesuunnitelman mukaisesti, vuoden 2022 aikana on tarkoitus olla valmiina uusi alakoulu sekä mahdollisesti myös esiopetus- ja erityisopetustilat. Tervakoskella koulukeskusrakentamista taloussuunnitelman mukaisesti olisi ajalla 2021-2023 ja Turengin 2-vaihe (yläkoulu- ja lukio-osuus sekä liikuntatilat liikuntahallirakennuksena) valmistuisi opiskelukäyttöön arviolta syksyksi 2027.

Hengästyttää. Vielä ei ole puhuttu rahasta. Tervakosken liikuntahallin enimmäiskustannusarvio on n. 7,8 MEUR, johon ollaan saamassa täysimääräinen valtionavustus 750 tuhatta euroa. Turengin koulukeskusrakentaminen tulisi hankesuunnitelman mukaisella rakentamisella maksamaan n. 42,5 miljoonaa euroa ja Tervakosken yhtenäiskoulu väistötilakustannuksineen n. 21,5 miljoonaa. Turengin em. hinnassa ei ole mukana mm. nykyisen alakoulun purkukuluja. 

Edellä mainittujen lisäksi mittavina lähitulevaisuuden investointeina ovat Janakkalan uimahallin uudisrakennus sekä Janakkalan urheilupuisto. Uimahallia on arvioitu toteuttaa uudisrakennuksena Tervakoskelle nykyisen kiinteistön tilalle ja rakennustöitä siellä voisi olla mahdollista aloittaa 2023 vuoden aikana (uudisrakennus n. 9,5 MEUR). Tämän hetkisen uimahallikiinteistön peruskorjausta ei nähty järkeväksi hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä (11/2018). Altaan on tehtyjen mittausten pohjalta arvioitu tarvitsevan perusteellista kunnostusta ja sen tulevan peruskorjausvaihtoehdon myötä kalliiksi. Lisäksi nykyiseen kiinteistön yhteyteen suunniteltiin laajennusosaa, johon olisi tullut terapia-allas, varastotiloja ja koko kiinteistöä palveleva uusi IV-konehuone. Peruskorjauksen ja laajennusosan hinnaksi arvioitiin yhteensä n. 7,9 MEUR.

Janakkalassa on tällä hetkellä mahdollisuus harrastaa kesäisin yleisurheilua Turengissa, Liinalammen kentällä. Lisäksi Tervakosken Lähdekorvessa, uimahallin vieressä, on urheilukenttä, jossa ei kuitenkaan ole yhtään täyttä ratakierrosta. Janakkalan kunnan taloussuunnitelmaan on varattu vuosille 2021-2022 noin 1,5 miljoonaa euroa uuden yleisurheilukentän pohjatöihin (infraan). 

Vallitsevana käsityksenä on, että Liinalammen urheilukenttää ei olisi järkevää peruskorjata. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 3,8 miljoonaa euroa (11/2018). Tällä rahalla ei kuitenkaan saataisi toteutettua mm. urheilukentän laajennusta 8-rataiseksi. Yleisurheilukentän yleissuunnitelma on vertailukohtana päivitetty tällä erää ainoastaan Hakamäen käytöstä poistuneen sorakuopan alueelle. Sinne toteutettuna 8-ratainen yleisurheilukenttä tulisi maksamaan 4,1 miljoonaa euroa ja lopullisena toteutuksena kivituhkakenttineen, lisäparkkipaikkoineen ja sprinttilatuineen n. 1,15 MEUR lisää eli yhteensä n. 5.3 miljoonaa.

Mitä muita vaihtoehtoja uuden yleisurheilukentän paikaksi voisi olla kuin Hakamäki? Tätä vaihtoehtotarkastelua tekee parhaillaan myös kunnan liikuntapalvelut. Tässä muutama oma arvioni.

Turengin uutta koulu- ja monitoimikeskusta sekä Aavan koulua palvelisi urheilukentän sijaintina parhaiten nykyisten Moision jalkapallokenttien alue. Uusi urheilukenttä olisi tulevaisuudessa vain muutamien minuuttien kävelymatkan päässä esikouluikäisistä lapsista – lukioikäisiin nuoriin sekä parkkipaikkoihin ja sisäliikuntapalveluihin (jatkossa kaksi liikuntahallia?). Moision alueen osalta haasteena olisi, että se vaatisi kaavamuutoksen, koska alueelle on nyt suunniteltu pitkässä juoksussa pientalorakentamista. Samoin parkkipaikoille tulisi löytää oma paikkansa sekä jalkapallokentät tulisi sijoitella uudelleen Moision-Kauriinmaan alueella.

Entä, jos kunta lähtisi yhteistyöhön Kiipulan kanssa? Kiipulan alueella ei ole tarkoitukseen soveltuvaa kunnan omistamaa maata, mutta neuvotteluin voisi löytyä ratkaisu Kiipulan ja alueen maanomistajien kanssa. Kiipulassa olisi jo nyt tarjolla: majoitus- ja kokoustiloja, urheilijoiden testausmahdollisuus, oma valmistuskeittiö ja tilava ruokala, uimahalli, liikuntahalli sekä saman polkuverkoston läheisyys kuin Hakamäessäkin nyt on. 

Kalpalinnan läheisyys kiehtoo urheilukentän sijaintina jo pelkästään moottoritien läheisyyden takia. Samoin Ilveslinnan alueella voisi olla mahdollista kehittää yleisurheilua Kalpalinnan uusien yrittäjien kanssa osaksi ympärivuotista urheilukeskusta. Kalpalinnaan pystyisi toteuttamaan myös monipuolisen latuverkoston. Huonolumisina talvina latuverkoston pohjaa pystyisi vahvistamaan Kalpalinnassa tehtävällä tykkilumella.

Kiipulan- sekä Ilveslinnan vaihtoehtojen kohdalla tulisi olla jokin soveltuva jatkosuunnitelma Liinalammen urheilukentän peruskorjausta varten. Nämä olisivat kenties turhan etäällä mm. koululaisten päiväkäyttöä ajatellen. Tosin nyt jo alakoululta pyöräillään Liinalammellekin saakka ja pidemmäksi aikaa kerralla.

Tervakosken alue uuden urheilukentän sijaintina kiinnostaisi tutkia sekä moottoritien läheisyyden että Turenkiin verraten Riihimäki-Hyvinkää-talousalueen sekä pääkaupunkiseudun lähemmän sijaintinsa kannalta. Samalla Janakkalassa olisi mahdollisuus toteuttaa yleisurheilun seuratoimintaa nykyistä laajemmin myös Tervakoskella. Lisää mahdollisuuksia on jo tulossa Tervakoskelle valmistuvassa uudessa liikuntahallissa. Tässäkin tapauksessa Liinalammen kenttää tulisi peruskorjata jollain summalla.

Hakamäen entisen sorakuopan osalta haasteena on myös pohjavesialueen läheisyys. Tästä johtuen alueelle ei saada toteutettua tarpeeksi parkkipaikkoja (suunnitelma n. 200 autopaikalle). Jos kuntaan saataisiin joskus isoja yleisurheilutapahtumia, pitäisi loput katsojat kuljettaa alueelle busseilla ja riskinä on, että lähitienoon kadunvarsilla olisi autoja tukkeeksi saakka.

Tällä hetkellä urheilupuistohanketta vaivaa kokonaisuutena myös se, että jo vuosien 2020-2023 osalta taloussuunnitelma on torso. Pelkkiä pohjatöitä ei voida aloittaa 1,5 miljoonalla eurolla edes Hakamäkeen ennen kuin kokonaissuunnitelma on nykyistä valmiimpi. Tähän voi mennä vielä vuosia, koska tiedossa olevista hankkeista mm. koulurakentaminen on tärkeämpää. 

Tai voisiko Liinalammen kenttää peruskorjata mitenkään järkevästi nyt uuden kentän infralle varatulla rahalla. Ratkeaako liitokset suunnittelun aikana vai halkeaako euro hiuksen tavoin – mene ja tiedä.

Janakkalan kunnan talous on tiukalla. Kaikkea olisi kivaa saada, mutta ihmislapsillekin opetetaan, että se ei ole aina mahdollista. Toisaalta pitää muistaa välttää urheilupaikkarakentamisessa ns. Janakkala-syndrooma. Ensin tehtäisiin kiireellä liian pieni ja sitten tuskaillaan, kun tilannetta ei voida enää korjata. Tähän meillä ei ole varaa eli vajaalla suunnittelulla ei voida lähteä etenemään. Ja on myös muistettava kaiken tehdyn huolto ja ylläpito. Siinäkin olemme olleet aiemmin huonoja.

Lisähaastetta taloudenpitoon tulee myös kunnan väkiluvun kehittymisestä. Muutos tulisi saada positiiviseksi. Investointinäkymien kannalta Janakkalan tilanne tulee olemaan haastava tulevien 2-3 valtuustokauden ajalle. Jostain suunnitelmista on pakko tinkiä tai sitten suunnitelmia tulee viivästää. Kaikki tämä edellyttää tarkkaa taloudenpitoa tiukassa tilanteessa.

Maanantain 9.12. kunnanvaltuustokokouksessa tein aloitteen vapaavalintaisesta, maksuttomasta, metsästäjätutkinnosta Janakkalan perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai kerhotoiminnan muodossa.

Metsästäjätutkinnon hyväksytysti suoritetun kirjallisen kokeen hinta on tällä hetkellä 20 euroa. Tämän lisäksi osallistutaan 12 tuntia kestävään metsätäjätutkintoon valmentavaan koulutukseen, joka on pääkaupunkiseudun ulkopuolella hinnaltaan n. 20-40 euroa.

Aloitteen pohjalla on ehdotus saada nuoret kiinnostumaan luonnosta, luonnossa liikkumisesta ja miksei myös ammuntaharrastuksesta. Toisaalta ajatuksena on myös saada nuoret mukaan metsästys- ja riistanhoitoyhdistyksiin, joissa on varmasti tilaa myös nuoremmalle sukupolvelle.

Valtuustoaloite: Metsästäjätutkinto Janakkalan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaan

Luonnossa liikkuminen ja eräharrastukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja ovat tärkeitä kaiken ikäisille. Erä­har­rastukset kokoavat niin kyläyhteisöjä kuin perheitäkin yhteen. Tärkeintä ei ole aina saalis vaan myös luonnossa oleminen ja yhdessä tekeminen. Luonto on meillä lähellä ja sen antamia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää.

Tällä hetkellä metsästys- ja riistanhoitoyhdistykset ovat saman haasteen kourissa kuin mikä tahansa vapaa­eh­tois­toiminta: aktiivijäsenet ikääntyvät ja nuoria on entistä haastavampaa saada mukaan toimintaan. Aiemmin metsästys ja riistanhoito kulkivat elinkeinona sukupolvelta toiselle ja tätä kautta saatiin luontaisesti myös ruokaa pöytään.

Riistanhoito ei kuitenkaan ole pelkkää metsästämistä. Se hyödyttää myös jokaista peruskansalaista. Hir­vi­eläin­kan­nan säännöstelemisellä pystytään torjumaan liikenne- ja viljelyvahinkoja. Kun muistetaan uutisointia kou­lu­teiden varsille, taa­ja­miin ja asuintalojen pihoihin pyrkivistä susista ja karhuista sekä kasvimailla ja pelloilla möy­ry­ävistä villisikapesueista, on syytä samalla muistaa peto- ja haittaeläinkannan rajoittaminen.

Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus eräharrastukseen ja metsästäjätutkinnon suorittamiseen ilman kuluja

Esitän, että Janakkalan kunta mahdollistaisi nuorille metsästäjätutkinnon suorittamisen osana perusopetuksen ope­tussuunnitelmaa. Kurssi toteutettaisiin ilman kuluja 8. vuosiluokalla vapaaehtoisena oppiaineena- tai esi­mer­kik­si kerho­toi­minnan muodossa. Tutkintoon liittyviä aiheita voisi opettaa paikallisten yhteistyö­kump­paneiden, kuten esimerkiksi paikallisten metsästysseurojen sekä luonto- ja riistanhoitoyhdistysten kanssa. Ennen kurssin toteutusta oppilaiden kiinnostus metsästäjätutkinnon suorittamiseen selvitettäisiin ja em. yhteistyökumppanit kutsuttaisiin suunnitteluun mukaan.

Maksuton metsästäjätutkinto osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa voisi olla Janakkalassa veto­voi­ma­te­kijä, jota voitaisiin markkinoida monipuolisesti.

Janakkalassa, kunnanvaltuuston kokouksessa 9.12.2019

Petri Hakamäki, Keskustan valtuustoryhmä