Lasten, nuorten ja lapsiperheiden asialla hynvinvointialueuudistuksessa

Miten hyvinvointialueesta rakennetaan lapsille hyvä ilman suurta korjaustarvetta myöhemmin?

Lapsi on otettava keskiöön heti, kun hyvinvointialueita aletaan rakentaa. Tavoitteet, joihin sitoudun:

1. Lapsivaikutusten arviointi käyttöön alusta alkaen
2. Lapsia, nuoria ja perheitä tulee kuulla
3. Perheiden palvelut kuntoon

Monet Kanta-Hämeen v.2023 aloittavan hyvinvointialueen kunnista ovat jo mukana lapsiystävällinen kunta-mallissa:

• 2012-2019 aloittaneet: Forssa, Hämeenlinna ja Tammela
• 2020 aloittaneet: Janakkala ja Riihimäki

Kannatan ajatusta siitä, että jatkossa hyvinvointialueetkin voisivat olla mukana lapsiystävällisen toimintayksikön arvioinnissa ja saada ”lapsiystävällinen hyvinvointialue”-tunnustuksen.

Uudet hyvinvointialueet tulee rakentaa alusta alkaen lapsien oikeuksia tukevaksi. Lapsien, nuorten ja perheiden kannalta palvelurakenne on keskeisessä osassa. On heti helpompaa tehdä toimivaa kuin jälkikäteen korjailla sitä, mikä on mennyt mönkään.

Aluevaaleissa valittavat päättäjät ovat omalla hyvinvointialueellaan merkittävässä roolissa lasten edun, lasten oikeuksien ja perheiden hyvinvoinnin toteutumisessa. Perheiden osallisuudesta huolehtimalla sekä lapsivaikutusten arviointia tekemällä voi olla kauaskantoiset vaikutukset alueen tulevaisuudessa.

Tarkemmin edellä mainituista tavoitteista:

1. Lapsivaikutusten arviointi käyttöön alusta alkaen

Tärkeimpiä ”työkaluja” lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin mittaamisessa ja päätösten arvioinnissa ovat lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi. Nämä kummatkin tulee ottaa käyttöön hyvinvointialueilla alusta alkaen.

• Lapsivaikutusten arvioinnilla tähdätään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ja voidaan välttää lapsille ja perheille haitalliset päätökset.
• Lapsiin kohdistuvien varojen analysointia, arviointia ja vaikuttavuuden vahvistamista pohditaan lapsibudjetoinnin kautta.

2. Lapsia, nuoria ja perheitä tulee kuulla

Lasten ja nuorten kuulemiselle tulee olla olemassa yhteisesti sovitut rakenteet, jotka kirjataan hyvinvointistrategiaan. Näitä tietoja ei saada muutoin päätöksenteon ja toiminnan tueksi, ellei heitä kuulla.

On hyvä, että lapsia, nuoria ja perheitä osallistuu palveluiden kehittämiseen eri palveluiden kehittäjinä kuin myös väestöryhmänsä edustajina. Erityinen huomio tulee kiinnittää lapsiin ja nuoriin, jotka ovat heikoimmassa asemassa, samoin heidän oikeuksiinsa.

3. Perheiden palvelut kuntoon

Hyvinvointialuemallissa asukkaiden kannalta on tärkeää, että apua saa silloin, kun on tarve. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluiden laadun paranemista ja laatua. Huomioon otetaan myös syrjäseudut.

Palvelupolut lapsille, nuorille ja perheille tulee alusta alkaen luoda sujuviksi. Tässä tarvitaan hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä. Linjaus hyvinvointistrategiaan on tehtävä siitä, että järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ennalta ehkäisevä toiminta nivotaan osaksi sote-keskusten toimintaa.

Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon saatavuus tulee varmistaa lähipalveluina. Perhekeskusten tarjoamien palvelujen ja tuen on oltava tarjolla alueen jokaisessa kunnassa niin kuin yhdessä on linjattu.

Palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä lähtökohtana tulee olla huomioida lasten ja perheiden moninaisuus, yhdenvertaisuus sekä erilaiset perhetilanteet. Näin voidaan tarjota juuri sitä apua, jota perheet tarvitsevat.