Sote-uudistuksen myötä kunnilta aloittaville hyvinvointialueille siirtyvät myös pelastuspalvelut. Vuoden 2023 alusta lukien hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat pelastustoimen järjestämisestä.
Hyvinvointialueet vastaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi on kuitenkin jatkossakin erillinen toimiala eli rinnakkainen sosiaali- ja terveystoimeen verrattuna.
Hyvinvointialueiden aloittamisen myötä uudistuksessa turvataan pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys. Pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa terveydenhuollon tarvitsemia ensihoitopalveluita.
Valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu uudistuksen myötä. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus tarkoittaa, että pelastustoimen palveluiden tuottaminen koko maassa on yhdenvertaisempaa ja yhdenmukaisempaa. Uudistuksen tavoitteena on toisaalta kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.
Laadukkaan pelastustoimen järjestämisessä osallisena tulee jatkossakin olla: vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat, tehdaspalokunnat ja sotilaspalokunnat – eli niin kutsutut sopimuspalokunnat. Ne osallistuvat pelastustoimen tehtävien hoitamiseen tehtyjen sopimusten mukaisesti.
On tärkeää, että pelastuspalveluiden taloudellinen tilanne korjataan ja henkilöstön saatavuuteen vastataan samoin kuin olen aiemmin kertonut koko hyvinvointialueuudistusta koskien. Vain ennakoivalla talous- ja henkilöstösuunnittelulla taataan toimintakykyinen pelastustoimi hyvinvointialueilla ja asukkaat saavat hädän hetkellä palvelut ripeästi.
Pelastustoimen rahoitusvaje vuoteen 2030 mennessä on 81 miljoonaa euroa ja pelastustoimen pelastajatarve vuoteen 2030 mennessä on 1016 henkilöä.
pelastustieto.fi 19.11.2021
Keskeinen tavoite hyvinvointialueuudistuksella on ihmisten kohtelu kokonaisuutena. Yhteistyö ensihoidossa ja pelastuslaitoksella tulee olla saumatonta ja sujuvaa. Tämän vuoksi sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava.
Tervetuloa Petri Hakamäen kotisivuille! 