Tarkkaa taloudenpitoa tiukassa tilanteessa

Janakkalalla on edessään mittavien investointien sarja tuleville vuosille. Koulu- ja monitoimikeskusrakentamiseen liittyen Tervakoskella aloitettiin loppuvuodesta 2019 liikuntahallin rakennustyöt. Sen pääasiallinen tarkoitus on korvata käytöstä poistuvien Tervakosken koulujen liikuntatilat. Lisäksi se helpottaa liikuntaseurojen ilta- ja viikonloppuvuorojen- sekä tapahtumakäytön tarpeita. Tämän lisäksi Tervakoskella etenee vauhdilla myös terveysaseman uudisrakennustyöt.

Janakkalan koulu- ja monitoimikeskusten hankesuunnitelma on hyväksytty loppuvuodesta 2018. Ennen kilpailutus- ja rakennusvaiheita on tarkoitus käydä läpi vielä mitoitukseen liittyviä asioita. Turengissa on tarkoitus käynnistää 1-vaiheen koulu- ja monitoimikeskusrakentaminen vuoden 2020 aikana. Jos edettäisiin hankesuunnitelman mukaisesti, vuoden 2022 aikana on tarkoitus olla valmiina uusi alakoulu sekä mahdollisesti myös esiopetus- ja erityisopetustilat. Tervakoskella koulukeskusrakentamista taloussuunnitelman mukaisesti olisi ajalla 2021-2023 ja Turengin 2-vaihe (yläkoulu- ja lukio-osuus sekä liikuntatilat liikuntahallirakennuksena) valmistuisi opiskelukäyttöön arviolta syksyksi 2027.

Hengästyttää. Vielä ei ole puhuttu rahasta. Tervakosken liikuntahallin enimmäiskustannusarvio on n. 7,8 MEUR, johon ollaan saamassa täysimääräinen valtionavustus 750 tuhatta euroa. Turengin koulukeskusrakentaminen tulisi hankesuunnitelman mukaisella rakentamisella maksamaan n. 42,5 miljoonaa euroa ja Tervakosken yhtenäiskoulu väistötilakustannuksineen n. 21,5 miljoonaa. Turengin em. hinnassa ei ole mukana mm. nykyisen alakoulun purkukuluja. 

Edellä mainittujen lisäksi mittavina lähitulevaisuuden investointeina ovat Janakkalan uimahallin uudisrakennus sekä Janakkalan urheilupuisto. Uimahallia on arvioitu toteuttaa uudisrakennuksena Tervakoskelle nykyisen kiinteistön tilalle ja rakennustöitä siellä voisi olla mahdollista aloittaa 2023 vuoden aikana (uudisrakennus n. 9,5 MEUR). Tämän hetkisen uimahallikiinteistön peruskorjausta ei nähty järkeväksi hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä (11/2018). Altaan on tehtyjen mittausten pohjalta arvioitu tarvitsevan perusteellista kunnostusta ja sen tulevan peruskorjausvaihtoehdon myötä kalliiksi. Lisäksi nykyiseen kiinteistön yhteyteen suunniteltiin laajennusosaa, johon olisi tullut terapia-allas, varastotiloja ja koko kiinteistöä palveleva uusi IV-konehuone. Peruskorjauksen ja laajennusosan hinnaksi arvioitiin yhteensä n. 7,9 MEUR.

Janakkalassa on tällä hetkellä mahdollisuus harrastaa kesäisin yleisurheilua Turengissa, Liinalammen kentällä. Lisäksi Tervakosken Lähdekorvessa, uimahallin vieressä, on urheilukenttä, jossa ei kuitenkaan ole yhtään täyttä ratakierrosta. Janakkalan kunnan taloussuunnitelmaan on varattu vuosille 2021-2022 noin 1,5 miljoonaa euroa uuden yleisurheilukentän pohjatöihin (infraan). 

Vallitsevana käsityksenä on, että Liinalammen urheilukenttää ei olisi järkevää peruskorjata. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 3,8 miljoonaa euroa (11/2018). Tällä rahalla ei kuitenkaan saataisi toteutettua mm. urheilukentän laajennusta 8-rataiseksi. Yleisurheilukentän yleissuunnitelma on vertailukohtana päivitetty tällä erää ainoastaan Hakamäen käytöstä poistuneen sorakuopan alueelle. Sinne toteutettuna 8-ratainen yleisurheilukenttä tulisi maksamaan 4,1 miljoonaa euroa ja lopullisena toteutuksena kivituhkakenttineen, lisäparkkipaikkoineen ja sprinttilatuineen n. 1,15 MEUR lisää eli yhteensä n. 5.3 miljoonaa.

Mitä muita vaihtoehtoja uuden yleisurheilukentän paikaksi voisi olla kuin Hakamäki? Tätä vaihtoehtotarkastelua tekee parhaillaan myös kunnan liikuntapalvelut. Tässä muutama oma arvioni.

Turengin uutta koulu- ja monitoimikeskusta sekä Aavan koulua palvelisi urheilukentän sijaintina parhaiten nykyisten Moision jalkapallokenttien alue. Uusi urheilukenttä olisi tulevaisuudessa vain muutamien minuuttien kävelymatkan päässä esikouluikäisistä lapsista – lukioikäisiin nuoriin sekä parkkipaikkoihin ja sisäliikuntapalveluihin (jatkossa kaksi liikuntahallia?). Moision alueen osalta haasteena olisi, että se vaatisi kaavamuutoksen, koska alueelle on nyt suunniteltu pitkässä juoksussa pientalorakentamista. Samoin parkkipaikoille tulisi löytää oma paikkansa sekä jalkapallokentät tulisi sijoitella uudelleen Moision-Kauriinmaan alueella.

Entä, jos kunta lähtisi yhteistyöhön Kiipulan kanssa? Kiipulan alueella ei ole tarkoitukseen soveltuvaa kunnan omistamaa maata, mutta neuvotteluin voisi löytyä ratkaisu Kiipulan ja alueen maanomistajien kanssa. Kiipulassa olisi jo nyt tarjolla: majoitus- ja kokoustiloja, urheilijoiden testausmahdollisuus, oma valmistuskeittiö ja tilava ruokala, uimahalli, liikuntahalli sekä saman polkuverkoston läheisyys kuin Hakamäessäkin nyt on. 

Kalpalinnan läheisyys kiehtoo urheilukentän sijaintina jo pelkästään moottoritien läheisyyden takia. Samoin Ilveslinnan alueella voisi olla mahdollista kehittää yleisurheilua Kalpalinnan uusien yrittäjien kanssa osaksi ympärivuotista urheilukeskusta. Kalpalinnaan pystyisi toteuttamaan myös monipuolisen latuverkoston. Huonolumisina talvina latuverkoston pohjaa pystyisi vahvistamaan Kalpalinnassa tehtävällä tykkilumella.

Kiipulan- sekä Ilveslinnan vaihtoehtojen kohdalla tulisi olla jokin soveltuva jatkosuunnitelma Liinalammen urheilukentän peruskorjausta varten. Nämä olisivat kenties turhan etäällä mm. koululaisten päiväkäyttöä ajatellen. Tosin nyt jo alakoululta pyöräillään Liinalammellekin saakka ja pidemmäksi aikaa kerralla.

Tervakosken alue uuden urheilukentän sijaintina kiinnostaisi tutkia sekä moottoritien läheisyyden että Turenkiin verraten Riihimäki-Hyvinkää-talousalueen sekä pääkaupunkiseudun lähemmän sijaintinsa kannalta. Samalla Janakkalassa olisi mahdollisuus toteuttaa yleisurheilun seuratoimintaa nykyistä laajemmin myös Tervakoskella. Lisää mahdollisuuksia on jo tulossa Tervakoskelle valmistuvassa uudessa liikuntahallissa. Tässäkin tapauksessa Liinalammen kenttää tulisi peruskorjata jollain summalla.

Hakamäen entisen sorakuopan osalta haasteena on myös pohjavesialueen läheisyys. Tästä johtuen alueelle ei saada toteutettua tarpeeksi parkkipaikkoja (suunnitelma n. 200 autopaikalle). Jos kuntaan saataisiin joskus isoja yleisurheilutapahtumia, pitäisi loput katsojat kuljettaa alueelle busseilla ja riskinä on, että lähitienoon kadunvarsilla olisi autoja tukkeeksi saakka.

Tällä hetkellä urheilupuistohanketta vaivaa kokonaisuutena myös se, että jo vuosien 2020-2023 osalta taloussuunnitelma on torso. Pelkkiä pohjatöitä ei voida aloittaa 1,5 miljoonalla eurolla edes Hakamäkeen ennen kuin kokonaissuunnitelma on nykyistä valmiimpi. Tähän voi mennä vielä vuosia, koska tiedossa olevista hankkeista mm. koulurakentaminen on tärkeämpää. 

Tai voisiko Liinalammen kenttää peruskorjata mitenkään järkevästi nyt uuden kentän infralle varatulla rahalla. Ratkeaako liitokset suunnittelun aikana vai halkeaako euro hiuksen tavoin – mene ja tiedä.

Janakkalan kunnan talous on tiukalla. Kaikkea olisi kivaa saada, mutta ihmislapsillekin opetetaan, että se ei ole aina mahdollista. Toisaalta pitää muistaa välttää urheilupaikkarakentamisessa ns. Janakkala-syndrooma. Ensin tehtäisiin kiireellä liian pieni ja sitten tuskaillaan, kun tilannetta ei voida enää korjata. Tähän meillä ei ole varaa eli vajaalla suunnittelulla ei voida lähteä etenemään. Ja on myös muistettava kaiken tehdyn huolto ja ylläpito. Siinäkin olemme olleet aiemmin huonoja.

Lisähaastetta taloudenpitoon tulee myös kunnan väkiluvun kehittymisestä. Muutos tulisi saada positiiviseksi. Investointinäkymien kannalta Janakkalan tilanne tulee olemaan haastava tulevien 2-3 valtuustokauden ajalle. Jostain suunnitelmista on pakko tinkiä tai sitten suunnitelmia tulee viivästää. Kaikki tämä edellyttää tarkkaa taloudenpitoa tiukassa tilanteessa.